Saiko lapsesi syyhytartunnan? 6 vinkkiä syyhyn hoitoon


Syyhy on pikkuruisen hämähäkkieläimiin kuuluvan syyhypunkin aiheuttama sairaus, joka leviää ihmisestä toiseen läheisen kosketuksen kautta. Useimmiten tartunnan saa toiselta perheenjäseneltä tai nuorten keskuudessa seurustelukumppanilta. Syyhy tarttuu kaikenikäisiin, vauvoista vanhuksiin.

On myös mahdollista, mutta harvinaisempaa, saada tartunta kyläillessä perheessä, jossa on syyhyä sairastava, tai majoittuessa paikassa, jossa syyhyä sairastava on juuri edeltävästi yöpynyt. Syyhypunkki säilyy ihmiskehon ulkopuolella elävänä vuorokauden tai kaksi.

Syyhyn oireet

  • Syyhyn pääoire on laaja-alainen kutina, joka tuntuu voimakkaimpana iltaisin ja öisin.
  • Eläviä syyhypunkkeja on ihon alla useimmiten vain 5-10 kappaletta. Ne sijaitsevat yleensä kämmenissä, sormien väleissä tai ranteissa. Näihin kohtiin ilmaantuu punkin kaivamia pieniä kiemurtelevia käytäviä, jotka näyttävät pistävän pensaan raapimajäljiltä.
  • Alavatsan, nivusten, sukuelinten ja pakaroiden alueelle sekä muuallekin voi tulla punaisia näppyjä. Näissä paikoissa syyhypunkkia ei ole, vaan oireet perustuvat tartunnan saaneen omaan immunologiseen reaktioon syyhypunkin erittämille aineille ja itse syyhypunkille.

1. Varmista vaivan syy

Syyhy kannattaa aina todeta lääkärissä. Ei ole ihan helppoa erottaa syyhyä esimerkiksi atooppisesta ihottumasta tai nokkosrokosta, joihin myös liittyy kovaa kutinaa. Syyhyn hoitoa – joka vaatii koko perheeltä viitseliäisyyttä ja kärsivällisyyttä – ei kannata aloittaa, ellei diagnoosi ole varma.

Ihotautilääkäri diagnosoi syyhyn dermotoskoopilla eli ihotähystimellä. Sillä voidaan nähdä syyhypunkin kaivamia käytäviä sekä alle puolen millimetrin kokoinen syyhypunkkikin. Kun syyhy on todettu, saat lääkäriltä opastuksen sen hoitoon.


Ei riitä, että vain potilas hoidetaan, vaan kaikki samassa taloudessa asuvat on hoidettava samalla kertaa riippumatta siitä, onko heillä oireita. Muuten syyhyä ei saada nujerrettua. Perheen sisällä syyhy voi tarttua paitsi sängyistä, joilla kaikki oleilevat, myös yhteisistä käsipyyhkeistä, matoista sekä kangaspäällysteisistä sohvista ja nojatuoleista, joilla kaikki oleilevat.

Useimmiten kaikki perheenjäsenet saavatkin tartunnan. Syyhykutina alkaa kuitenkin viiveellä, vasta 3-6 viikon kuluttua tartunnasta, kun elimistö on ehtinyt herkistyä punkkia ja sen eritteitä kohtaan. Tosin jos on sairastanut syyhyn jo aiemmin, oireet ilmaantuvat vuorokaudessa.

2. Muista toistaa syyhyn hoito

Syyhyn hoitona käytetään aina permetriinivoidetta. Sitä saa apteekista ilman reseptiä, mutta käyttöä ei kannata aloittaa ennen kuin lääkäri on todennut, että kyse on juuri syyhystä. Voidetta levitetään illalla pesun jälkeen koko kehoon. Älä unohda sukuelimiä tai sormi- ja varvasvälejä. Myös hiuspohja ja kasvot hoidetaan, jos niissä on oireita. Aamulla iho pestään huolellisesti. Hoito toistetaan 1-2 viikon kuluttua.

Lääkevoide sopii yli kahden kuukauden ikäisille lapsille. Myös raskaana olevat ja imettävät äidit voivat käyttää sitä. Alle kahden kuukauden ikäisille vauvoille on oma voiteensa, jonka lääkäri voi tarvittaessa määrätä.

Lisähoitona voidaan käyttää reseptillä saatavia tabletteja, jos esimerkiksi syyhyn hoito on aiemmin epäonnistunut tai tilanne on lähtökohtaisesti erityisen hankala. Myös tablettihoito toistetaan 1-2 viikon kuluttua. Hoidettavan pitää painaa yli 15 kiloa. Kerralla otettavien tablettien määrä määräytyy painon mukaan.

3. Vaihda lakanat ja pese vaatteet sekä pehmolelut

Syyhyn lääkehoito yksin ei riitä tuhoamaan syyhypunkkia, vaan kaikki petivaatteet pitää vaihtaa samana aamuna, kun hoitovoide pestään pois. Lisäksi patja on imuroitava hyvin. Lakanoita vaihtaessa kannattaa käyttää suojahanskoja.

Myös kaikki hiljattain käytössä olleet vaatteet sekä lapsen sängyssä olevat pehmolelut on pestävä pesukoneessa 60 asteessa. Jos pehmoleluja ei voi pestä, ne suljetaan muovipussiin viikoksi tai pakastetaan vuorokaudeksi. Nämäkin toimenpiteet tuhoavat syyhypunkin.

4. Siivoa koti

Lisäksi koko koti on siivottava heti voidehoidon jälkeisenä päivänä imuroimalla. Eritoten matot sekä kangaspäällysteiset sohvat ja tuolit on imuroitava huolellisesti, koska syyhypunkki voi elää niissä 1-2 päivää. Koko siivousurakka toistetaan toisen hoitokerran jälkeen petivaatteiden pesua myöten.

Jos kodin siivous on puutteellista tai sitä ei tehdä lainkaan, syyhytartunnan voi saada uudestaan. Kierre siis jatkuu. Itsekseen syyhy ei parane, vaan kutina muuttuu koko ajan tuskallisemmaksi.

5. Ilmoita tartunnasta päiväkotiin

Syyhyn tartuttavuuden katsotaan lakkaavan ensimmäisen voidehoitokerran jälkeen. Ennen kuin se on tehty ei kannata kutsua vieraita, etenkään yökylään.

Päiväkotiin tai kouluun lapsi voi palata heti hoidon jälkeisenä päivänä. Päiväkotiryhmää kannattaa informoida tapahtuneesta, koska syyhy voi levitä pienten lasten kesken. Tartuntaa ei kannata hävetä tai piilotella, sillä syyhysairaus ei liity huonompaan hygieniaan, vaan se voi tulla kenelle hyvänsä. Kyse on lähinnä huonosta tuurista. Kunnan tai kaupungin tartuntatautiviranomainen ottaa kantaa siihen, onko koko päiväkotiryhmä syytä hoitaa.

6. Jos kutina vain jatkuu, mene uudestaan lääkäriin

Syyhyn oireet eivät katoa heti, vaan lievittyvät pikkuhiljaa. Jälkikutina voi jatkua useita viikkoja. Sitä voi hoitaa kortisonivoiteilla ja antihistamiinilla. Lapsille riittää reseptittä saatava kortisonivoide, mutta aikuinen tarvitsee vahvemman valmisteen. Lääkäri kirjoittaa sille reseptin jo syyhydiagnoosin yhteydessä. Myös näpyt ja rakkulat iholla voivat kestää joitakin viikkoja.

Jos kovaa kutinaa on edelleen kuukauden kuluttua, on syytä mennä uudestaan lääkäriin, jossa arvioidaan, onko syyhyn hoito onnistunut vai ei. Aiemmin vastaanotolle ei kannata hakeutua, koska jälkikutina jatkuu usein jopa kuukauden.

Lisäksi jonkin aikaa hoitorupeaman jälkeen ihon alla voidaan vielä nähdä kuolleita syyhypunkkeja, mutta dermatoskooppi ei erota, onko punkki kuollut vai elävä. Näiden syiden vuoksi lääkärin kontrollikäynnille ei pidä kiirehtiä liian pikaisesti.


Asiantuntijana Pikkujätin ihotautien ja allergologian erikoislääkäri, lääketieteen tohtori Sonja Hahtola

Kuumetta ja kurkkukipua – onko lapsella angiina?


Angiina on A-streptokokkibakteerin aiheuttama nielurisatulehdus. Alle kolmevuotiailla angiina on hyvin harvinainen, mutta leikki- ja kouluikäisillä lapsilla kohtalaisen tavallinen. Noin kolmasosa sen ikäisten sairastamista nielutulehduksista johtuu A-streptokokista. Myös aikuinen voi sairastua angiinaan, mutta tauti on heillä harvinaisempi kuin leikki-ikäisillä.

Tarttuuko angiina?

Kymmenellä prosentilla lapsista streptokokki A elää nielussa normaaliflooran seassa, vaikka heillä ei ole oireita. Joissakin olosuhteissa bakteeri voi aktivoitua, jolloin lapsi sairastuu. Bakteeria kantava lapsi saattaa myös tartuttaa jonkun, jolla ei ole bakteeria nielussaan. Lisäksi angiina voi levitä syljen tai pisaratartunnan kautta epidemioina päiväkodeissa, koulussa tai perheen sisällä.

Kaikki nielutulehdukset eivät A-streptokokista johdu, vaan valtaosa on viruksen aiheuttamia. Silloin kyse ei ole angiinasta. A-streptokokkibakteeri voi aiheuttaa myös märkärupea ja ruusua sekä tulirokkoa.

