Lapsen kanssa matkustaminen – Ota talteen lastenlääkärimme muistilista

Rokotukset kunnossa? Tarkista tarvittavat rokotukset ajoissa

Kun matkustat lapsen kanssa, muista tarkistaa hyvissä ajoin, että lapsella on kaikki rokotusohjelman mukaiset rokotukset. Monet sairaudet, jotka ovat Suomessa harvinaisia, voivat tarttua lapseen ulkomailla.

Selvitä myös reilusti etukäteen, tarvitaanko matkakohteeseen muita rokotuksia. Huomaa, että lapsi saa joistain rokotteista täyden rokotussuojan vasta, kun hän on saanut tehosterokotteet. Täyden rokotesuojan kehittymiseen voi siis mennä kuukausia tai jopa vuosi.

Mitä eksoottisempaan kohteeseen olette matkalla, sitä luultavammin lapsi tarvitsee lisärokotuksia. Yleisimpiä rokotuksia, jotka matkailijan on hyvä ottaa, ovat tässä:

  • Hepatiitti A- ja hepatiitti B -rokotukset suojaavat maksatulehdusta aiheuttavilta hepatiittiviruksilta. Hepatiitti A:n voi saada ruoasta, juomasta, vessasta tai likaisten käsien kautta. Hepatiitti B tarttuu veren välityksellä. Tarjolla on yhdistelmärokote, joka suojaa molemmilta hepatiittiviruksilta. Rokotteet voi ottaa myös erikseen.
  • Punkkirokote eli TBE-rokote suojaa puutiaisten levittämältä aivotulehdukselta. Rokote kannattaa ottaa, jos lomailette lasten kanssa paikassa, jossa on puutiaisaivokuumetta. Suomessa sitä on erityisen paljon Ahvenanmaalla ja Turun saaristossa, mutta myös monissa muissa paikoissa. Puutiaisaivokuumetta esiintyy myös ulkomailla.
  • Malarialääkitys tarvitaan, jos matkustat lapsen kanssa malaria-alueelle. Malariaa esiintyy eniten trooppisessa Afrikassa mutta myös muualla tropiikissa. Lääkitys aloitetaan ennen matkaa. Ihan pienille lapsille se ei välttämättä sovi. Siinä tapauksessa malaria-alueelle ei kannata matkustaa.

Varmista, että matkavakuutus on kunnossa

Matkavakuutus kannattaa ottaa kaikille perheenjäsenille lapsen kanssa matkustaessa – samoin toki ilman lasta reissatessa.

Jos joku perheenjäsenistä sairastuu ulkomailla, matkasta voi tulla ilman vakuutusta hyvin kallis.

Selvitä kohdemaan koronavaatimukset

Vaikka koronarajoituksia on monissa maissa lievennetty, kaikkialla näin ei välttämättä ole. Selvitä ennen matkaa, vaaditaanko kohdemaassa koronarokotus tai koronatesti myös lapsilta. Usein pieniltä lapsilta ei näitä vaadita.

Selvitä myös, onko kohteessanne muita tiukkoja koronamääräyksiä ja voiko sairastuminen tarkoittaa esimerkiksi eristystä.

Pakkaa mukaan matka-apteekki

Lapsen kanssa matkustaminen on stressittömämpää, kun mukana on kunnon matka-apteekki. Pakkaa lomalle lasten kanssa mukaan:

  • Kipu- ja kuumelääke, sillä ulkomailla valmisteet ja annostukset voivat erota suomalaisista. Kun kipulääke on matkassa mukana, et joudu etsimään lapselle sopivaa lääkettä paikallisesta apteekista.
  • Puuduttavat korvatipat, jos lapsi kärsii korvakivuista lentokoneen paineenvaihtelujen tähden.
  • Nenää avaavat nenätipat siltä varalta, että lapsi sairastuu flunssaan. Ne auttavat myös lentokoneessa, sillä nenän tukkiva räkä voi pahentaa korvakipuja.
  • Kortisonivoide auringonpolttamien ja hyönteistenpistojen varalta.
  • Kosteuttava perusvoide, joka pitää lapsen ihon kunnossa matkan ajan.
  • Antihistamiinia erityisesti silloin, jos lapsella on taipumus allergiaan ja hyönteistenpistoista nousee Suomessakin isoja paukamia.
  • Ripuliin hoitoon tarkoitettu valmiste on syytä pakata mukaan, samoin suola-sokerijauhe tai -tabletit. Ne ehkäisevät ripulin aiheuttamaa nestehukkaa.
  • Ummetuskin voi vaivata lasten kanssa lomalla. Matkaan onkin hyvä pakata myös ummetuslääkettä.
  • Haavereiden varalta tarvitaan laastareita, sidostarpeita ja haavan puhdistusainetta.
  • Hyttyskarkotteet on hyvä olla mukana, jos matkustat lasten kanssa kohteeseen, jossa on itikoita.
  • Käsidesi kuuluu matka-apteekkiin, sillä hyvä käsihygienia ehkäisee vatsatauteja ja flunssia.

Suojaa lapsen iho auringolta

Lapsen suojaaminen auringolta on lomalla äärimmäisen tärkeää. Mitä pienempi lapsi, sitä enemmän varuillaan auringon kanssa kannattaa olla.

Kevyt vaatetus on paras tapa suojata lapsi auringolta. Päähine suojaa lapsen päätä ja aurinkolasit silmiä.

Vältä lapsen kanssa keskipäivän aurinkoa ja varmista, että hän viettää välillä muutenkin aikaa varjossa. Muista, että altaassa polskutteleva lapsi on myös alttiina auringolle. Peittävä uima-asu suojaa lapsen ihoa.

Suojaa lapsen iho aurinkovoiteella. Sen suojakertoimen on hyvä olla vähintään 30. Vauvan suojaaminen auringolta on hyvin tärkeää. Pidä vauva vaatetettuna ja varjossa.

Varmista, että lapsi juo tarpeeksi vettä ja anna hänelle myös suolaista syötävää, jotta nestetasapaino pysyy kuumalla säällä kunnossa.

Tarkkana ruoan ja juoman kanssa

Syömisten ja juomisten kanssa on hyvä olla reissussa varovainen, sillä vatsatautien riski kasvaa matkustaessa.

  • Jos et ole varma, että hanavesi on puhdasta, anna lapselle vain pullotettua vettä. Älä huoli juomiin jäitä.
  • Desinfioi lapsen kädet käsidesillä aina ennen ruokailua.
  • Pese ja kuori hedelmät ja vihannekset itse. Ravintolassa ne on saatettu pestä hanavedellä.
  • Anna lapselle vain kunnolla kuumennettua ruokaa. Pöpöt lisääntyvät helpommin kylmissä ruoissa, kuten salaateissa, majoneesissa ja kermavaahdossa.

Ihailkaa söpöä eläintä – mutta silittää ei kannata

Iloisesti jolkottava katuhauva, turisteja tervehtivä apina… Matkoilla törmää ihaniin eläimiin, mutta samalla on syytä pitää mielessä, että eläimet saattavat välittää vaarallisia tartuntatauteja. Älä siis anna lapsen silittää eläintä.

Jos eläin puree lasta, puhdista haava saippualla ja vedellä ja vie hänet välittömästi lääkäriin.

Ole myös tarkkana liikenteessä ja vahdi lasta vesileikeissä, niin vältytte tapaturmilta. Ulkomailla liikenne voi olla suomalaisen näkökulmasta hurjaa ja meressä vaania voimakkaita virtauksia ja isoja aaltoja.

Asiantuntijana Pikkujätin johtava lääkäri ja lastentautien erikoislääkäri Erik Qvist.

Mehua, välipalaa ja tauko leikeistä – Vältä lapsen auringonpistos

Lapsen auringonpistos – näin estät sen

Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä herkempi hän on kuumuudelle. Päähän kohdistuva suora auringonpaiste voi johtaa auringonpistokseen ja helle aiheuttaa lämpöuupumusta.

Kun aurinkoiseen kesäsäähän on varautunut etukäteen, voi ulkoilusta nauttia huoletta myös perheen pienimpien kanssa. Ehkäise lapsen auringonpistos ja lämpöuupumus näin:

  • Suojaa lapsen pää auringossa. Niskan hyvin peittävä lierihattu antaa parhaan suojan.
  • Tarjoa juomista riittävän usein, jotta estät helteellä helposti uhkaavan nestehukan.
  • Pue lapsi kevyesti. Väljät vaatteet antavat kehon hikoilla.
  • Viihdy välillä varjossa. Etenkin keskipäivällä suoraa auringonpaistetta tulee välttää.
  • Pidä taukoja. Hellesäällä lastenkin on hyvä hengähtää välillä, sillä voimakas fyysinen rasitus kuumissa olosuhteissa lisää riskiä saada lämpöuupumus tai jopa lämpöhalvaus.
  • Tarkkaile tenavia. Leikeissä vauhti on välillä kova ja lakit unohtuvat helposti. Aikuisten kannattaa sopia, kuka katsoo lasten perään.

Neste- ja suolavajauksen seurauksena voi olla jopa lapsen lämpöhalvaus – miksi pelkkä vesi ei riitä?

Helteellä lapsi hikoilee runsaasti ja keho tarvitsee siksi tavallista enemmän nesteytystä.

Pelkän veden juominen ei riitä, sillä hikoillessa keho menettää myös suoloja. Kivennäisvesi tai nesteen kaverina tarjottu suolainen naposteltava turvaa tilanteen. Helteellä lapsille voi antaa välillä mehua tai muuta mieleistä juomaa.

Lapsi itse ei yleensä muista juoda riittävästi, joten aikuisen kannattaa tarjota juomista tasaisin väliajoin. Janon tunnetta ei pidä odottaa, sillä nestehukka syntyy äkkiarvaamatta.

Ruoka maistuu kuumalla usein huonosti, mutta syömisestäkin on huolehdittava. Voileivät tai smoothiet tekevät kesällä joskus paremmin kauppansa kuin tuhti ateria. Jäätelöstä saa energiaa ja se viilentää mukavasti.

Vähäinen nesteytys ja riittämätön suolojen saanti johtaa helposti lämpöuupumukseen. Pahimmillaan seurauksena voi olla lapsen lämpöhalvaus, joka onneksi on hyvin harvinaista.

Auringonpistoksen oireet lapsella – känkkäränkän taustalla voi olla lapsen lämpöuupumus

Lapsi voi saada auringonpistoksen, jos hän oleilee pitkään suorassa auringonpaisteessa ilman päähinettä. Jos lapsi valittaa päänsärkyä ja huonoa oloa, on syytä siirtyä pikaisesti varjoon.

Lapsen tilaa tulee seurata ja varmistua, ettei kyseessä ole astetta vakavampi lämpöuupumus.

On hyvä huomioida, että känkkäränkkä voi olla lapsen lämpöuupumuksen ensioire.

Lämpöuupumuksesta kärsivä lapsi on poikkeuksellisen väsynyt ja huonovointinen, ja hänellä voi olla huimausta. Lapsen pissan väri on nestehukan takia tavallista tummempi. Myös poikkeuksellisen kuiva vaippa kielii liian vähäisestä nesteytyksestä.

Lämpöuupumus tai auringonpistos lapsella – hoito onnistuu yleensä kotioloissa

Kun kyseessä on lapsen auringonpistos, niin lepo ja juominen varjossa kohentavat pienokaisen oloa nopeasti.

Lämpöuupumuksessa keho kaipaa jäähdytystä:

  • Siirrä lapsi pois paahteesta, käytä tuuletinta ja hyödynnä ilmastoitua tilaa, jos mahdollista. Vähennä lapsen vaatetusta.
  • Kehoa voi viilentää myös kosteilla pyyhkeillä tai pirskottelemalla vartalolle haaleaa vettä. Lämpöuupumuksesta kärsivää lasta ei kuitenkaan saa laittaa viileään kylpyyn, sillä kehon liian nopea jäähdytys on lapselle haitallista.
  • Juomaksi kannattaa tarjota kylmää mehua tai kivennäisvettä.
  • Suolakurkkujen, sipsien tai muun suolaisen napostelu on helppo tapa palauttaa kehon suolatasapaino.

Suunnatkaa lääkäriin, jos lapsen oireet ovat voimakkaita eikä vointi kohene lainkaan tunnin, parin sisällä. Lapsi saattaa tarvita nesteytyshoitoa.

Lämpöhalvaus lapsella vaatii sairaalahoitoa

Lämpöuupumus saattaa joissain harvinaisissa tilanteissa johtaa jopa lämpöhalvaukseen.

Lämpöhalvaus vauvalla tai lapsella vaatii välitöntä sairaalahoitoa.

Hälyttäviä merkkejä ovat:

  • hikoilun lakkaaminen ja ihon meneminen kananlihalle
  • ripuli
  • kuume
  • kouristelu
  • näköhäiriöt
  • pyörtyminen

Jos epäilet, että lapsi on saanut lämpöhalvauksen, soita hätänumeroon 112. Toimi nopeasti, sillä lämpöhalvaus lapsella on henkeä uhkaava tila.

Ensiapuna toimi kuten lämpöuupumuksessa: siirrä lapsi varjoon ja viileään, vähennä vaatetusta, tarjoa juotavaa ja jäähdytä kehoa kylmäkäärein.

Lapsen lämpöhalvaus on harvinainen, mutta vaaranpaikat kannattaa huomioida

Pienet lapset ovat erityisen herkkiä kuumuudelle ja auringonpaisteelle. On tilanteita, joissa vanhemman on syytä olla tavallista valppaampi.

Lämpimällä säällä lasta ei saa koskaan jättää yksin autoon. Pelkkä suora auringonpaiste voi kuumentaa auton sisälämpötilan korkeaksi. Suljetussa, kuumassa tilassa lapsen lämpöhalvaus on todellinen riski.

Pitkään jatkuva oleilu avoimella, aurinkoisella paikalla voi johtaa auringonpistokseen tai lämpöuupumukseen. Etenkin pelikentillä tai muissa urheiluharrastuksissa on tärkeää seurata lasta ja muistaa riittävä juominen ja suolojen saaminen, pään suojaaminen ja taukojen pitäminen.

Uimarannalla vesi viilentää mukavasti eikä olo tunnu tukalalta, vaikka lämpötila olisi korkea. Nestehukka tai auringonpistos voivat iskeä lapselle äkkiarvaamatta, jos päähine unohtuu uidessa ja juominen jää välistä.

Erityisen tarkkana lasten kanssa kannattaa olla ulkomailla, jossa olosuhteet saattavat yllättää. Trooppisessa ilmastossa lapsen lämpöuupumus tai jopa lämpöhalvaus voi kehittyä nopeasti.

Reissatessa on hyvä muistaa, että varautuminen vaatii vieraassa ympäristössä enemmän vaivannäköä. Lähikaupan sijainti, kraanaveden juontimahdollisuus ja palveluiden aukioloajat on hyvä selvittää matkakohteessa.

Suomessa kesäsää on usein vaihteleva, mutta pitkät hellejaksot ovat yleistyneet meilläkin. Säätiedotusten seuraaminen on järkevää, jotta kesäpäivät sujuvat ilman ylimääräistä huolta.

Lämpöhalvaus ja vauva – näin suojaudut

Lämpöhalvaus vauvalla on äärimmäisen harvinaista, sillä vanhemmat osaavat suojata heidät hyvin auringolta. Kuumuus voi kuitenkin koetella kaikkein pienimpiä.

Vauvat ilmaisevat onneksi herkästi maidon tarpeensa, ja erityisesti kuumalla ilmalla on hyvä tarjota maitoa tiheästi.

Vaunuissa nukkuva vauva tulee aina pitää varjossa. Vaunukopan hyvästä ilmanvaihdosta kannattaa huolehtia.

Helteellä vauva puetaan mahdollisimman kevyesti. Lierihattu suojaa vauvaa auringonpistokselta.

Asiantuntijana Pikkujätin johtava lääkäri ja lastentautien erikoislääkäri Erik Qvist.

Lapsen rytmihäiriö on yleensä vaaraton – Kardiologimme 9 tärkeää faktaa

1. Lapsen rytmihäiriö on harvoin vaarallinen

Lapsen rytmihäiriö saattaa pelästyttää, mutta yleensä syytä huoleen ei ole. Valtaosa lasten rytmihäiriöistä on hyvälaatuisia, eikä lapsi ole vaarassa.

Tässä asiassa lapsen rytmihäiriöt eroavat siis selvästi aikuisten rytmihäiriöistä, jotka voivat johtua sydämen sairaudesta, kuten sepelvaltimotaudista.