Angiinan oireet poikkeavat flunssaoireista

Angiinan itämisaika on lyhyt. Oireet ilmaantuvat yleensä neljän vuorokauden sisällä tartunnasta.

Angiinan oireita ovat:

  • kurkkukipu
  • korkea kuume
  • päänsärky
  • valkoiset peitteet nielussa
  • pahoinvointi
  • oksentelu

Nuhaa tai yskää angiinaan ei liity.

Angiinan hyvä hoito on tärkeää

Nielun kipua ja turvotusta sekä päänsärkyä voi lievittää tulehduskipulääkkeillä ja parasetamolilla annostusohjeita noudattaen. Usein niiden yhdistelmä toimii parhaiten. Lääkkeet kannattaa ottaa puolisen tuntia ennen ateriaa, jolloin syöminen helpottuu.

Lisäksi on huolehdittava riittävästä juomisesta. Kuumeisena olisi hyvä juoda vettä ja mehuja parisen litraa päivässä.

Angiina paranee yleensä viikossa itsestään ilman antibiootteja, mutta jälkitautiriski on tuolloin suurempi. Siksi angiinaoireissa on suositeltavaa hakeutua lääkäriin. Diagnoosi perustuu oirekuvaan ja nielunäytteen ottoon. Sillä testataan, onko nielussa A-streptokokkia.

Nielunäyte otetaan nielusta pumpulipuikolla. Sitä ei tarvitse jännittää, koska toimenpide on nopea ja kivuton. Jos nielusta löytyy A-streptokokki, hoidoksi määrätään antibiootteja, pääsääntöisesti penisilliiniä, mikäli lapsi ei ole sille allerginen. Oireet helpottuvat yleensä parin vuorokauden jälkeen antibioottihoidon aloittamisesta.

Lääkäriin on aiheellista mennä myös, jos jollakin perheenjäsenellä on todettu angiina ja lapsella nousee kuume. Tartuntariski on tällaisessa tilanteessa kohonnut.


Vakavia jälkitauteja

Angiinan liittyy tiettyjä vakavia jälkitauteja. Ennen tavallisin oli reumakuume, joka on sydämen läppäsairaus. Vuosikymmenten saatossa reumakuume on kuitenkin hävinnyt Suomesta lähes kokonaan. Niin ikään angiinan aiheuttamat munuaistulehdukset ovat harvinaisia.

Nykyisin suurin vaara on nielupaise. Angiinan antibioottihoito kuitenkin estää tehokkaasti sen ilmaantumisen. Mikäli paise hoidosta huolimatta tai sen puutteen vuoksi kehittyy, se pitää tyhjentää ja sen sisällä oleva märkä poistaa. Lisäksi tarvitaan antibiootteja. Jos nielupaisetta ei hoideta, tulehdus voi levitä kaulalle, keuhkoihin tai aivoihin ja joskus kehittyä jopa hengenvaaralliseksi.

Nielupaiseeseen viittaavia oireita ovat

  • nielemisen vaikeutuminen
  • puheen muuttuminen puuromaiseksi
  • suun avaamisen vaikeutuminen

Mikäli tällaisia oireita ilmaantuu, on heti lähdettävä lääkäriin. Vastaanotolle on hakeuduttava myös, jos antibiooteista huolimatta kuume ja muut angiinan oireet jatkuvat.

Tarttumista on vaikea ehkäistä

Angiinan tartuttavuus on suurimmillaan taudin alkuvaiheessa, jo ennen oireiden puhkeamista. Siksi taudin tarttumista on vaikea ehkäistä. Kun tartunta on todettu, on syytä noudattaa hyvää käsihygieniaa ja välttää sylkikontaktia. Näin voidaan ainakin jossain määrin ehkäistä taudin tarttumista muihin ihmisiin.

Antibioottihoidon alettua lapsi tartuttaa enää yhden vuorokauden ajan. Sen jälkeen voi palata päiväkotiin tai kouluun, jos vointi sen sallii.

Lapsen hammasharja kannattaa keittää tai vaihtaa uuteen kahden vuorokauden kuluttua antibioottihoidon alkamisesta. Näin siksi, että streptokokki voi tarttua hammasharjaan ja aiheuttaa lapselle uuden tartunnan heti entisen perään. Kahdessa vuorokaudessa antibiootti hävittää streptokokin.

Hammasharjasta streptokokkia voi päätyä myös hammastahnaan. Sen vuoksi hammasharjan hävittämisen tai keittämisen yhteydessä on syytä puristaa pätkä tahnaa pois. Näin hammastahnakin puhdistuu. Tartuntavaaran kannalta olisi hyvä, että sairastuneella lapsella olisi oma tahnansa, jota muut eivät käytä.

Nielurisaleikkaus katkaisee angiinakierteen

Jos angiinat toistuvat usein, ratkaisu on nielu– ja kitarisojen poisto. Kierre loppuu siihen.

Toimenpide tehdään nukutuksessa ja kestää noin 20-30 minuuttia. Kotiin pääsee samana päivänä. Toipumisaika on 7-9 päivää. Syöminen onnistuu särkylääkkeiden avulla. Aluksi kannattaa antaa lapselle kylmiä, imeskeltäviä tai soseutettuja ruokia. Ne menevät alas helpommin.

Kouluun lapsi voi mennä heti, kun olo sallii. Yleensä tässä menee viikko. Mitään rajumpia aktiviteettejä ei suositella harrastettavaksi pariin viikkoon.

Asiantuntijana korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, dosentti Johan Hedström.

Miksi vauva ei nuku?

Miksi vauva heräilee öisin?

Pienellä vauvalla ei vielä ole unirytmiä, eikä päivällä ja yöllä ole hänelle merkitystä siinä mielessä kuin aikuiselle.

Siksi on normaalia, että alle kolmekuinen vauva herää yössä useamman kerran ja tarvitsee vanhemman apua nukahtaakseen uudestaan.

Vauvat ovat kuitenkin yksilöitä: osa osaa jo ihan pienenäkin saada itse unen päästä kiinni.

Missä iässä vauva alkaa nukkua paremmin?

Noin kolmen kuukauden iässä vauvan uni- ja päivärytmi alkaa kehittyä. Silloin unen rakenne muuttuu, ja useimmat vauvat alkavat nukkua pisimmät unijaksonsa öisin.

Neljän kuukauden iässä vauvoille tulee tyypillisesti niin kutsuttu hulinavaihe, jolloin vauva alkaa heräillä jopa tiheämmin kuin varhaisvaiheessa. Muutos johtuu vauvan kehityksestä.

Tihentynyt heräily voi jäädä tavaksi, jos vauva on tottunut nukahtamaan vain vanhemman avulla. Hän on siis yhdistänyt nukahtamisen siihen, että vanhempi hyssyttelee häntä, ottaa syliin tai heijaa, eikä osaa nukahtaa enää itse. Se saattaa olla syy siihen, miksi vauva ei nukahda.

Vauvan yöheräily – milloin se on ongelma?

Jos yli kolmekuinen vauva heräilee vaikkapa 5–6 kertaa yössä ja tarvitsee aina vanhemman apua nukahtaakseen uudestaan, vanhemmat voivat olla vaarassa väsyä.

Toki perheitä ja vanhempia on monenlaisia. Jos vauva herää monta kertaa yössä syömään, mutta vanhemmat saavat silti nukuttua ihan hyvin, asia ei ole ongelma.

Tärkeää onkin se, miltä vauvan yöheräily tuntuu vanhemmista. Jos se kuormittaa, apua kannattaa hakea hyvissä ajoin ennen kuin uupuu itse.


Mitä tehdä, kun vauva herää yöllä?

Kun vauva herää yöllä ja kitisee tai liikahtelee, tarkkaile häntä hetki ennen kuin teet mitään.  Vauva saattaa hyvinkin nukahtaa pian itse uudestaan.

Moni vanhempi olettaa, että vauva tarvitsee herätessään rauhoittelua tai hänet pitää syöttää uneen, vaikka tosiasiassa vauvalla olisi valmius nukahtaa itse. Jos vauva tottuu siihen, että vanhempi aina hänen herätessään tulee hyssyttelemään, vauva toteaa, että näin tämän kuuluu mennä. Silloin hän ei osaa enää nukahtaa itse.

Jos vanhempi menee turhaan rauhoittelemaan vauvaa, voi myös käydä niin, että hän tulee häirinneeksi tämän nukahtamista. Vauvasta voi tulla tulee yliväsynyt, ja tarvitaan pidempi nukuttelu ennen kuin hän nukahtaa uudestaan.

Jos vauva herää yöllä itkemään, silloin häntä tietenkin on mentävä rauhoittelemaan. Itkun syy kannattaa selvittää, jos se toistuu. Vauvalla voi olla esimerkiksi refluksi tai korvapulmia, jotka itkettävät häntä.

Milloin vauvaa ei kannata mennä nukuttamaan?

Vastasyntyneet vauvat voivat vääntyillä ja kääntyillä unissaan ja nukkua vaikka silmät auki. Vauva voi myös olla juuri nukahtamassa, kun vanhempi tulee hyssyttelemään häntä. Se voi harmittaa vauvaa, sillä vauvatkin kaipaavat omaa rauhaa. Mieti vaikkapa tilannetta, että olet juuri nukahtamassa ja puoliso tulee kyselemään, onko kaikki hyvin. Vähempikin ärsyttää. Sama pätee vauvoihin.