2. Vauvalla rytmihäiriö voi olla vakava

Vaikka pienenkään lapsen rytmihäiriö ei useimmiten ole vaarallinen, vauvat ovat eri asia.

Imeväisen rytmihäiriöön pitää aina suhtautua vakavasti, sillä vauvat pystyvät sietämään hyvälaatuisiakin rytmihäiriöitä huonommin kuin isommat lapset.

Jos vauvan rytmihäiriötä ei hoideta ajoissa, pieneen sydämeen voi syntyä vajaatoiminta jo muutamissa tunneissa.

Vauvan rytmihäiriö on vaikea tunnistaa kuuntelemalla sydäntä tai sykettä, sillä vauvan syke on usein muutenkin nopea.

Älä siis yritä tunnistaa vauvan rytmihäiriötä itse, vaan vie hänet pikaisesti päivystykseen, jos hän on itkuinen, ei rauhoitu rinnalle tai on muuten kipeän oloinen.

3. Nopea syke voi kertoa lapsen rytmihäiriöstä

Rytmihäiriö eli takykardia tarkoittaa, että sydän lyö jonkin aikaa tavallista nopeammin. Kohtaus voi kestää sekunteja, minuutteja tai tunteja, ja rytmihäiriöitä voi tulla hyvin harvoin tai vaikkapa kerran viikossa.

Lapsen rytmihäiriön tunnistaa siitä, että sydämen syke on niin nopea, että sen laskeminen ei onnistu. Jos sykkeen pystyy laskemaan, kyseessä ei siis yleensä ole rytmihäiriö.

Lapsen sydämen lyöntirytmin vaihtelu on luonnostaan voimakkaampaa kuin aikuisella, ja rytmi voi vaihdella hengityksen mukana. Epäsäännöllinen rytmi ei siis kerro lapsen rytmihäiriöstä.

Jos lapsi tai nuori sanoo, että sydän muljahtelee, kyseessä ei luultavasti ole rytmihäiriö. Nämä oireet kertovat yleensä sydämen lisälyönneistä, ja yksittäisinä ne eivät ole vaarallisia.

4. Lapsen rytmihäiriön oireet on vaikea tunnistaa itse

Vanhemman on yleensä vaikea tunnistaa pienen lapsen rytmihäiriö, sillä alle kouluikäinen tenava osaa harvoin kuvata sanallisesti, miltä rytmihäiriö tuntuu. Sen sijaan lapsi saattaa pysähtyä kesken leikin tai kertoa, että hänellä on huono olo.

Nuoren rytmihäiriö tai kouluikäisen lapsen rytmihäiriö voikin olla helpompi tunnistaa, sillä vanhempi lapsi osaa usein kertoa, että sydän tuntuu pompottavan tai lyövän nopeasti tai hassusti.

Jos lapsen vointi huolestuttaa, kannattaa varata aika meiltä Pikkujätistä. Olemme täällä perheitä varten ja selvitämme, mikä lasta vaivaa.

Jos olet epävarma, mistä on kyse, voit varata ajan lastentautien erikoislääkäriltä. Jos taas epäilet sydänvaivaa, varaa aika lasten kardiologilta.

5. Nuorten rytmihäiriöt – syy on yleensä vaaraton

Lapsen rytmihäiriö johtuu useimmiten sydämen synnynnäisestä ylimääräisestä oikoradasta. Tämä oikorata voi aktivoitua tietyssä tilanteessa ja aiheuttaa rytmihäiriön. Ylimääräiset oikoradat ovat vaarattomia ja saattavat hävitä iän myötä.

Aina näin ei kuitenkaan käy. On mahdollista, että vauvana todetut rytmihäiriöt pysyvät vuosia poissa ja alkavat sitten uudelleen koulu- tai murrosiässä.

Nuorten rytmihäiriöt voivat liittyä myös sydämen eteiskammion solmukkeen rakenteeseen. Tämäkin on vaaratonta.

Joskus hyvin harvoin lapsen rytmihäiriön taustalla on sydänlihasperäinen sairaus, rytmihäiriöille altistava geenivirhe tai sydänvika.

6. Tekniikka auttaa lapsen rytmihäiriön testaamisessa

Lapsen rytmihäiriön diagnosoiminen on usein hankalaa, sillä lapsella ei yleensä ole rytmihäiriö meneillään silloin, kun hän tulee vastaanotolle.

Lapsen rytmihäiriö löytyy erilaisten sydäntutkimusten avulla:

  • Ensisijainen tutkimus on aina sydänfilmi eli EKG. Pieni osa lasten rytmihäiriöistä voidaan diagnosoida jo levossa otetun sydänfilmin avulla.
  • Suurimmalla osalla lapsista sydämen EKG on kuitenkin levossa normaali. Silloin voidaan tehdä sydämen ultraäänitutkimus. Siitä nähdään, onko sydämen rakenteessa jotain erikoista.
  • Uusin tapa diagnosoida lapsen rytmihäiriö on pieni kannettava laite, joka yhdistetään lapsen älypuhelimeen. Sitä pidetään mukana esimerkiksi parin kuukauden ajan. Kun lapselle tulee rytmihäiriötuntemuksia, laite tallentaa sydämen EKG:n niiden aikana. Jälkikäteen lääkäri arvioi tallenteen perusteella, onko kyseessä rytmihäiriö.

7. Lapsen pyörtyminen kertoo, että lääkäriin pitää lähteä heti

Jos lapsen rytmihäiriöön liittyy pyörtyminen eli tajunnan menetys, se on aina merkki, että tarvitaan kiireellinen sydäntutkimus.

Varaa silloin aika lasten kardiologille samalle päivälle tai vie lapsi päivystykseen, jos aikoja ei ole saatavilla.

8. Lapsen rytmihäiriön hoito – aina sitä ei tarvita

Lapsen rytmihäiriön hoito riippuu iästä ja siitä, miten paljon rytmihäiriö häiritsee elämää.

Jos rytmihäiriöitä tulee vain harvoin, eivätkä ne kestä pitkään, niitä ei välttämättä tarvitse hoitaa.

  • Jos vauvalla on rytmihäiriöitä, aloitetaan lähes aina beetasalpaajalääkitys. Se estää rytmihäiriöitä, ja sama lääkitys auttaa myös lasten rytmihäiriöihin. Beetasalpaajia käytetään usein ensin puolen vuoden ajan ja sen jälkeen katsotaan, palaavatko rytmihäiriöt. Beetasalpaajat eivät kuitenkaan poista rytmihäiriöiden syytä eli sydämen ylimääräistä oikorataa.
  • Mikäli lapsella on vielä kouluiässä rytmihäiriöitä, jotka vaativat lääkitystä, hänelle voidaan tehdä sydämen katetriablaatio. Siinä lapsen sydämen sisään viedään nivusesta lähteviä verisuonia pitkin katetri, jonka avulla rytmihäiriöitä aiheuttavat rakenteet voidaan tuhota. Silloin rytmihäiriötkin loppuvat. Toimenpide tehdään nukutuksessa, ja kotiin pääsee yleensä seuraavana päivänä.

9. Lapsen rytmihäiriötä voi helpottaa kotikonstein

Lapsen rytmihäiriön voi toisinaan pysäyttää myös kotona. Lapset ovat kuitenkin yksilöitä, eivätkä kotikonstit toimi kaikille.

Näin lapsen rytmihäiriö voi pysähtyä:

  • Pyydä lasta makaamaan selällään ja nostamaan jalat ylös. Lapsi voi myös mennä kyykkyyn ja puhaltaa keuhkot tyhjiksi ja nousta sitten ylös.
  • Pienillä lapsilla rytmihäiriöön saattaa auttaa se, että sulkee tämän sieraimet ja pyytää lasta puhaltamaan mehupillin kautta keuhkot tyhjiksi. Nämä keinot lisäävät rintakehän painetta, mikä saattaa helpottaa.
  • Kylmästä voi myös saada apua. Vauvan kasvoille voi laittaa hetkeksi kylmän pyyhkeen tai lapsen niskaa voi painaa jääpussilla hetkisen.

Asiantuntijana Pikkujätin lasten kardiologian erikoislääkäri Ilkka Jaakkola.

Skolioosi lapsella kannattaa hoitaa ajoissa

Skolioosi lapsella – mikä se on?