Vanhempi vauva voi herätessään yöllä esimerkiksi heijata itseään konttausasennossa, nousta seisomaan tai kääntyillä. Se on normaalia kehitystä liikkumaan opettelevalla vauvalla ja liittyy tiettyyn univaiheeseen. Jos vauva osaa itse kääntyä molempiin suuntiin, häntä ei tarvitse mennä kääntämään selälleen, vaan hänen voi antaa hakea nukkuma-asentonsa itse.

Puhumaan opetteleva lapsi voi herätä aamuyöllä ja höpötellä tai laulella pitkäänkin itsekseen. Se on lapsen laatuaikaa ja tärkeää puheen kehityksen kannalta. Lapsi ei tarvitse silloin nukuttamista.

Miksi vauva ei nuku päiväunia?

Päiväunien nukkuminen rytmittyy muita unia myöhemmin. Siksi vauva ei välttämättä nuku säännöllisesti päivällä, vaikka nukkuisi jo yönsä hyvin.

Päiväunien nukkuminen on myös yksilöllistä. Osa vauvoista alkaa nukkua noin puolivuotiaana kunnon päiväunia, mutta osa nukkuu silloinkin vain lyhyitä pätkiä.

Vauvan päiväunet saattavat myös häiriintyä, jos nukkumapaikka on rauhaton tai valoisa. Kannattaakin varmistaa, että vauvalla on hiljainen ja pimeä paikka, jossa hän saa nukkua päivällä rauhassa.

Jos vauvan on vaikea nukahtaa päiväunille, hän voi olla myös yliväsynyt. Etenkin pienillä vauvoilla yliväsymys johtaa nukahtamisongelmiin ja päivistä tulee pelkkää nukuttamista. Silloin kannattaa tuoda vauva vastaanotolle meille Pikkujättiin. Vastaanotolla tarkistetaan vauvan rytmiin liittyvät asiat ja korjataan pienen väsymys.


Milloin hakea apua, kun vauva ei nuku?

Jos vauva ei nuku tai jos vauva heräilee öisin tiuhaan tahtiin, apua kannattaa hakea mahdollisimman ajoissa. Näin vanhemmat eivät ehdi väsyä pahasti.

Meiltä Pikkujätistä saa apua kaikkiin vauvan uneen liittyviin ongelmiin. Vastaanotolla selvitetään, mistä vauvan huonounisuus johtuu ja ongelmaa lähdetään purkamaan sen mukaan.

Toisinaan unet parantuvat melko pieninkin keinoin. Yksin ei siis kannata jäädä.

Miten vauva opetetaan nukkumaan?

Vauvan unitaitoja parannetaan askel kerrallaan. Usein muutoksia tehdään vauvan päivärytmiin ja ateriarytmiin. Lisäksi opetellaan rauhoittelutapoja, jotka eivät vaadi vanhemmalta niin paljon.

  • Jos vauva on esimerkiksi nukahtanut aina vain syömiseen, tapaa aletaan muuttaa pikkuhiljaa. Ensin syömiseen tuodaan esimerkiksi mukaan taputtelua ja ääniä ja vähitellen jäljelle jätetään vain äänet. Näin vauva tottuu rauhoittumaan näitä ääniä kuullessaan.
  • Jos vauva lähestyy jo vuoden ikää ja nukkuu samassa huoneessa vanhempien kanssa, nukkumista usein rauhoittaa vauvan nukkumapaikan siirtäminen omaan huoneeseen. Näin isompi vauva ei heräile öisin vanhempiensa ääniin.
  • Itkuhälytin voi olla syytä sammuttaa, jos talo ei ole iso ja vauva ei nuku kaukana. Usein vanhempi herää ihan turhaan, kun monitorista kuuluu vaikkapa vauvan ähkäisy, kun tämä on kevyen unen vaiheessa. Jos vauvalla on hätä, vanhemmat kyllä kuulevat sen ilman hälytintäkin.

Unikoulu kuulostaa rankalta – mitä siitä pitäisi tietää?

Välillä perhe tarvitsee kunnon unikoulun. Unikoululla on hieman huono maine, mutta turhaan. Unikoulu vain tarkoittaa tapoja opettaa vauva nukkumaan kunnolla.

Suomessa ei suosita unikoulua, jossa vauva jätetään koko yöksi yksin.

Unikoulu saattaa sen sijaan tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jos äiti on ollut vastuussa yöheräilyistä ja on aivan uupunut, hän siirtyy nukkumaan toiseen huoneeseen ja isä ottaa vauvan viereensä ja auttaa äitiä ja vauvaa irtaantumaan vaikkapa yösyötöistä.

Unikoulu tehdään vauvan ja perheen ehdoilla, ja se tepsii usein jo parissa viikossa.

Asiantuntija Pikkujätin terveydenhoitaja ja pediatrinen unihoitaja Sari Tammikari.

Enterorokko on lapsella yleensä harmiton – tunnista oireet ja helpota oloa

Enterorokko lapsella

Enterorokon aiheuttaa jokin enterovirusryhmään kuuluva virus. Tavallisin tauti on leikki-ikäisillä lapsilla, mutta myös aikuiset voivat saada tartunnan. Enterorokko vauvalla on myös mahdollinen.

Suomessa tartuntoja on eniten loppukesällä ja syksyllä, kun lapset palaavat lomalaitumilta päiväkoteihin ja kouluihin. Maailmanlaajuisesti enterovirusinfektioita esiintyy tasaisesti ympäri vuoden.

Enterorokko tarttuu useimmiten ulosteesta

Tartuntaa on vaikea välttää, koska enterorokko lapsella tarttuu helposti sekä käsien kautta että pisaratartuntana hengitysteitse. Useimmiten virus kulkeutuu lasten käsiin ulosteesta, sillä enterovirus lisääntyy nimensä mukaisesti suolistossa. Kreikankielinen sana entero tarkoittaa suolta.

Hyvällä käsihygienialla tartunnoilta voidaan suojautua, mutta pienet lapset usein unohtavat käsien pesun tai pesu on huolimatonta. Kädet myös käyvät vessakäynnin jälkeen herkästi suussa. Suusta suuhun kulkevat niin ikään päiväkodin lelut, joilla kaikki lapset leikkivät. Siksi enterorokon torjuminen on vaikeaa. Tyypillisesti monta samassa päiväkodissa olevaa lasta sairastuu yhtäaikaisesti.

Enterorokon itämisaika on 3-10 vuorokautta tartunnasta. Lapsi tartuttaa tautia eteenpäin jo sen itämisaikana.

Enterorokon oireet vaihtelevat

Enterorokon klassisia oireita ovat rakkulat suussa, käsissä ja jaloissa. Siksi sitä kutsutaan myös käsi-suu-jalkataudiksi. Suuoireet alkavat usein pari päivää ennen ihottumaa. Nielussa olevat rakkulat tekevät kurkun kipeäksi ja vaikeuttavat syömistä.

Enterorokon oireet kuitenkin vaihtelevat. Joillakin tauti on varsin lievä ja muistuttaa tavallista flunssaa. Rakkuloita voi olla pelkästään nielussa. Joskus taas ihottumaa on koko kehossa. Vauvoilla sitä voi esiintyä vaippa-alueella.

Osalla rakkulat kutisevat. Jalkapohjien rakkulat voivat myös olla kivuliaita ja haitata kävelyä.  Lisäksi lapsella voi olla vatsaoireita: ripulia, pahoinvointia ja joskus oksentelua. Kuume ei yleensä nouse korkeaksi eikä kestä kauaa. Joillakin on myös lieviä hengitystieoireita.

Oireiden suuri vaihtelu selittynee sillä, että enterovirusten ryhmään kuuluu paljon eri viruksia, jotka aiheuttavat erilaisia oireita. Lapset myös reagoivat viruksiin yksilöllisesti. Enterorokko ei siis ole kaikilla yksi ja sama tauti, vaan taudinkuva vaihtelee suuresti.

Enterorokkoa vai vesirokkoa?

Enterorokko saatetaan joskus sotkea vesirokkoon, mutta vesirokko on lapsilla nykyään hyvin harvinainen. Se on lähes kadonnut rokotuksien johdosta.

Vesirokossa rakkulat ovat vesikellomaisia, kun enterorokossa niissä on enemmän sisältöä ja ne ovat väriltään harmaampia. Enterorokossa rakkuloita on tyypillisesti vain raajoissa ja suussa, ja vesirokossa niitä on ympäri kehoa.

Enterorokon hoito – Enterorokko paranee yleensä itsestään

Enterorokko on lapsilla tavallisesti lievä tauti, joka paranee itsestään noin viikossa. Enterorokon hoito määräytyy oireiden mukaan.

Näin hoidat:

  • Alenna lapsen kuumetta parasetamolilla tai tulehduskipulääkkeillä. Ne tainnuttavat myös nielun kipua ja helpottavat päänsärkyä.
  • Pidä kuumeisen lapsen huoneen lämpötila viileänä ja vaatetus kevyenä.
  • Käytä tarvittaessa antihistamiinia kutinaan.
  • Suun rakkulat saattavat olla kivuliaita ja syöminen siksi tuskallista. Tarjoa lapselle nestemäistä tai kylmää ruokaa, kuten velliä, keittoja ja jäätelöä. Kiinteää ruokaa voi olla vaikea niellä. Vältä ruuassa polttavia mausteita ja suolaa, koska ne kirveltävät kurkkua.
  • Huolehdi, että lapsi juo runsaasti nesteitä: vettä, mehua sekä maitotuotteita, jotka samalla ravitsevat.

Milloin lääkäriin?

Lastenlääkärin vastaanotolle on syytä hakeutua, jos

  • lapsen yleisvointi on heikko.
  • oireet ovat hankalia (korkea kuume, voimakas päänsärky tai pahoinvointi) ja jatkuvat pitkään.
  • ihorakkulat tulehtuvat.
  • et ole varma, mistä lapsen oireet johtuvat.
  • olet huolissasi ja haluat asiantuntijalta neuvoja taudin hoitoon.

Joskus pitkittyneet tai hankalat oireet johtuvat siitä, että lapsi sairastaa samanaikaisesti esimerkiksi korvatulehdusta, jonka hoidoksi tarvitaan mahdollisesti antibiootteja. Korvatulehdus voi ilmaantua enterorokon jälkitautinakin. Rakkulainen iho voi myös rikkoontua niin, että siitä seuraa märkärupi tai jokin muu lääkärinhoitoa vaativa ihoinfektio.


On myös mahdollista, joskin harvinaista, että enterovirus aiheuttaa vakavamman taudin, kuten sydänlihastulehduksen tai aivokalvontulehduksen. Tällöin iho-oireita ei yleensä lainkaan ole.

Aivokalvotulehduksen oireita ovat kuume, voimakas päänsärky sekä niskajäykkyys. Tauti saattaa vaatia sairaalahoitoa. Sydänlihastulehduksen tavallisin oire on rintakipu. Mikäli tällaisia oireita ilmaantuisi, on mentävä heti lääkäriin.

Milloin enterorokko ei enää tartu?

Nykykäsityksen mukaan lapsi voi tartuttaa enterorokkoa ulosteen kautta jopa viikkoja, vaikka on itse taudista jo täysin parantunut. Siksi enterorokkoepidemia pyörii pitkään.

Virallista suositusta päiväkodista eristämisestä ei kuitenkaan ole, vaan lapsi voi palata sinne yhden kuumeettoman päivän jälkeen, jos hän on virkeä ja vointi on hyvä. Ihottuman katoamista ei tarvitse odottaa.

Sairastettu enterorokko ei suojaa uudelta tartunnalta

Enterorokkoon ei tule elinikäistä immuniteettiä kuten vesirokkoon. Se johtuu siitä, että enteroviruksia on runsaasti. Valtaosa lapsista sairastaakin enteroviruksen aiheuttaman taudin useamman kerran. Enterorokko voi siis uusia.

Rokotusta tautia vastaan ei ole kehitteillä, koska enterorokko on pääsääntöisesti harmiton sairaus. Lisäksi rokotteen kehittäminen montaa eri virusversiota vastaan olisi todennäköisesti hyvin haastavaa.

Voiko enterorokkoa ehkäistä?

Taudin ehkäisyssä tärkeintä on hyvä käsihygienia. Niin lasten kuin aikuisten on syytä pestä kädet huolellisesti saippualla vessakäyntien jälkeen sekä ennen ruokailua. Aikuiselle suositellaan käsipesua myös vauvan vaipanvaihdon jälkeen.

Asiantuntijana Pikkujätin lastentautien erikoislääkäri, dosentti Erik Qvist

Miten puhua lapsen ylipainosta lapselle? Lastenlääkäri: ”Ei ole olemassa kiellettyjä ruokia”

Pikkujätin Lasten kasvattamat -podcastin neljännessä jaksossa vieraana oleva Jenny Lehtinen puhuu avoimesti ylipainon tarkkailuun liittyvistä lapsuuden traumoistaan. Jenny kokee, ettei hän ole lapsenakaan saanut olla sellainen kuin on, vaan hänen kehonsa on joutunut jatkuvasti arvostelun kohteeksi.
Äitiyden myötä Jenny huolestui, kun hän tajusi oman lapsensa kokevan vastaavia tunteita.

”On ollut ihan hirveetä, että tää sama homma on toistunut yhden mun lapsen kohdalla. [– –] Hänelle kehittyi ihan selkeitä syömishäiriön oireita 8-vuotiaana”, Jenny kertoo podcastissa.
Pikkujätissä lastenlääkärinä työskentelevä Nina Kaseva hoitaa vastaanotollaan vauvoja, lapsia ja nuoria, joista monella on ylipainoa tai lihavuutta. Myös lasten syömishäiriöt ovat hänelle tuttuja.

”On ihan kauheaa, miksi lapsi tällaisia miettii. Mikä meidän yhteiskunnassa on vikana, kun ajatellaan että olisi olemassa vääränlaisia kehoja?” Kaseva pohtii.

Mistä lapsen ylipaino ja lihavuus johtuvat?

Suomalaisten lasten ylipaino ja lihavuus ovat kolminkertaistuneet 1970-luvusta. Kasevan mukaan iso syypää on yhteiskunnan muutos.
”Jos 50-luvulla halusit ranskalaisia, niin ensin ostit perunoita, kuorit ne ja friteerasit, se oli vaivalloinen prosessi. Nyt jos tekee niitä mieli, niin ei muuta kuin tilaat kotiin tai nappaat eurolla tiskiltä.”, Kaseva sanoo.

Myös lasten vieminen autolla harrastuksiin on yleistynyt, mikä tarkoittaa, että arkiliikunta pyörällä tai kävellen jää helposti pois. Lisäksi lasten leikit ovat siirtyneet aiempaa enemmän ulkopeleistä sisälle älylaitteiden ääreen.

Sosiaalinen media ja mainonta vaikuttavat lapsille luotuihin mielikuviin oikeista tai vääristä kehoista. Somehaasteissa lietsotaan syömään kilpaa karkkeja tai juomaan valtavat määrät kokista. Pakkauskoot ovat paisuneet ja paljon ostamalla saa halvemmalla.

Tutkimusten mukaan geenit aiheuttavat maksimissaan puolet lapsen liikapainosta. Esimerkiksi 8 vuoden iässä geeneillä voitiin selittää lapsen painosta 3,5 kiloa ja 18 vuoden iässä 12 kiloa.

Vain yhdellä prosentilla lapsista on taustalla jokin painoa nostava sairaus, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta. Loput 99 prosenttia lasten liikapainosta johtuu elintavoista. Kaseva ei silti halua syyllistää vanhempia ylipainon lisääntymisestä.

”On muistettava, että myös normaalipainoisista suomalaislapsista valtaosalla on parannettavaa ruokavaliossa, jotta he saisivat monipuolisesti ravintoa.”, Kaseva sanoo.

Lapsen ylipainon ja lihavuuden riskit?

Lapsen ylipainoon ja lihavuuteen liittyy täysin samoja riskejä kuin aikuisilla.

Verenpaineen ja kolesterolin nousu, rasvamaksa, 2. tyypin diabetes, astma, uniapnea. Ylipainoisilla tytöillä voi ilmetä kuukautiskierron häiriöitä ja pojilla normaalipainoisiin verrattuna matalampia testosteronipitoisuuksia.

Myös kasvu ja kehitys voivat häiriintyä. Esimerkiksi alaraajojen luusto voi kehittyä virheellisesti, jos kasvavan lapsen kehossa on liikaa painoa. Lisäksi motoriset taidot saattavat jäädä puutteellisiksi, jos liikkuminen ei tunnu lapselle luontaiselta.

”Sitten on tietysti sosiaalinen ulottuvuus. Jos on ylipainoa, liikunta saattaa tuntua pahalta ja siten jää leikeistä ulkopuolelle, tulee ehkä kiusatuksi. Vaikka kuinka yrittäisi pysyä muiden perässä, alkaa puuskututtaa, painaa ja puristaa. Ja taas kaverit ilkkuvat. Kyllä se väkisinkin vaikuttaa siihen, miltä lapsesta tuntuu omassa kehossa.”, Kaseva miettii.

Miksi lasta mitataan?

Terve lapsi kasvaa tasaisesti ja siksi kaikkien lasten kasvua seurataan neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa. Pituuden ja painon seuranta antaa ammattilaisille hyvän työkalun pysyä ajan tasalla lapsen kasvusta. Voi olla, että lapsi ei kasva pituutta tai on alipainoinen, vaihtoehtoisesti pituus tai paino voi nousta liian nopeasti.

Kasvuseurannalla etsitään monenlaisia asioita, kuten kilpirauhassairauksia, keliakiaa tai aineenvaihdunnan sairauksia.

”Se on hyvä tapa löytää ajoissa sellaiset lapset, joilla saattaa olla kehittymässä jokin sairaus, joka voitaisiin jopa estää. Totta kai ymmärrän, että vanhempi voi ihmetellä, että miksi tätä minun lastani punnitaan koko ajan.”, Kaseva sanoo viitaten podcast-jaksossa käytyyn keskusteluun.

Miten puhua lapselle ylipainosta?

Kun on kyse lapsen liikapainosta, Kasevan mukaan tärkeä viesti on se, että lasten ei kuulu laihduttaa. Tavoite on, että pysytään samassa painossa, jolloin lapsen kasvu korjaa asian ajan kanssa.

”Ei siitä painosta tarvitse puhua lapselle yhtään. Voi puhua ennemmin elintavoista ja terveydestä.”, Kaseva neuvoo.

Kasevan mukaan lempeä lähestymistapa on kysyä lapselta, miltä hänestä tuntuu, miten hän jaksaa ja nukkuuko hän riittävästi. Myös univaje saa himoitsemaan sokeria ja rasvaisia ruokia.

”Sekin on yleistä, että kun tapahtuu jotain erityistä, niin syödään kakkua tai ostetaan karkkia. Voisiko se palkinto olla joskus jotain muuta kuin ruokaa? Voisi lähteä yhdessä tekemään jotain hauskaa, vaikka käymään uimahallissa.”