  • Lapsen skolioosi tarkoittaa, että lapsen selkäranka on käyristynyt vähintään kymmenen asteen mutkalle.
  • Useimmiten lapsen skolioosi syntyy esiteini-iän kasvupyrähdyksen aikana. Se voi kuitenkin kehittyä minkä ikäiselle lapselle tahansa, myös vauvoille.
  • Skolioosi on itse asiassa melko yleinen ongelma, sillä se kehittyy noin yhdeksälle prosentille suomalaisista. Suurimmalla osalla skolioosi on kuitenkin niin lievä, ettei se edellytä hoitoa. Vaikea, hoitoa vaativa skolioosi on 0,2 prosentilla suomalaisista.

Mistä lapsen skolioosin tunnistaa?

Vanhemman on yleensä vaikea tunnistaa lapsen lievää skolioosia, sillä skolioosi lapsilla on useimmiten oireeton.

Suurin osa lasten skoliooseista löydetäänkin kouluterveydenhoidon seulonnoissa.

Lapsen ryhti on aika huono – voiko kyseessä olla skolioosi?

Ryhti ei yleensä paljasta lapsen skolioosia, ellei skolioosi ole vaikea ja selkä ihan selvästi käyristynyt.

Useimmiten lapsen huonon ryhdin syy on harmiton. Ehkä lapsi on esimerkiksi selaillut kännykkäänsä huonossa asennossa. Tällaisessa tapauksessa ryhti paranee yleensä iän myötä.

Lapsen skolioosin toteaminen?

Jos kouluterveydenhoidossa on epäilty skolioosia lapsella tai lapsen ryhti huolettaa, kannattaa varata aika meille Pikkujättiin lastenortopedille.

  • Lastenortopedi tutkii lapsen selän ja mittaa skoliometrin avulla, onko lapsella skolioosi. Skoliometri on kuin vatupassi, jonka lukemasta ortopedi näkee, kiertyykö lapsen selkäranka.
  • Mikäli skoliometri kertoo, että lapsella saattaa olla skolioosi, tehdään röntgentutkimus. Siitä selviää, kuinka vaikea lapsen skolioosi on.
  • Lääkäri arvioi hoidon ja seurannan tarpeen skolioosin vaikeusasteen ja jäljellä olevan kasvun perusteella. Jos skolioosi on lievä eli alle 25 astetta, sille ei yleensä tarvitse tehdä mitään. Lapsi voi siis jatkaa ihan normaalia elämää.

Lapsen skolioosi kannattaa hoitaa ajoissa – mutta miksi?

Jos lapsen skolioosi on vaikea eli yli 25 astetta, se on tärkeää löytää mahdollisimman aikaisin. Näin hoito voidaan aloittaa ennen kuin skolioosi ehtii pahentua.

Vaikka lapsen skolioosi on yleensä oireeton, tilanne muuttuu, kun ikää tulee lisää. Yli kolmikymppisillä skolioosi aiheuttaa usein selkäsärkyjä.

Jos skolioosi on yli 45 astetta, se pahenee loppuelämän, ellei sitä hoideta. Siksi lapsen skolioosi on tärkeää hoitaa ajoissa. Kun skolioosi etenee, se voi aikuisiällä aiheuttaa ahtauttavan keuhkosairauden sekä vaikeuttaa hengittämistä. Silloin myös sydän saattaa kuormittua ja sen toiminta voi heikentyä.

Lapsen skolioosin hoito?

Lapsen vaikeaan skolioosiin on erilaisia hoitoja:

  • Kun lapsen skolioosi on yli 25 astetta ja pituuskasvua on runsaasti jäljellä, skolioosia voidaan hoitaa korsetilla. Se pysäyttää skolioosin pahenemisen. Korsetteja on kahta tyyppiä: toista käytetään vähintään 20 tuntia päivässä, toista vain öisin. Korsettityypin valinta riippuu siitä, missä kohtaa selkärankaa skolioosi sijaitsee. Korsettihoito jatkuu, kunnes lapsen pituuskasvu on pysähtynyt.
  • Jos korsettihoito ei riitä tai ei onnistu, osalle lapsille voidaan tehdä pingotusleikkaus. Se tehdään tähystyksessä, jossa selkärankaan kiinnitetään ruuveja, joiden väliin pingotetaan vaijereita. Ne suoristavat lapsen selkärangan tämän kasvaessa. Perinteiseen leikkaukseen verrattuna pingotusleikkauksesta toipuminen on nopeampaa. Myös tulokset ovat parempia kuin perinteisessä luudutusleikkauksessa.
  • Luudutusleikkaus voidaan tehdä, jos lapsen skolioosi on yli 45 astetta ja hän on tarpeeksi pitkä. Käytännössä se tarkoittaa, että lapsen pitää olla yli 10-vuotias. Luudutusleikkauksessa selän nikamiin yhdistetään ruuveilla titaanitankoja, jotka jäykistävät ja suoristavat selän. Lapset toipuvat leikkauksesta onneksi nopeasti. Kouluun voi palata kuukauden ja urheilun voi aloittaa kolmen kuukauden kuluttua. Jos leikkaus tehdään vasta aikuisena, kun vaivoja jo on, toipuminen on hitaampaa ja tulokset huonompia.

Lapsen skolioosi ja fysioterapia – auttaisiko se?

Lapsen skolioosiin ei välttämättä suositella fysioterapiaa, sillä siitä on aika vähän apua.

Jotta fysioterapia auttaisi, siellä pitäisi käydä usein ja säännöllisesti vuosien ajan, ja hyöty jäisi silti vähäiseksi.

Lapselle on usein parempi vain liikkua monipuolisesti ja pitää sillä tavoin huolta selän lihaskunnosta.

Idiopaattinen skolioosi – mitä se tarkoittaa?

Suurin osa lasten skoliooseista on idiopaattisia, mikä tarkoittaa, että vaivan syy on tuntematon. Käytännössä kuitenkin tiedetään, että lapsen idiopaattisella skolioosilla on geneettinen tausta. Skolioosin syntymiseen vaikuttavat kymmenet tai jopa sadat geenit.

Idiopaattinen skolioosi ei periydy suoraan, mutta vanhemman skolioosi lisää lapsen todennäköisyyttä sairastua siihen.

Lapsen skolioosi voi johtua myös lihassairaudesta, hermoston sairaudesta tai synnynnäisestä nikamapoikkeavuudesta.

Asiantuntijana Pikkujätin ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Matti Ahonen, lastenortopedian ja traumatologian erikoispätevyys.

Etäkäyntien maksaminen entistä helpompaa

25.1.2022 alkaen saat etävastaanoton jälkeen maksuohjeet tekstiviestillä ja sähköpostitse, mikäli olet antanut nämä tiedot ajanvarauksen yhteydessä. Pidäthän yhteystietosi ajan tasalla ja ilmoita uudet tietosi ajanvarauksen yhteydessä, mikäli ne ovat muuttuneet.

Voit maksaa Pikkujätin etävastaanotot nyt mm. verkkomaksuna, useilla eri maksukorteilla tai MobilePayllä, ja tulevaisuudessa vielä useammalla tavalla. Vastaavasti luovumme etukäteen maksukortille tehtävästä katevarauksesta, joka helpottaa etävastaanoton varaamista. 

Etävastaanoton maksaminen on turvallista. Maksaminen tapahtuu kotimaisen maksuvälittäjämme Paytrailin verkkopalvelussa. Paytrail on Suomen suurin verkkomaksupalvelu, ja sille on myönnetty turvallisen maksamisen Safe Pay -sertifikaatti.

Saanko Kela-korvauksen etävastaanotosta?

Etävastaanotosta on mahdollista saada suorakorvaus, jos olet lisännyt Kela-korttisi etävastaanoton varaamisen yhteydessä tai viimeistään ennen etävastaanoton alkua Pikkutietojen kohdassa Omat tiedot. Kela-kortti lisätään ottamalla kortin etu- ja takapuolesta selkeät ja luettavat kuvat, ja liittämällä ne omiin tietoihin. Kortin kuvat voi ottaa esimerkiksi matkapuhelimen kameralla.

Jos et ole lisännyt Kela-korttiasi ennen maksutapahtumaa, voit hakea sairaanhoitokorvausta jälkikäteen suoraan Kelasta.

Miten saan maksutapahtuman kuitin?

Kuitit on ladattavissa digitaalisina Pikkutiedoista. Voit kirjautua Pikkutietoihin kotimaisilla pankkitunnuksilla tai mobiilivarmennetta käyttäen.