Lapsen terveellisten elintapojen harjoittelussa kaikki lähtee vanhemman esimerkistä. On tärkeää, että syöminen on kivaa, ruokaa voidaan tehdä yhdessä ja siitä saa myös nauttia yhdessä.

”Kyllä ihminen saa syödä herkkuja. Miten usein? Ei niitä kertojakaan tarvitse laskea, jos pidetään kohtuus kaikessa.”, Kaseva sanoo.

Hän neuvoo, ettei lasta kannata patistaa liikkumaan, vaan aktiivisuutta voi lisätä yhteisellä mukavalla tekemisellä.

”Ennemmin niin päin, että kertoo lapselle miten kivalta tuntuu, kun käydään ulkona ja lähdetään porukalla pyörälenkille.”, Kaseva sanoo.

Podcastissa Jenny Leppänen kertoo, miten hänelle aikuisena on ohjeistettu syömishäiriön hoitoa sallivalla suhtautumisella, mutta hänen lapsensa ohjeet ovat olleet päinvastaiset ja rajoittavat.

”Lapsen ja nuoren ylipainoon tulee suhtautua armollisesti ja sama ajatusmaailma pitäisi olla aikuisilla ja lapsilla. Ei ole olemassa kiellettyjä ruokia”, Kaseva sanoo.

Vinkkejä ylipainoisen lapsen ruokavalioon

  • Tarjoa kotiruokaa, joka on mahdollisimman monipuolista.
  • Pidä säännöllisestä ruokailurytmistä kiinni.
  • Syökää yhdessä ja tehkää aterioista koko perheen yhteinen kiva juttu.
  • Älä kiellä lapselta mitään ruokia, vaikka ne olisivat epäterveellisiä.
  • Lisää sen sijaan terveellisiä asioita: kasviksia, hedelmiä ja marjoja, joista lapsi saa vitamiineja, kuituja ja hyvää vatsantäytettä.
  • Herkut kuuluvat elämään, muttei joka päivä.
  • Nesteet eivät täytä, mutta niissä on silti paljon energiaa. Jos lapsi juo paljon maitoa, voisiko sen vaihtaa rasvattomaan? Voisiko mehun tilalla juoda useammin vettä?
  • Kaikkea ei tarvitse muuttaa, vaan pienetkin valinnat vievät eteenpäin.
  • Jos syömisen kanssa on jatkuvasti ongelmia, kannattaa kääntyä lääkärin puoleen. Ammattilainen voi antaa tilanteeseen sopivia neuvoja yksilöllisesti.

Mitä tehdä, jos lapsella on syömishäiriön oireita?

Ylipaino ja lihavuus ovat kaksi eri asiaa. Lihavuus on sairaus, josta ylipaino on ikään kuin esiaste. Kumpikaan näistä ei tarkoita läheskään aina syömishäiriötä.

Joskus lapsi tai nuori voi kuitenkin alkaa oirehtia esimerkiksi ahmimalla tai sanomalla olevansa lihava. Jos lapsi alkaa pelätä painonnousua voi syntyä syömättömyyskierre ja lapsi voi alkaa rankaista itseään liiallisella liikkumisella.

”Silloin tarvitaan terveydenhuollon ammattilaisia moniammatillisesti. Liikkeelle voi lähteä siitä, että mennään lääkärille, joka hoitaa somaattista puolta eli kroppaa. Lisäksi tarvitaan joku joka ottaa kopin mielestä, esimerkiksi nuorisopsykiatri.”, Kaseva neuvoo.

Lapsilla tyypillisin syömishäiriö on ahmiminen. Nuoret taas kärsivät anorexiasta eli laihuushäiriöstä tai bulimiasta eli ahmimisesta ja sen jälkeisestä oksentamisesta.

”Lapsen syömishäiriö voi syntyä siitä, että koko ajan joku kertoo hänen olevan vääränmallinen. Se voi olla vaikka tanssiopettaja tai valmentaja joka möläyttää jotain. Lapsen mielessä voi napsahtaa päälle vaihde, joka laukaisee syömishäiriön.”, Kaseva sanoo.

Miten vahvistaa lapsen suhdetta ruokaan ja omaan kehoon?

Lapsen terveen kehonkuvan vahvistaminen lähtee siitä, että aikuinen puhuu itsestään kauniisti ja armollisesti. Pieni lapsi matkii kaiken vanhemmiltaan, jolloin vatsamakkaroiden puristelu peilin edessä ei tee hyvää vanhemmalle eikä lapselle.

”Jos vanhempi on tyytymätön ja laihduttaa lapsensa koko lapsuuden ajan, millaisen mallin se antaa? Emme halua opettaa lapsille, että ihmiset ovat eriarvoisia sen perusteella miltä he näyttävät.”, Kaseva sanoo.

Kun vanhempi puhuu itsestään ja muista myönteiseen sävyyn, lapsi imee hyviä vaikutteita huomaamatta.

Myös Jenny Lehtinen kertoo podcastissa tehneensä lapselleen syömisestä kivaa sallivalla lähestymistavalla. Se on osoittautunut toimivaksi.

”Lapselle tuli positiivinen fiilis ja hän ei enää pelännyt syömistä, vaan sai olla rauhassa. Puoli vuotta myöhemmin hän totesi että ’äiti hei, aikaisemmin mulle kaikki karkki oli semmosta, et ihan pakko saada koko ajan, ja nyt mä oon sillain, että ihan sama’. Ja siitä mä tajusin, et nyt se ratas oli kääntynyt takaisin normaaliasentoon.”, Jenny kertoo.

Asiantuntijana Pikkujätin lastenlääkäri, lääketieteen tohtori Nina Kaseva, joka tutkii elintapojen vaikutuksia terveyteen ja sairauteen. Ninalla on yli vuosikymmenen kokemus syömishäiriöstä kärsivien nuorten hoidosta. Kasevalta on myös juuri julkaistu kirja ”Kun lapsi on lihava – Lastenlääkärin opas vanhemmille”.

Nettikiusaaminen on aina vahingollista – Mitä tehdä, kun lasta kiusataan netissä?

Mitä on nettikiusaaminen?

Nettikiusaaminen on ihan samalla lailla kiusaamista kuin esimerkiksi koulukiusaaminen. Se tarkoittaa kaikkea toisen epäkunnioittavaa, epäasiallista ja loukkaavaa kohtelua netissä.

Nettikiusaaminen voi olla tarkoituksellista, toistuvaa ja säännöllistä, mutta kyseessä voi olla myös yksittäinen, ilkeä kommentti. Joskus nettikiusaaminen voi olla myös tahatonta tai ajattelematonta.

Yhteistä kaikelle nettikiusaamiselle on, että se satuttaa ja tuottaa kärsimystä.

Millaisia muotoja nettikiusaamisella voi olla?

Nettikiusaaminen voi olla haukkumista, juoruilua, pelottelua tai pilkkaamista. Se voi olla julkista tai yksityistä.

Julkista nettikiusaamista on esimerkiksi toisen videon ilkeä kommentointi TikTokissa, yksityistä nettikiusaamista puolestaan yhden ryhmän jäsenen haukkuminen kaveriporukan WhatsApp-ryhmässä.

Nettikiusaaminen ei kuitenkaan aina ole sanallista. Se voi olla myös ulkopuolelle sulkemista tai huomiotta jättämistä. Siitä on kyse, kun yksi lapsista jätetään kutsumatta esimerkiksi luokan tyttöjen WhatsApp-ryhmään.

Nettikiusaaminen – rikos vai ei?

Joskus nettikiusaaminen on niin vakavaa, että se on rikos. Silloin on kyseessä lapsen tai nuoren kunnianloukkaus, uhkailu tai pelottelu.

Rikollista nettikiusaamista on esimerkiksi:

  • vihapuhe
  • yksityiselämää loukkaavan tiedon ja kuvien levittäminen
  • valheellisen tiedon esittäminen
  • rikoksella, kuten raiskauksella tai pahoinpitelyllä uhkaaminen
  • identiteettivarkaus

Näin vakavassa nettikiusaamisessa on aina konsultoitava poliisia.

Seuraako nettikiusaamisesta rangaistus?

Jos nettikiusaaminen täyttää rikoksen tunnusmerkit, se on rangaistava teko.

Usein kiusaajat ovat kuitenkin alaikäisiä lapsia. Silloin voidaan miettiä, miten kiusaajat voisivat hyvittää tekonsa kiusaajalle. Usein jo anteeksipyyntö voi riittää.

Miten nettikiusaaminen voi vaikuttaa lapseen?

Nettikiusaaminen satuttaa lasta monin eri tavoin. On hyvä muistaa, että nettikiusaaminen on aina vahingollista, vaikkei lapsi näyttäisi kärsimystään.  

Nettikiusaaminen voi:

  • muuttaa lapsen käytöstä ja tehdä tästä levottomamman, rauhattomamman, ahdistuneen tai alakuloisen
  • saada lapsen eristäytymään kavereistaan
  • aiheuttaa uniongelmia ja ruokahaluttomuutta sekä heikentää lapsen fyysistä vointia

Jos nettikiusaamiseen ei puututa, se saattaa pahimmillaan aiheuttaa lapselle mielenterveysongelmia, heikentää tämän itsetuntoa, saada lapsen ajattelemaan itsestään kielteisesti ja johtaa jopa itsetuhoisuuteen.

Nettikiusaaminen – miten tukea lasta?