Lasten tyypilliset tapaturmat – Miten hoidan ja milloin lääkäriin?

Lapsi kaatui pyörällä – asfaltti-ihottuman hoito?

Ensiapu kotona?

  • Asfaltti-ihottuman tärkein ensiapu on hyvä puhdistus. Puhdistus voi olla hankalaa, koska se sattuu, eikä tenava välttämättä ole yhteistyöhaluinen. Haavasta pitää kuitenkin saada kaikki multa ja hiekka pois.
  • Huuhtele haavaa ensin vedellä ja puhdista se sen jälkeen vielä desinfiointiaineella.
  • Varmista, että lapsen kaikki rokotukset ovat kunnossa. Erityisen tärkeä on jäykkäkouristusrokote, sillä jäykkäkouristusta aiheuttava bakteeri elää maaperässä ja on voinut päästä lapsen elimistöön haavan kautta.
  • Kun haava on puhdistettu, peitä se rasvalapulla tai tarttumattomalla sidoksella. Vältä laastaria ja sideharsoa, jos ihon pinta on rikki isommalta alueelta. Ne tarttuvat helposti kiinni haavaan ja niiden poistaminen ja vaihtaminen on siksi hankalaa ja kivuliasta.

Milloin lääkäriin?

  • Vie lapsi lääkäriin, jos et saa puhdistettua haavaa kunnolla itse. Lääkäri voi puuduttaa ihon, niin haavasta saadaan pestyä hiekka ja multa ilman, että tenavaan sattuu.
  • Jos lapsen rokotukset eivät ole kunnossa, vie hänet välittömästi rokotettavaksi. Jäykkäkouristus on hengenvaarallinen tauti.
  • Mikäli haava on iso, se saattaa tarvita tikkejä. Silloin on tärkeää lähteä vastaanotolle samana päivänä, sillä haavan reunat on hyvä ommella kiinni mahdollisimman nopeasti.

Lapsen nilkan nyrjähdys – riittääkö kotihoito?

Ensiapu kotona?

  • Kun tenava nyrjäyttää nilkan tai ranteen, muista neljän koon sääntö: kylmä, koho, kompressio ja kipulääke.
  • Nosta raaja sydämen yläpuolelle ja aseta sen päälle kylmää. Purista sitä esimerkiksi tekemällä siihen tukisidos.
  • Anna lisäksi lapselle kipulääkettä pakkauksen ohjeen mukaan. Näin turvotus ja kipu hellittävät.

Milloin lääkäriin?

  • Jos lapsi ei pysty varaamaan painoa nilkalle tai käyttämään kättään, kipeä raaja kannattaa kuvata. Kyseessä voi olla murtuma. Niitä tulee lapsille helposti.
  • Jos lapsi ei ole kovin kivulias, lääkäriin ei tarvitse lähteä oikopäätä. Voit seurata, paraneeko tilanne seuraavaan päivään mennessä.
  • Mikäli nilkka tai ranne on murtunut, tarvitaan kipsi. Jos nilkka on vain nyrjähtänyt, tarrakiinnitteinen nilkkatuki pitää sen paikallaan ja helpottaa kävelemistä.

Lapsi löi päänsä – mitä tehdä kolhuille?

Ensiapu kotona?

  • Kun lapsi lyö päänsä, on tärkeää tarkkailla, millainen olo hänellä on.
  • Jos lapsi voi hyvin ja päässä on vain pieni kuhmu, voit painaa sitä hetken jollain kylmällä, kuten jääpussilla.
  • Jos päähän sattuu, anna lapselle kipulääkettä.

Milloin lääkäriin?

  • Lähde lapsen kanssa lääkäriin, jos hän on ollut tajuton, hänellä on muistiongelmia, hän on sekava tai pää on kovin kipeä.
  • Myös iso kuhmu kannattaa näyttää lääkärille.
  • Lääkärissä lapselle tehdään tutkimus, jossa lääkäri arvioi, onko viitteitä vakavammasta vammasta. Tarvittaessa lapsen pää kuvataan.

Voiko se olla aivotärähdys?

  • Aivotärähdyksestä kertoo kivun lisäksi paha olo ja se, jos pään liikuttaminen tuntuu tenavasta kurjalta.
  • Aivotärähdys on tenavilla hyvin tavallinen, eikä se ole vaarallinen. Aivotärähdys paranee parissa viikossa.
  • Muista kuitenkin, että aivotärähdys on pieni aivovaurio. Siksi sen pitää antaa parantua kunnolla. Päätä ei saa satuttaa heti uudestaan, sitä ei pidä heilutella eikä lapsi saa urheilla ennen kuin aivot ovat toipuneet täräyksestä. Runsas ruutuaika hidastaa paranemista, joten sitäkin kannattaa rajoittaa.

Lapsen rannemurtuma ja muut murtumat

Ensiapu kotona?

  • Lasten raajat murtuvat helposti, kun he putoavat keinusta tai kiipeilytelineestä, törmäilevät toisiinsa tai kaatuilevat. Hyvä uutinen on, että mitä pienempi tenava, sitä nopeammin murtunut kohta paranee.
  • Lapsilla murtuu useimmiten ranne. Toiseksi tavallisin on kyynärpään murtuma, ja solisluu murtuu sekin usein.
  • Jos epäilet, että lapsen raaja on murtunut, pidä se mahdollisimman paikallaan ja anna lapselle kipulääkettä ja vie lapsi lääkäriin.

Miten murtuma hoidetaan?

  • Yleensä murtuma kipsataan, mutta joskus se vaatii leikkauksen.
  • Solisluuta ei kipsata, vaan murtuma hoidetaan kantositeellä. Näin olkapää saa olla levossa ja murtuma paranee.

Lapsi loukkaantui trampoliinilla

Ensiapu kotona?

  • Rauhoita lapsi ja tutki, mihin sattui ja kuinka pahasti.
  • Jos lapsella on haava, vuoto pitää tyrehdyttää. Yleensä laastari riittää. Jos verta vuotaa paljon, paina vuotokohtaa ja sido haava painesiteellä. Puristus vähentää verenvuotoa ja turvotusta.
  • Jos nilkkaan tai ranteeseen sattui pahasti, muista neljän koon sääntö: kylmä, koho, kompressio ja kipulääke.
  • Nosta siis kipeä raaja koholle, aseta sen päälle jotain kylmää, purista sitä esimerkiksi tukisidoksella ja anna lapselle kipulääkettä.

Milloin lääkäriin?

  • Vie lapsi heti lääkäriin, jos raaja on virheasennossa, se turpoaa paljon tai verenvuoto ei tyrehdy.
  • Jos haava näyttää ammottavalta, se saattaa tarvita tikit tai liimauksen. Muista, että haava täytyy sulkea lääkärissä samana päivänä, kun haavan reunat ovat vielä tuoreet ja tarttuvat kiinni toisiinsa.
  • Jos lapsi ei pysty astumaan jalalle tai käyttämään kättään, on myös syytä suunnata lääkäriin.

Lasten tapaturmien välttäminen – Lastenkirurgin 4 vinkkiä

  1. Lasten tapaturmia voi parhaiten ehkäistä huolehtimalla, että tenavalla on yllään asiaankuuluvat suojavarusteet. Kypärä, rannesuojat ja selkäpanssari ovat hyviä varusteita liikuntaharrastuksissa.
  2. Vammoja syntyy enemmän, kun tenavat leikkivät porukassa. Etenkin pienempiä lapsia pitää valvoa pihaleikeissä ja trampoliinilla. Trampoliinille ei kannata päästää kuin yksi lapsi kerrallaan.
  3. Kun lapsi loukkaantuu, varaa aika lastenkirurgian erikoislääkärille tai lastenortopedille. He hoitavat murtumat ja mahdolliset leikkaukset.
  4. Jos lapsi tarvitsee kiireellistä apua, vie hänet päivystykseen.


Asiantuntijana Pikkujätin lastenkirurgian erikoislääkäri Nina Johtimo.

Lapsi koko ajan kipeänä? Tietopaketti huoltajille vallitsevasta tautitilanteesta

Mistä on kyse?

Lapset sairastavat tällä hetkellä enemmän ja rajummin kuin keskivertoinfektiokautena. Liikkeellä on monia eri viruksia, mutta sairaaloita kuormittaa tällä hetkellä eniten rs-virus. Myös koronavirusinfektiot ovat lisääntyneet syksyn aikana erityisesti alle rokotusikäisillä lapsilla. Lapset sairastuvat koronaan kuitenkin yleensä hyvin lievästi. Influenssatapauksia on ollut yksittäisiä. Influenssakausi on kuitenkin tekemässä vasta tuloaan.

Miksi infektiokausi on nyt erityisen raju?

Rajumpi infektiokausi oli odotettavissa, kun koronarajoituksia alettiin purkaa. Kun virustaudit ovat olleet hetken aikaa poissa, ottavat ne tyypillisesti sijaa, kun siihen annetaan mahdollisuus. Mahdollisuus avautuu, kun ihmiset liikkuvat enemmän ja ovat toistensa kanssa tekemisissä.

Minkä ikäiset lapset tällä hetkellä sairastavat?

Kaiken ikäiset. Isommille lapsille rs-virus ei ole kuitenkaan niin vaarallinen kuin pienemmille lapsille. Erityisesti vauvat ja etenkin alle puolivuotiaat kuuluvat rs-viruksen riskiryhmään. Myös esimerkiksi lapsen astma voi pahentaa oireita.

Mitkä ovat rs-virusinfektion oireet?

Pelkkien oireiden perusteella huoltajan on vaikea varmuudella arvioida, onko kyseessä rs-virus, korona, influenssa vai jokin muu flunssapöpö. Rs-viruksen aiheuttamassa taudissa oireet ovat kuitenkin yleensä keskivertoa rajummat. Tyypillisesti lapselle tulee yskää ja nuhaa, ja he ovat hyvin rohisevia ja limaisia. Osalle lapsista voi nousta korkeakin kuume. Aina kuumetta ei kuitenkaan tule.

Myös taudin kesto on pitkä, tyypillisesti kahdesta kolmeen viikkoa. Runsaimmat oireet tulevat yleensä noin viikon kohdalla. Lapselle kehittyy usein rs-viruksen jälkitautina myös korvatulehdus.

Erityisesti pienemmillä lapsilla ja vauvoilla rs-virus voi aikaansaada hengitysvaikeuksia, jotka voivat vaatia sairaalahoitoa. Sairaalahoidossa lapsen limaisuutta pyritään poistamaan ja hapetusta parantamaan.

Miten voin helpottaa lapsen oloa kotona?

Pienille lapsille nenähengitys on tärkeä, joten sitä on syytä pyrkiä tukemaan. Apuna voi käyttää esimerkiksi erilaisia nenän huuhteluun käytettäviä keittosuolaliuoksia sekä liman poistoon tarkoitettuja imulaitteita. Kuumeessa myös kuume- ja kipulääkkeet tulevat kyseeseen.

Milloin on syytä lähteä lapsen kanssa lääkäriin?

Lapsen yleisvointi on hyvä mittari. Jos lapsi jaksaa taudista huolimatta innostua ympäristöstään, leikkiä, syödä ja juoda, tilanne on yleensä hyvä. Jos lapsi ei jaksa näitä asioita tehdä, on hyvä käydä tarkistuttamassa tilanne lääkärissä. Lääkäriin kannattaa lähteä sitä herkemmin, mitä pienemmästä lapsesta on kyse.

Pitääkö tauti diagnosoida?

Pikkujätissä tehdään yhdistelmätestejä, joilla voidaan testata samanaikaisesti sekä korona-, influenssa- että rs-virus. Rs-viruksen kohdalla diagnoosin saaminen ei kuitenkaan ole välttämätöntä, sillä sen aiheuttamaan tautiin ei ole olemassa muuta kuin oireen mukaista hoitoa. Diagnoosi voi kuitenkin helpottaa taudin kulun ja keston arviointia. Koronadiagnoosin saaminen voi puolestaan olla tarpeen enemminkin ympäristön kuin lapsen itsensä kannalta.

Miten voin suojata lastani ja muita vallitsevalta tautitilanteelta?

Rajun rs-virustautitilanteen takia tärkeintä on pyrkiä suojaamaan pienimmät lapset ja vauvat. Hyvä käsihygienia on kaiken a ja o. Vauvojen turhaa koskettamista kannattaa välttää.

Myös influenssarokotus on suositeltavaa ottaa mahdollisimman pian, sillä influenssa-aalto tekee tuloaan. Kolmen merkittävän taudin jyllätessä samaan aikaan ja huonoimmassa tapauksessa osan taudeista iskiessä yhtä aikaa, voidaan influenssarokotuksella pienentää tautitaakkaa olennaisesti. Rs-virusta vastaan ei ole olemassa rokotetta.

Pitääkö vallitsevasta tautitilanteesta olla huolissaan?

Vaikka infektiokausi jyllää nyt rajuna ja liikkeellä on useampi merkittävä virus, ei ylimitoitettuun huoleen kuitenkaan ole tarvetta. Tautien leviämistä on hyvä pyrkiä ennaltaehkäisemään omalta osaltaan niin hyvin kuin mahdollista ja tarpeen vaatiessa kääntyä lääkärin puoleen. On hyvä muistaa, että lasten vaikeammatkin tautitapaukset ovat lopulta hoidettavissa.

Vaikeaan infektiokauteen on kuitenkin hyvä varautua henkisesti. Lapset voivat olla yhtämittaisesti pitkiäkin aikoja kipeänä, eikä heitä voi viedä päiväkotiin tai kouluun.

Pikkujätti apunasi

Pikkujätti on sinun ja lapsesi apuna ja tukena. Voit varata ajan lastenlääkärimme vastaanotolle helposti netistä tai soittamalla ajanvarausnumeroomme 010 380 8000. Pääset lastenlääkärimme puheille kätevästi myös lastenlääkäri-chat-palvelu PikkuTsätissä. Palvelussa etälääkärimme arvioi hoidon tarpeen ja ohjaa tarvittaessa lähivastaanotolle tai antaa ohjeet kotihoitoon.


Asiantuntijana lasten ja nuorten lääkäriasema Pikkujätin johtava lääkäri Erik Qvist.

Vauvarokko on hyvin yleinen – Näin hoidat oireet ja lievität vauvan oloa

Vauvarokon oireet – mistä tunnistan?

  • Nopea kuumeen nousu on vauvarokon tyypillinen oire. Monella vauvalla on kolmen päivän kuume, mutta toki kuume voi kestää kauemminkin.
  • Vauvarokkoon voi liittyä nuhaa ja ripulia. Vauvan nenä ei kuitenkaan vuoda valtoimenaan, kuten tyypillisessä hengitystieinfektiossa.
  • Vauvan päätä voi särkeä, ja hänen silmänsä ja huulensa punoittavat.
  • Vauvarokkoon sairastuneella on kurja olo. Siksi hän on usein myös ärtyisä ja ärhäkkä.
  • Kun kuume laskee, nousee usein ihottuma. Se sijaitsee tyypillisesti ylävartalolla ja saattaa muistuttaa muodoltaan ruokalappua. Ihottuma voi olla hyvin hento ja huomaamaton.

Mikä vauvarokko on?

Vauvarokko on hyvin yleinen kuumetauti, johon sairastuvat tavallisimmin vauvat ja pienet taaperot. Lähes jokainen lapsi saa sen ennen neljättä syntymäpäiväänsä.

Useimmiten lapsi sairastaa vauvarokon alle kaksivuotiaana. Ihan pieniin vauvoihin vauvarokko ei yleensä tartu, sillä noin kolmen kuukauden ikään asti vauvaa suojaavat äidiltä saadut vasta-aineet.

Onko vauvarokko vaarallinen?

Yleensä ei, mutta erityisesti alle vuoden ikäisillä imeväisillä se voi olla äkäinen tauti ja tehdä vauvan olon tosi kurjaksi. Kuume saattaa olla korkea ja olo tuskainen.

Vauvarokon hoito?

  • Lapselle voi antaa kuumelääkettä pakkauksen ohjeen mukaan ja painon mukaisesti.
  • Jos kuume laskee, lapsi rauhoittuu syliin, syö ja nukkuu rauhassa, pissaa normaalisti, ei ole tuskainen ja vaikuttaa muutenkin omalta itseltään, niin tilannetta voi seurata kotona.
  • Vauvarokko paranee yleensä itsestään.
  • Jos vauva on hyväkuntoinen, mutta haluat näyttää ihottuman lääkärille tai selvittää, onko hänellä hengitystieinfektio, varaa aika lasten infektioiden erikoislääkärille tai lastentautien erikoislääkärille. Olemme täällä teitä varten.
  • Huolehdi myös lapsen nesteytyksestä ja siitä, että hän syö kunnolla.