  • Muista, ettei lapsi aina puhu huolistaan, sillä häntä saattaa hävettää kiusatuksi joutuminen tai hän voi pelätä, että vanhemmille kertominen vain pahentaa tilannetta. Jos mieleesi nousee huoli, ettei lapsella ole kaikki hyvin, on siksi tärkeä ottaa asia puheeksi.
  • Lapselle kannattaa jutella rauhassa. Häneltä voi kysyä esimerkiksi, että onko hän kokenut jotain ikävää, kun vaikuttaa erilaiselta kuin yleensä.
  • Jos lapsi kertoo nettikiusaamisesta, hänen kokemustaan ei koskaan saa vähätellä, vaan se pitää ottaa vakavasti. Lapsen on tärkeää kokea, että häntä uskotaan ja hänen huolensa otetaan tosissaan. Se lisää hänen luottamustaan ja kannustaa häntä kertomaan huolistaan.
  • Rohkaise lasta kertomaan nettikiusaamisesta mahdollisimman yksityiskohtaisesti. Yksityiskohdat ovat tärkeitä, jotta asia voidaan selvittää ja jotta saadaan tietää, keitä kiusaamisessa on mukana.
  • Sanoita se, että asia voi tuntua lapsesta nololta. Muista, että netissä voi olla esimerkiksi kuvia, jotka lapsi on itse ajattelemattomuuttaan jakanut ja joista on seurannut jotain hävettävää. Sano lapselle, että asiasta kannattaa kertoa sinulle, vaikka se tuntuisi vaikealta.
  • Lohduta lasta ja kiitä häntä, että hän kertoi nettikiusaamisesta. Muistuta häntä, että nettikiusaaminen on väärin, eikä kenelläkään ole oikeutta kiusata toisia. Älä jätä häntä pärjäämään yksin, vaan kerro, että selvität asian, jotta kiusaaminen loppuu.

Miten nettikiusaaminen saadaan loppumaan?

Muista, että nettikiusaaminen voi olla vain yksi kiusaamisen muoto ja lasta saatetaan siis kiusata muutenkin. Kun nettikiusaamista aletaan selvittää, onkin tärkeää saada mukaan kiusaajien vanhemmat ja koulu tai harrastusryhmät, jos ne liittyvät kiusaamiseen.

Kiusaajille kannattaa kertoa, miten muita kuuluu kohdella ja että kiusaaminen on aina väärin. Heidät on tärkeää saada ymmärtämään oma vastuunsa ja se, ettei toisia voi kiusata ilman seurauksia.

Tilannetta on myös hyvä seurata, jotta nettikiusaaminen loppuu varmasti, eikä kiusattu lapsi jää enää yksin asian kanssa.

Muista, että nettikiusaamista voi myös ehkäistä. Lapselle kannattaa kertoa, mitä kaikkea verkossa voi tapahtua, jotta hän ymmärtää netin kivojen puolien lisäksi myös sen haittapuolet ja vaarat.

Lapselle on hyvä muistuttaa, että netissä kuuluu käyttäytyä samoin kuin sen ulkopuolella, eikä minkäänlaista kiusaamista tarvitse hyväksyä.

Nettikiusaaminen – milloin kannattaa hakea apua?

Apua kannattaa hakea, jos nettikiusaaminen ja sen vaikutus lapseen huolestuttaa.

Jos lapsen oireilu jatkuu pidempään, on erityisen tärkeä tulla juttelemaan ammattilaiselle. Meillä Pikkujätissä on psykologeja, psykoterapeutteja ja perheterapeutteja, jotka osaavat auttaa lasta ja vanhempia elämän huolissa.

Ajan voi varata joko koko perheelle, lapselle tai itselleen.


Lasta kiusataan netissä – miten jaksaa itse?

Oman lapsen joutuminen kiusatuksi aiheuttaa huolta, pelkoa ja ahdistusta. Näitä tunteita kannattaa käsitellä esimerkiksi puolison tai ystävien kanssa. Puhuminen auttaa jaksamaan.

Meille Pikkujättiin voi myös tulla keskustelemaan matalalla kynnyksellä. Meiltä saa tukea kaikkiin vanhemmuuteen liittyviin huoliin ja pulmiin.

Kun saa itse apua, silloin pystyy myös auttamaan lastaan paremmin. Siksikin on tärkeää, ettei jää murehtimaan asiaa yksin.


Asiantuntijana Pikkujätin psykologi, perheterapeutti ja psykoterapeutti Anne Lukkarila.

Pikkujätin koirahahmot mukana Mauri Kunnaksen elämäntyötä esittelevässä näyttelyssä

Näyttelykeskus WeeGee Espoon Tapiolassa avaa 7.10.2022 uuden pysyvän näyttelykokonaisuuden, jonka keskiössä on kansainvälisesti tunnetun kirjailijan ja taiteilijan Mauri Kunnaksen laaja tuotanto ja elämäntyö. Yli 300 m2 kokoisessa näyttelytilassa pääsee sukeltamaan Mauri Kunnaksen luomiin maailmoihin ja teemoihin, joita hänen mittava tuotantonsa käsittelee.

Mauri Kunnaksen hahmot ovat löytäneet tiensä myös osaksi erilaisten kumppaneiden toimintaa. Yhteistyö Lastenlääkäriasema Pikkujätin kanssa syntyi jo 1980-luvulla ja vieläpä melko sattumalta. Pikkujätin toiminnan laajentuessa Tapiolasta, tarvittiin lääkäriasemalle logo: Pikkujätin neurokirurgi Juha Öhman kertoi, että hänen naapurinaan asui mies, joka piirtelee paljon ja tekee lastenkirjoja. Kyseessä oli tietenkin Mauri Kunnas. Öhman otti itse yhteyttä Kunnakseen, joka päätyi lopulta piirtämään Pikkujätille melkein 30 lastenlääkäriaiheista kuvaa sekä logon.

Vuonna 1989 syntynyt logo toimii edelleen valtakunnallisen lastenlääkäriketjun logona, ja Mauri Kunnaksen värikkäät kuvitukset koristavat jokaisen lääkäriaseman käytäviä ja vastaanottohuoneita. Maurin kuvitukset ovat myös tärkeä osa Pikkujätin toimintaa. Lääkäri voi tunnelmaa keventääkseen kertoa satuja seinällä olevien kuvien pohjalta tai laboratoriohoitaja voi ohjata lapsipotilaan ajatuksia toisaalle tuttujen koirahahmojen avulla.

Yhteistyö jatkuu kymmenien vuosien jälkeen aktiivisena. Viimeisimpänä Maurin kynästä syntyi Ukraina-aiheinen kuva, jota käytettiin Pikkujätin lahjoituskampanjassa 2022.

Lääkärileikkejä ja koirahahmoja Pikkujätin kojulla

Mauri Kunnas -näyttelyyn kuuluu kokemuksellinen alue, jossa lapset voivat sukeltaa Kunnaksen monipuoliseen tuotantoon leikkien kirjoista tutuissa ympäristöissä. Lapset pääsevät myös kokeilemaan taitojaan lääkärinä Pikkujätin mobiilikojulla. Lapsille mitoitettu lääkärikoju esittelee Mauri Kunnaksen Pikkujätille piirtämiä lääkäriteemaisia koirahahmoja ja tarjoaa vierailun ajaksi lääkärintakit ja -laukut lasten leikkeihin.

Leikin ohella Kunnaksen henkilötarinaan ja kirjojen syntyprosessiin pääsee tutustumaan näyttelyhuoneissa. Esillä on muun muassa tarkkoja lyijykynäluonnoksia sekä värikkäitä vesiväriluonnoksia.

Pikkujätti mukana avajaisviikonlopun ohjelmassa

Näyttelyn avajaisviikonlopun ohjelma on suunniteltu erityisesti lapsille.

Näyttelyn kumppanina mukana nähdään myös Pikkujätti, jonka oma lastenlääkäriasema päivystää sunnuntaina koiralääkäri Lillin valvonnassa.

Mauri Kunnaksen kirjoista inspiroituneet Teatteri Hevosenkengän lyhyet esitykset ilahduttavat näyttelyvieraita perjantaina. Lauantaina tunnelmaa nostattaa lastenmusiikkiyhtye Höpinätötterö. Lisäksi Kustannusosakeyhtiö Otavan lukunurkkauksessa luetaan lauantaina Kunnaksen kirjoja sekä tavataan yllätysvieras.

Miten puhua lapselle sodasta, erosta, seksistä ja muista vaikeista asioista? Psykologin 7 neuvoa

1. Miten vaikeista aiheista kannattaa puhua lapselle?

Yleensä totuus on lapselle helpotus. Puhumattomuus voi saada lapsen kuvittelemaan, että asiat ovat pahemmin kuin ovatkaan tai että niistä ei saa puhua.

  • Oli aihe mikä tahansa, lapselle kannattaa yleensä puhua mahdollisimman rehellisesti ja toivoa korostaen. Ihan pienimmät lapset voi kuitenkin suojata raskailta uutisilta, kuten sodalta tai ilmastokatastrofeilta.
  • Ole tarkkana, ettet vähättele lapsen tunteita ja ajatuksia.
  • Muista tarjota lapselle mahdollisuus esittää kysymyksiä.
  • Meiltä Pikkujätistä saa apua kaikkien vaikeiden asioiden käsittelyyn. Voit tulla vastaanotolle yhdessä lapsen kanssa tai yksin.


2. Miten puhua lapselle sodasta?

Kuuntele ensin lapsen omia ajatuksia. Mitä hän ajattelee sodasta? Herättääkö se pelkoja ja millaisia?