Vauvarokko – milloin lääkäriin?

  • Jos vauva on tuskainen, ei rauhoitu, herää huonosti tai kouristelee, vie hänet päivystykseen.
  • Lähde vauvan kanssa päivystykseen myös silloin, jos hänen aukileensa pullottaa. Se kertoo, että vauvalla on huono olla.
  • Ihan pieni, vasta muutaman viikon ikäinen kipeä vauva kannattaa myös aina käyttää lääkärissä, vaikka hän olisi vain lievästi kipeä.
  • Alle kuukauden ikäinen kuumeinen, sairas vauva kuuluu sairaalan päivystykseen.

Miten lääkäri tutkii vauvan?

  • Lääkäri tutki vauvan yleisolemuksen: miltä vauva vaikuttaa, onko hän tuskainen, rauhoittuuko hän vanhemman sylissä, millainen hänen jäntevyytensä on ja saako häneen kontaktia.
  • Vauvan sydän ja keuhkot kuunnellaan sekä korviin sekä suuhun katsotaan. Lääkäri tunnustelee lapsen joka puolelta ja tarkistaa kaulan ja niskan imusolmukkeet. Vauvarokossa ne usein suurentuvat.
  • Joskus otetaan myös verikoe. Siitä nähdään, ovatko valkosolut matalat. Se viittaa usein virusinfektioon, jollainen vauvarokkokin on.

Kuumekouristus – mikä se on?

10—15 prosentilla vauvoista vauvarokkoon voi liittyä kuumekouristus. Silloin kuume nousee yleensä nopeasti, vauva kouristaa ja eikä häneen saa kontaktia. Jos epäilet vauvalla kuumekouristuksia, vie hänet sairaalan päivystysvastaanotolle.

Joskus vauvarokko voi aiheuttaa myös vakavaoireisen yleisinfektion, mutta se on terveillä lapsilla harvinaista.

Vauvarokon tarttuvuus?

Vauvarokkoa aiheuttavat herpesvirusten ryhmään kuuluvat HHV6- ja HHV7-virukset. Sen itämisaika on noin kymmenen päivää tartunnasta.

Vauvarokko voi tarttua monella tavalla: sitä eivät tartuta ainoastaan oireiset vauvat ja pikkulapset, vaan myös aikuinen voi erittää herpesvirusta.

Herpesvirukset jäävät nimittäin piileskelemään elimistöön sen jälkeen, kun vauvarokon on kerran sarastanut. Elimistössä piileskelevä virus voi aktivoitua vakavin seurauksin esimerkiksi silloin, kun immuunipuolustus on sairauden tai lääkehoidon vuoksi alentunut.

Vauvarokkoista lasta ei tarvitse eristää muista. Toki arkijärkeä kannattaa kuunnella. Jos lähipiirissä on muita pieniä imeväisiä, heihin on hyvä pitää välimatkaa mahdollisuuksien mukaan.

Miten estän vauvarokon?

Kokonaan vauvarokolta on hyvin vaikea välttyä, sillä se on niin yleinen.


Asiantuntijana Pikkujätin lasten infektiotautien erikoislääkäri, dosentti Tarja Heiskanen-Kosma.

Lapsen diabetes – Tunnistatko nämä oireet?

Lapsen diabeteksen oireet?

  1. Tavallista kovempi jano. Jos lapsi alkaa juoda normaalia enemmän, kyse voi olla diabeteksesta.
  2. Usein iskevä pissahätä. Mikäli lapsen pitää käydä usein vessassa ja öisinkin pissattaa tai jo loppunut yökastelu alkaa uudestaan, asia kannattaa tutkia.
  3. Väsymys ja painon lasku. Jos lapsi laihtuu ja on usein väsynyt, syy on tärkeä selvittää.

Jos huomaat lapsellasi diabeteksen oireita, on tärkeää tuoda hänet pikaisesti lääkäriin.

Lapsen diabetes – mikä se on?

  • Lapsen diabetes on yleinen sairaus. Sitä sairastaa Suomessa 4 000 alle 15-vuotiasta lasta.
  • Lapset sairastuvat lähes aina tyypin 1 diabetekseen. Se voi puhjeta missä iässä tahansa, eikä tyypillistä alkamisikää ole. Alle puolivuotiaat vauvat eivät kuitenkaan yleensä sairastu siihen.
  • Tyypin 1 diabeteksen syntyyn vaikuttavat perintö- ja ympäristötekijät.
  • Sitä ei voi ehkäistä elintavoilla eikä siihen siis voi itse vaikuttaa. Sitä ei liioin voi hoitaa omin neuvoin.

Lapsen diabetes – milloin lääkäriin?

Lapsen diabetes on tärkeä todeta mahdollisimman pian oireiden alettua. Jos lapsi on epätavallisen janoinen ja pissaa usein, varaa aika lääkäristä epäröimättä. Oireiden kanssa ei pidä odottaa, vaan lääkäriaika kannattaa varata samalle päivälle.

Voit varata ajan meille Pikkujättiin lasten endokrinologian erikoislääkärille tai lastentautien erikoislääkärille. Jos aikaa ei ole saatavilla samalle päivälle, vie lapsi päivystykseen.

Lapsen diabetes on vakava sairaus, eikä lapsen oireita pidä jäädä murehtimaan yksin. Me täällä Pikkujätissä olemme perheitä varten, ja saatte meiltä parasta mahdollista hoitoa.

Mitä lapsen diabetes aiheuttaa?

  • Tyypin 1 diabeteksessa elimistössä syntyy vasta-aineita insuliinia tuottavia soluja vastaan ja kehossa on siksi puutetta insuliinista. Insuliini on elintärkeä hormoni keholle. Sen tehtävä on siirtää glukoosia verenkierrosta soluihin energianlähteeksi.
  • Jos insuliinia tuotetaan pitkään liian vähän, tämä prosessi häiriintyy. Elimistöön syntyy haitallinen epätasapainotila, jota kutsutaan happomyrkytykseksi. Se kehittyy päivien tai viikkojen kuluessa oireiden alkamisesta.
  • Suomessa joka viides ykköstyypin diabetes todetaan vasta silloin, kun tila on jo edennyt happomyrkytykseen. Se on mahdollisesti hengenvaarallinen tila, ja siksi on tärkeää viedä lapsi lääkäriin heti, kun oireet alkavat. Lääkärissä lasta osataan auttaa.

Miten lapsen diabetes todetaan?

Lapsen diabetes todetaan verensokerin perusteella. Sitä varten lapselta otetaan verikoe. Lapsen ei tarvitse olla syömättä tai juomatta ennen sitä.

Oireisella lapsella on diabetes, jos verensokeri on paastossa yli 7 mmol/l tai ilman paastoa yli 11,1 mmol/l.

Jos lapsella todetaan diabetes, hän jää yleensä osastolle hoidettavaksi vajaaksi viikoksi ja hänen diabeteksensa tyyppi vahvistetaan jatkotutkimuksilla.

Lapsen diabeteksen hoito?

Lapsen diabetesta hoidetaan kotona insuliinipistoksilla. Näin lapsen elimistö saa tarvitsemansa insuliinin, jota se ei itse tuota tarpeeksi ja verensokeri pysyy tasaisena.

Insuliinihoitoon on kaksi vaihtoehtoa:

  • Insuliinikynässä on hyvin pieni neulapää, jolla insuliinia pistetään lapsen vatsaan, pakaraan tai reiteen monta kertaa päivässä. Lapset tottuvat pistoksiin useimmiten nopeasti ja pistäminen onnistuu ilman mielipahaa.
  • Toinen hoitomuoto on insuliinipumppu. Pumpusta löytyy usein apu silloin, jos lapsi kammoaa pistoksia. Se on aina lapsen mukana kulkeva pieni laite, joka annostelee insuliinia jatkuvasti. Silloin ihon alle asennetaan kanyyli, joka vaihdetaan 2–7 päivän välein.

Pistosten lisäksi lapsen elimistön sokeritaso pitää tarkistaa noin kuudesta kahdeksaan kertaa päivässä. Se onnistuu nykyään kudossokerimittarilla – eli pistoksia ei enää rutiininomaisesti tarvita.

  • Kudossokerimittarissa on käsivarteen kiinnitettävä anturi, joka asennetaan kotona. Mittari arvioi glukoosi- eli sokeritasoa lapsen kudoksissa.
  • Tiedon voi laitteesta riippuen joko skannata anturin kohdalta tai se siirtyy suoraan joko kännykkään tai insuliinipumpun näytölle.

Lapsen diabetes – millainen ruokavalio tarvitaan?

Ykköstyypin diabetesta sairastavalle lapselle sopii terveellinen, yleisten ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio.

Vanhemman on kuitenkin tärkeää seurata lapsen syömien hiilihydraattien määrää. Se arvioidaan jokaisella aterialla, sillä sen mukaan pistetään insuliinia ruokailun alkaessa.

Voiko lapselle puhjeta kakkostyypin diabetes?

Lapsellekin voi puhjeta kakkostyypin diabetes, mutta vaikka lasten ylipaino ja lihavuus ovat lisääntyneet, se on silti hyvin harvinainen. Valtaosa tyypin 2 diabeetikoista on aikuisia.

Kakkostyypin diabeteksen tärkeä hoito on painonhallinta ja terveelliset elämäntavat. Lisäksi sitä voidaan hoitaa lääkkeillä.

Asiantuntijana Pikkujätin lasten endokrinologian erikoislääkäri Matti Hero.

Lapsen vesirokko – 10 usein kysyttyä kysymystä

1. Vesirokon oireet – eli mistä tunnistan vesirokon?

Vesirokon oireita ovat:

  • Rakkulainen, kutiseva ihottuma. Rakkuloita nousee kaikkialle iholle muutaman vuorokauden ajan.
  • Kuume, joka on yleensä korkeimmillaan pari päivää taudin alussa ja laskee sitten.
  • Päänsärky ja huonovointisuus ovat nekin vesirokon oireita.
  • Lapsi voi olla ensimmäiset päivät normaalia väsyneempi.

Mitä vanhempana vesirokon sairastaa, sitä ikävämpi se usein on.

Alle kouluikäisillä lapsilla vesirokko on yleensä melko lievä, kestää noin viikon ja paranee itsestään. Immuunipuutoksesta kärsiville lapsille se saattaa olla vakavakin tauti.

Toki vesirokko on kurja sairaus lievänäkin.

2. Miten helposti vesirokko tarttuu?

  • Vesirokko tarttuu erittäin herkästi. Lyhytaikainen oleskelu samassa huoneessa vesirokkoa sairastavan kanssa johtaa tartuntaan, jos ei ole aikaisemmin sairastanut vesirokkoa.
  • Vesirokkovirus leviää ilma-, pisara- ja kosketustartuntana hengitysteistä ja ihorakkuloista. Sen itämisaika on noin kaksi viikkoa.
  • Tauti tarttuu jo pari päivää ennen oireiden ilmaantumista, joten oireetonkin lapsi voi tartuttaa vesirokkoa eteenpäin.
  • Vesirokon sairastanut lapsi voi palata päiväkotiin tai kouluun, kun kaikki rakkulat ovat kuivuneet ja kun ihottuman puhkeamisesta on vähintään viisi vuorokautta.

3. Vesirokkokutsut – miksi ne ovat huono idea?

  • Vesirokkokutsut ovat vakavaa leikkimistä lapsen terveydellä, eikä niihin tulisi missään nimessä osallistua. Vaikka vakava vesirokko ja vaaralliset jälkitaudit ovat harvinaisia, koskaan ei voi tietää, sairastuuko joku lapsista pahasti.
  • Vesirokkovirus jää elimistöön lopuksi ikää, ja peräti 30 prosenttia vesirokon sairastaneista saa jossain vaiheessa elämäänsä kivuliaan vyöruusun. Ikäviä seurauksia vesirokkokutsuista voi siis tulla vasta vuosikymmeniä sairastetun vesirokon jälkeen.

4. Mikä vesirokon aiheuttaa?

Vesirokko on hyvin yleinen, ja käytännössä jokainen rokottamaton suomalainen sairastaa sen. Se on yleensä pikkulasten tauti, ja useimmat lapset saavatkin vesirokon alle kouluikäisinä.

Vesirokon aiheuttaa vesirokkovirus, varicella zoster. Se kuuluu herpesviruksiin, ja kun sen on kerran saanut, se on ikuinen seuralainen. Vesirokkovirus osaa huijata ihmisen immuunipuolustusta ja jää piileskelemään elimistöön sen jälkeen, kun tauti on parantunut.

5. Voiko vesirokko olla vaarallinen?

Vaikka vesirokko on useimmiten vaaraton terveelle lapselle, siihen kannattaa silti suhtautua kunnioittavasti. Se saattaa nimittäin aiheuttaa vakavia jälkitauteja.

  • Vesirokkorakkulat voivat tulehtua. Pahimmillaan tästä seuraa laaja-alainen ihon bakteeritulehdus, joka vaatii sairaalahoitoa.
  • Vesirokon vaarallinen, harvinainen seuraus on aivotulehdus.
  • Lisäksi vesirokkoon voi liittyä keuhkokuume.
  • Vuosikymmenten kuluttua elimistössä piileskelevä vesirokkovirus voi aktivoitua uudelleen ja aiheuttaa kivuliaan vyöruusun. Se liittyy yleensä iän tai sairauden myötä heikenneeseen immuunipuolustukseen. Tällöin vesirokkovirus näkee tilaisuutensa tulleen ja iskee uudelleen.
  • Parantuessaan vesirokkorakkulat saattavat myös jättää arpia lapsen iholle.

6. Milloin vesirokkoinen lapsi täytyy viedä lääkäriin?

Vie lapsi lääkäriin, jos:

  • Lapsi on yli 12-vuotias tai hänellä on hankala atooppinen ihottuma. Silloin saatetaan tarvita viruslääkettä.
  • Lapsen yleisvointi heikentyy, hänen päätään särkee voimakkaasti, hänellä on niskajäykkyyttä tai korkea kuume jatkuu pidempään kuin muutamia päiviä.
  • Rakkulat punoittavat ja näyttävät tulehtuneilta.
  • Kutina ja kuume häiritsevät lasta niin paljon, että lääkityksen suunnittelemiseen tarvitaan lääkärin apua.
  • Varaa aika lasten infektiotautien erikoislääkäriltä tai lastentautien erikoislääkäriltä.

7. Vesirokon kotihoito – miten lapsen oloa voi helpottaa?

  • Lapsen kuumetta ja hankalaa oloa voidaan hoitaa tavanomaisilla särkylääkkeillä, kuten ibuprofeenilla ja parasetamolilla. Aspiriinia ei tule käyttää.
  • Jos kutina haittaa lapsen unta, antihistamiinilääkitys ja mentholisprii voivat auttaa.

8. Vesirokkorokotus – kannattaako se ottaa?

  • Vesirokkorokote kannattaa ehdottomasti ottaa. Sitä suositellaan kaikille lapsille ja aikuisille, jotka eivät ole sairastaneet vesirokkoa.
  • Rokote estää tartunnan lähes 100-prosenttisesti ja vaikean vesirokon 100-prosenttisesti. Lisäksi se estää vesirokon jälkitaudit, jotka voivat olla vaarallisia, ja vähentää aikuisena puhkeavaa kivuliasta vyöruusua 70–80 prosenttia.

9. Vesirokkorokotteen haitat – onko niitä?

  • Rokotehaitat ovat vähäisiä: valtaosa ei saa mitään oireita, mutta paikallinen kipu pistokohdassa on suhteellisen tavallista.
  • Yleisoireet ovat harvinaisia, mutta viisi sadasta rokotetusta voi saada pistopaikan läheisyyteen muutamia vesirokkorakkuloita.
  • Koska kyseessä on eläviä, heikennettyjä viruksia sisältävä rokote, immuunipuutosta sairastaville se annetaan hoitavan lääkärin arvion mukaan.

10. Kuka vesirokkorokotuksen saa?

  • Vesirokkorokotteen saavat kansallisessa rokoteohjelmassa maksutta kaikki 1.1.2006 ja sen jälkeen syntyneet lapset, jotka eivät ole sairastaneet vesirokkoa.
  • Perusrokotussarjaan kuuluu kaksi annosta, jotka annetaan 1,5-vuotiaana ja 6-vuotiaana. Yli 6-vuotiaana ensirokotteen saaneille lapsille annetaan tehosterokote 12 vuoden iässä.


Asiantuntijana Pikkujätin
lasten infektiotautien erikoislääkäri Katri Backman.