Vastaa sitten ensin lapsen tunteisiin. Lapsen on tärkeää saada tuntea tunteensa ja kertoa niistä. Kerro, että ymmärrät, että hän on huolissaan ja että tiedät, että se on raskas tunne.

Kun lapsi saa käydä ajatuksiaan läpi kanssasi ja huomaa, että kuuntelet häntä, jo se hälventää usein hänen suurinta taakkaansa. Älä siksi koskaan sano lapselle, että hänen ei tarvitse ajatella asiaa. Se ei vähennä hänen huoltaan.

Kerro lapselle faktat sodasta vasta sitten, kun olette käsitelleet hänen tunteensa. Voit esimerkiksi sanoa, että on hyvin epätodennäköistä, että sota tulee tänne meille. Jos niin kuitenkin kävisi, niin sinä vanhempana pidät huolen, että pääsette turvaan.

3. Miten kertoa lapselle erosta?

Erosta olisi hyvä kertoa lapselle yhdessä. Ketään ei pidä syyllistää ja on tärkeää korostaa, ettei ero ole lapsen vika.

Kertokaa lapselle, miksi eroatte. Lapsen on helpompi ymmärtää ero, kun sille on jokin syy. Voitte esimerkiksi kertoa tarinan liitostanne ja selittää lapsen ikätaso huomioiden, miksi on tullut aika erota.

Lapsi kaipaa myös konkreettista tietoa eron seurauksista. Kertokaa hänelle, missä hänen lelunsa tulevat sijaitsemaan, missä hän asuu jatkossa ja kuinka usein tapaa kumpaakin vanhemmistaan.

Muistakaa kuunnella lapsen tunteita ja antakaa hänen surra. Lapsen surun tunteet saattavat näkyä eri tavalla ja eri tahdissa kuin aikuisten, mutta se ei tarkoita, etteikö lapsi kokisi surua.

Lapsi saattaa esimerkiksi vähätellä tapahtunutta tai vaikuttaa välinpitämättömältä tai jopa vihaiselta. Kyseessä on silloin todennäköisesti lapsen omannäköinen yritys sopeutua kipeältä tuntuvaan surulliseen asiaan.

4. Miten puhua lapselle kuolemasta?

Kuolemasta kannattaa puhua perheen ajatusmaailman tai vakaumuksen mukaan.

Surua ei pidä vähätellä, vaan lapsen surulle pitää antaa tilaa. Hänelle voi sanoa, että suru auttaa eteenpäin, eikä sitä kannata pelätä.

Kouluikäinen lapsi ymmärtää jo kuoleman lopullisuuden. Pienempi lapsi saattaa kysellä, milloin vaikkapa mummi tulee takaisin. Hänelle täytyy vain toistaa, että mummi ei enää palaa, ja ymmärtää, että hän toistaa kysymystä, koska asia on niin vaikea käsittää. Lapsen kanssa kannattaa myös muistella vainajaa yhdessä.

Kuoleman lähipiirissään kohdannut lapsi saattaa oireilla esimerkiksi olemalla tavallista takertuvampi tai tarvitsevampi. Se kertoo siitä, että lapsi kaipaa korostunutta turvaa, ja sitä kannattaa hänelle silloin tarjota.

5. Miten puhua lapselle seksuaalisuudesta?

Puhu lapselle kauniisti seksuaalisuudesta.

Kerro, että hän on hyvä, arvokas ja tärkeä, ja seksuaalisuudessa on kyse juurikin oman kehon arvostamisesta ja hoivaamisesta.

Älä koskaan pelottele lasta raskaaksi tulemisella tai taudeilla. Älä myöskään kysele tunkeilevia kysymyksiä tai painosta lasta puhumaan asiasta, jos hän ei tahdo.

Kysy sen sijaan, mitä lapsi tietää aiheesta. Lapsilla on joskus vääriä faktoja, ja ne kannattaa ottaa selville ja korjata.

6. Miten puhua lapselle ylipainosta?

Ylipainosta kannattaa jutella lapsen kanssa terveys edellä.

Kerro lapselle, että ylipaino on haitallista terveydelle, ja sen tähden teidän pitää perheenä miettiä, miten voisitte kaikki paremmin ja miten syötte ja liikutte jatkossa.

Muista kysyä lapselta, miltä ylipainosta puhuminen tuntuu hänestä. Kerro hänelle, että hän on hyvä ja arvokas juuri sellaisena kuin on ja kyse on vain siitä, että haluat hänen voivan hyvin ja pysyvän terveenä. Näin suojelet lasta ulkonäköpaineilta.

7. Miten puhua lapselle kuukautisista?

Kerro lapselle, että kuukautiset ovat maailman luonnollisin asia, josta kannattaa iloita.

Kuukautiset kertovat, että hän on tulossa naiseksi, ja se on ihanaa. Kerro lapselle faktat kuukautisista rehellisesti ja ole hänen tukenaan, jos asia mietityttää häntä. Voit kertoa myös, milloin omat kuukautisesi alkoivat ja mitä olisit itse halunnut silloin tietää.

Jos aihe nolottaa sinua ja sinun on siksi vaikea puhua kuukautisista lapselle, mieti, mistä häpeä johtuu. Ole tarkkana, ettet siirrä omaa häpeääsi lapselle.

Jos et tiedä, miten puhua lapsellesi hankalista aiheista tai kaipaat tukea, varaa rohkeasti aika psykologilta tai psykoterapeutilta.

Asiantuntijana Pikkujätin psykologi ja psykoterapeutti Leea Mattila.

Ulkonäköpaineet koskettavat myös poikia – Näin puhut ulkonäöstä lapsen kanssa

Mitä on ulkonäköpaineiden takana? – Mielen haasteet eivät ratkea ulkonäköä muuttamalla

Ulkonäköpaineet tarkoittavat omaan kehoon kohdistuvaa huolta, kriittisyyttä, tyytymättömyyttä ja epävarmuutta. Ulkonäköpaineet voivat kohdistua mihin tahansa asiaan omassa kehossa. Nuoria mietityttää usein esimerkiksi paino tai akne.

Yhteistä lasten ja nuorten ulkonäköpaineille on se, että ne ovat tyypillisesti mielen haasteita, jotka kanavoituvat kehonkuvaan. Lapsi voi esimerkiksi pelätä, ettei riitä omana itsenään tai etteivät muut hyväksy häntä ja hän tulee hylätyksi. Hän kanavoi huolen ulkonäköönsä ja yrittää ratkaista sen vaikkapa värjäämällä hiuksensa ajatellen, että uusi hiusväri tekee hänet tyytyväiseksi.

Todellisuudessa näitä mielen haasteita ei voi ratkaista muokkaamalla ulkonäköään. Ulkonäön sijaan huomiota tarvitsee lapsen mieli eli esimerkiksi itsetunto tai turvattomuuden tunne, jota lapsi yrittää paikata ulkonäköään muuttamalla.


Poikien ulkonäköpaineet jäävät helposti huomiotta – Some tulvii vertailukohteita

Lähes jokainen kokee ulkonäköpaineita joskus. Ulkonäköpaineet eivät ole vain tyttöjen ongelma, poikien ulkonäköpaineet ovat vain vaietumpi asia.

Lapsilla voi olla ulkonäköpaineita jo hyvin nuorina, alakoulusta lähtien. Asiaa pahentaa se, että nykyisin lapset eivät vertaa itseään vain omiin luokkakavereihinsa, vaan vertailukohteena on somen kautta koko maailma.

Some ja ulkonäköpaineet ovatkin tutkimusten mukaan yhteydessä. Tiedetään, että paljon somea käyttävillä on muita enemmän ulkonäköpaineita ja ahdistusoireita.

Vanhempi, puhu arvostavasti itsestäsi – Nuori imee ympäristön arvoja itseensä 

Ulkonäköpaineita aiheuttavat muihin vertailun lisäksi kulttuurin ja yhteiskunnan kauneusihanteet ja muoti- ja ulkonäkötrendit. Tällä hetkellä pinnalla ovat esimerkiksi ripsien pidennykset ja tietyt lenkkarit. Lapsi voi kokea painetta, että hänenkin pitäisi saada nämä ollakseen trendikäs ja kuuluakseen joukkoon.

Lasten ja nuorten ulkonäköpaineita lisäävät myös ystävien ja vanhempien ajatukset ja arvot, sillä kouluiässä lapsi imee itseensä moraalisia ja eettisiä käsityksiä.

Jos vanhemmat tavoittelevat ulkoista materiaa, kuten hienompaa autoa tai käsilaukkua, kommentoivat toisten ulkonäköä tai tuskailevat omaansa, lapsi saattaa saada signaalin, että ulkonäkö on kytketty ihmisarvoon. Se voi lisätä ulkonäköpaineita.

Vanhemman ei tulisikaan koskaan vähätellä ulkonäköään, vaan itsestä tulisi puhua arvostavasti ja hyväksyvästi.

Toisten ihmisten ulkonäköä ei myöskään pidä arvostella millään lailla. Ei tulisi päivitellä kenenkään painoa, vaatteita, kampausta, tatuointeja tai mitään muutakaan.

Nuorten ulkonäköpaineet voivat näkyä murehtimisena tai alakulona – tunnista merkit

Ulkonäköpaineista voi kertoa nuoren tarve näyttää tietynlaiselta tai ostaa tiettyjä vaatteita tai meikkejä. Merkki ulkonäköpaineista voi olla myös se, jos nuori kiinnittää voimakkaasti huomiota omaan kehoonsa tai yrittää muokata sitä esimerkiksi laihduttamalla, urheilemalla paljon tai värjäämällä hiuksiaan.

Joskus ulkonäköpaineet näkyvät sosiaalisena vetäytymisenä, eristäytymisenä, alakuloisuutena ja murehtimisena. Mikäli nuori ei enää tapaa kavereitaan tai on paljon allapäin, kyse voi siis olla monen muun syyn ohella tai niiden lisäksi ulkonäköpaineista.

Pahimmillaan nuorten ulkonäköpaineet voivat johtaa kehonkuvan vääristymiseen, syömishäiriöön ja muihin mielenterveydenhäiriöihin, kuten ahdistukseen.

Luo kotiin turvallinen ilmapiiri – Näin puhut ulkonäköpaineista nuoren kanssa

Lapsen ja nuoren kanssa kannattaa puhua ulkonäköpaineista, vaikkei huolta olisikaan. Jos nuori itse kertoo, että hänellä on ulkonäköpaineita tai vanhemmalla herää huoli asiasta, keskustelu on erityisen tärkeää.

  • Kysy, mitä lapsi ajattelee ulkonäköpaineista ja onko hän kohdannut niitä. Nuorelta voi kysyä myös, mitä hänen kaverinsa ajattelevat ulkonäöstä.
  • Omien tunteiden käsittely auttaa ulkonäköpaineiden päihittämisessä. Siksi nuorta kannattaa kannustaa pohtimaan, mistä tarve muokata jotain omassa ulkonäössä tulee. Voisiko sen taustalla olla riittämättömyyttä, hylätyksi tulemisen pelkoa tai tarvetta piristää itseään jotenkin?
  • Muista olla myötätuntoinen nuorta kohtaan. Toisen ymmärrys ja empatia ovat hyvin terapeuttisia. Nuorelle on tärkeää, että asetut hänen rinnalleen ja jaat sen, mitä hänen mielessään on. Näin hän ei jää yksin ajatustensa kanssa. Pyri luomaan kotiin kulttuuri, jossa on turvallinen ilmapiiri, jotta nuori uskaltaa puhua tunteistaan.
  • Muistuta nuorelle, että hän on arvokas omana itsenään. Terve itsetunto auttaa selättämään ulkonäköpaineet. Sen muodostumisessa vanhempien tuki ja lämmin kohtaava vuorovaikutus on tärkeää.
  • Tärkeää on keskustella aiheesta uteliaisuudella ja myönteisesti. Muista, että lapselle tai nuorelle ei kannata saarnata. Silloin viesti menee harvoin perille.

Tue nuorta elämän harmeissa – näin autat häntä kehittämään resilienssiään

Resilienssi eli psykologinen joustavuus tarkoittaa kykyä kestää vaikeuksia ja ponnistaa ylös niiden jälkeen. Se auttaa kestämään ulkonäköpaineita ja se on ominaisuus, jota voi kehittää.

Vanhempi voi vahvistaa nuoren resilienssiä tukemalla häntä elämän harmeissa ja huolissa niin, että nuori kykenee kestämään niitä ja kokee tulevansa ymmärretyksi.

Resilienssi ei kehity, jos lapsi ei kohtaa lainkaan vastoinkäymisiä. Se ei myöskään kehity, jos lapsi jää yksin vaikeuksiensa kanssa.

Nuorta ei siis kannata suojella liikaa, mutta häntä ei saa jättää selviämään murheistaan yksin.

Puhukaa ammattilaiselle ajoissa – Vastaanotolle voi tulla joko yksin tai yhdessä

Nuoren ulkonäköpaineisiin voi hakea apua jo ennaltaehkäisevästi. Meille Pikkujättiin kannattaa tulla juttelemaan aina, jos nuori tai vanhempi kaipaa apua aiheen pohdiskeluun. Jos ulkonäköpaineet aiheuttavat esimerkiksi ahdistusta tai muutoksia syömisessä, avulla on jo kiire.

Vanhemman on tärkeää myös yrittää herättää nuoren oma motivaatio, jotta tämä haluaisi saada apua. Vastentahtoisen nuoren auttaminen on vaikeampaa kuin nuoren, joka ymmärtää, että avun hakeminen ei ole huonommuutta vaan se antaa hänelle voimavaroja.

Motivaatiota voi herätellä keskustelemalla nuoren kanssa häntä arvostaen. Nuorta voi houkutella myös kokeilemaan: ”lähde ainakin ensikäynnille ja päätä kantasi vasta sitten!”

Meille Pikkujättiin voit varata ajan joko nuorelle, koko perheelle tai vanhemmalle. Varaa aika tällöin psykologille tai psykoterapeutille.  


Asiantuntijana Pikkujätin psykologi ja psykoterapeutti Leea Mattila.

Mikael Gabrielin ego kuoli tyttären synnyttyä – tähdet herkistyvät vanhemmuuden äärelle uudessa talk showssa

Suomen seuratuimmat äidit ja isät avautuvat syksyn edetessä ennennäkemättömällä tavalla perheistään ja lapsistaan. Toimittaja Marja Hintikan ja Duudsoneista tutun Jukka Hildénin luotsaama uusi Lasten kasvattamat -talk show tarrautuu vanhemmuuteen ja kasvattamisen herkkiin teemoihin.

Tällä kertaa roolit on kiepautettu ylösalaisin, sillä nyt ei pohdita sitä, kuinka vanhemmat kasvattavat lapsiaan. Nyt puhutaan siitä, kuinka lapset ovat loputtomilla oivalluksillaan, hullutuksillaan ja känkkäränköillään kasvattaneet vanhempiaan.

Kahdeksanosaisessa sarjassa vieraina nähdään suomalaisille tuttuja kasvoja, jotka kaikki ovat oivaltaneet olevansa lastensa kasvattamia.

Haastattelupenkkiin istuvat rap-artisti Mikael Gabriel, tv:stä tuttu kirkkoherra Kari Kanala, näyttelijä Laura Malmivaara, koomikko Ali Jahangiri, fysioterapeutti ja ex-missi Piritta Hagman, laulaja-lauluntekijä Erin Anttila, liikemies Jari Sarasvuo, Duudsoneiden Jarppi Leppälä sekä mediapersoona Jenny Lehtinen.

Jukka ja Marja keskustelevat vieraiden kanssa avoimen rehellisesti lapsiarjen tuomista haasteista ja siitä, miten me vanhempina joudumme kohtaamaan itsemme. Aiheet ovat keveitä, kipeitä, hauskoja ja paikoitellen rankkojakin.

– Luvassa on todella herkullisia aiheita siitä, millaisina peileinä lapset meille toimivat. Aiheet vaihtelevat aina kuolemasta, kehosuhteeseen, ennakkoluuloihin, lapsuuden traumoihin ja vanhemmaksi tulemisen kipuihin, talk shown juontaja Marja Hintikka sanoo.

Uusi jakso torstaisin Youtubessa, Spotifyssa ja Suplassa

Lasten kasvattamat -talk show starttaa torstaina 15.9., jolloin julkaistaan Mikael Gabrielin ja Laura Malmivaaran jaksot. Syksyn edetessä jaksoja julkaistaan yksi kerrallaan joka torstai.

Julkaisuaikataulu ja teemat:

  • 15.9. Mikael Gabriel avautuu isäksi tulemisen kriisistään ja Laura Malmivaara kertoo, kuinka hän on oppinut äitiyden avulla tuntemaan itseään ja omia ennakkoluulojaan
  • 22.9. Jari Sarasvuo pohtii koskettavasti sitä, kuinka lapset ovat meillä vain lainassa
  • 29.9. Jarppi Leppälä ja Jenny Lehtinen puhuvat yhdessä lapsen ja aikuisen kehosuhteista sekä lapsien sukupolvia yhdistävästä voimasta
  • 6.10. Erin Anttila pallottelee kontrastia tähteyden ja kotona odottavan kakkapyykin välillä
  • 13.10. Piritta Hagman kertoo puhuttelevan tarinan isoäitinsä kivusta, jonka hän oppi itse ymmärtämään vasta äidiksi tultuaan
  • 20.10. Ali Jahangiri miettii, mitä työkaluja hän voisi tarjota lapsilleen traumojen kohtaamiseen
  • 27.10. Kari Kanala puhuu kuolemasta ja kuinka sitä tulisi käsitellä lasten kanssa.

Podcastin on toteuttanut tuotantoyhtiön kanssa yhteistyössä Lasten ja nuorten lääkäriasema Pikkujätti, jonka lääkäreitä ja hoitohenkilökuntaa lapset ovat kasvattaneet jo yli 50 vuoden ajan.

– Me Pikkujätissä olemme onnekkaassa asemassa, koska asiakkaamme ovat lapsia. Meihin on tarttunut heistä kaikista jotain, mikä tekee meistä parempia ammattilaisia ja vanhempia. Lanseerasimme lasten kasvattama -ajatuksen viime keväänä mainonnassamme ja nettisivuillamme, ja nyt halusimme viedä ajatusta syvemmälle keskusteluohjelman muodossa, Pikkujätin markkinointi- ja viestintäjohtaja Pauli Waroma kertoo.

Talk show on katsottavissa videokuvan kera Youtubessa. Jaksot voi myös kuunnella podcast-muodossa esimerkiksi Suplassa ja Spotifyssa.

Jaksot löytyvät kootusti osoitteesta www.lastenkasvattamat.fi

Lisätietoja:

Pauli Waroma, markkinointi- ja viestintäjohtaja, Aava ja Pikkujätti
pauli.waroma@aava.fi