Johanna Lampi

Hoidan lapsia, nuoria ja perheitä erilaisissa elämäntilanteissa. Mikäli teillä on haasteita vauvan rauhoittumisen, lapsen keskittymishaasteiden tai nuoren mielialapulmien kanssa, olette lämpimästi tervetulleita vastaanotolleni. Vanhemmat voivat varata ajan myös vain itselleen tukikeskustelukäynnille.

Erityisosaamistani ovat:

* Nuoren masennus- ja ahdistusoireiden arviointi ja hoito
* Tukikeskustelukäynnit nuorelle ja perheelle
* Adhd-kartoitukset lääkärin määräyksestä
* Neuropsykiatrinen valmennus (nepsy-valmennus)
* Itkuisen vauvan rauhoittelun ohjaus vanhemmille (Happiest baby menetelmä)

Ikärajat vastaanotollani:

* Mieliala-asiat: 12 v. alkaen
* Adhd-asiat: 7 v. alkaen
* Itkuisen vauvan rauhoittelu: 2 vko – 4 kk ikäiset vauvat

Nina Lohvansuu-Hirvonen

Tervetuloa vastaanotolleni lapsi (7 v- alkaen) nuori, nuori aikuinen, vanhemmat, huoltajat ja perheet!

Olen psykiatrinen sairaanhoitaja, jolla pitkä kokemus lasten ja nuorten sekä heidän läheisten kanssa työskentelystä niin erikoissairaanhoidossa kuin perusterveydenhuollossa. Minulla on osaamista erilaisten psyykkisten ongelmien ja haasteiden kanssa työskentelystä, esimerkiksi ahdistus, masennus ja mielialaongelmat, käytösongelmat, sekä niiden arvioinnista. Vaikeat elämäntilanteet ja kriisit ovat myös minulle tuttuja, esimerkiksi koulunkäyntiin liittyvät ongelmat. Kynnyksen ei tarvitse olla korkea tullakseen tapaamaan minua, joskus voi yksikin tapaaminen aukaista monta solmua. Olen työskennellyt myös nuorten päihdeongelmien parissa, johon usein liittyy myös muuta mielenterveyteen ja hyvinvointiin liittyvää haastetta.
Tarjoan myös ratkaisukeskeistä neuropsykiatrista valmennusta.

Vastaanotolleni voit hakeutua myös vanhempana tai huoltajana ilman lasta/nuorta minkä tahansa vanhemmuuteen tai lapsuus- tai nuoruusiän kehitysvaiheisiin liittyvien kysymyksien ja pohdintojen kanssa.

Lämpimästi tervetuloa vastaanotolleni! Mietitään yhdessä mikä olisi juuri teille parasta ja suunnitellaan yhdessä. Yksin ei tarvitse asioiden kanssa jäädä, joskus yksikin tapaaminen saattaa olla riittävästi.

Lapsen ruutuaika – kuinka paljon on sopivasti?

Mitä tarkoittaa ruutuaika? 

Ruutuajalla tarkoitetaan aikaa, jonka lapsi viettää näyttöpäätteiden ääressä. Kyse voi olla 

  • television katselusta 
  • videopelien pelaamisesta 
  • sosiaalisen median ja internetin käytöstä 
  • opetussovellusten ja digitaalisten työkalujen hyödyntämisestä 

Ruutuaika voidaan jakaa kahteen tyyppiin: 

  1. Passiivinen ruutuaika – esimerkiksi television katselu, jossa lapsi vain vastaanottaa sisältöä ilman aktiivista osallistumista. 
  2. Aktiivinen ruutuaika – esimerkiksi oppimispelit tai interaktiiviset sovellukset, joissa lapsi on aktiivisesti mukana. 

Tasapaino näiden kahden välillä on tärkeää, jottei lapsen kehitys ja hyvinvointi kärsi.

Ruutuaikasuositukset

Tarkkaa suositusta lasten päivittäiselle ruutuajalle on vaikea antaa, koska esimerkiksi kouluikäisillä kännykkä on osa yhteydenpitoa kavereiden kanssa. Monet asiantuntijaorganisaatiot, kuten Maailman terveysjärjestö (WHO) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), suosittelevat kuitenkin seuraavaa: 

  • Alle 2-vuotiaat: Taaperot eivät tarvitse ruutuaikaa, lukuun ottamatta videopuheluita läheisten, kuten isovanhempien, kanssa. 
  • 2–5-vuotiaat: Korkeintaan 1 tunti päivässä laadukasta ja kehittävää sisältöä. 
  • 6–12-vuotiaat: Enintään 2 tuntia viihteellistä ruutuaikaa päivässä. Oppimiseen ja koulutyöhön liittyvää ruutuaikaa ei lasketa mukaan. 
  • 13–18-vuotiaat: Ruutuajan tulisi olla hallittua ja tasapainossa liikunnan, unen ja sosiaalisten aktiviteettien kanssa.  

Vaikka suositukset antavat hyvän pohjan, olennaisinta on seurata lapsen hyvinvointia ja sitä, miten ruutuaika vaikuttaa häneen. Kaiken ikäisten lasten kohdalla on tärkeää vähentää ruutuaikaa iltaisin ennen nukkumaanmenoa.

Yöksi älylaitteet kannattaa jättää makuuhuoneen ulkopuolelle. Makuuhuoneessa oleva laite voi houkutella nuorta käyttämään sitä, mikä voi johtaa unihäiriöihin ja ylivirittyneisyyteen. Lisäksi jatkuva ilmoitusten tai viestien odottaminen voi pitää mielen aktiivisena ja vaikeuttaa rentoutumista ennen nukkumaanmenoa.

Liiallisen ruutuajan haitalliset vaikutukset 

Liiallinen ruutuaika voi vaikuttaa lapseen sekä fyysisesti että psyykkisesti. Yleisimmät haittavaikutukset ovat:

1. Fyysiset haitat 

  • Silmien rasittuminen ja päänsärky 
  • Niska- ja selkäkivut, jotka johtuvat huonosta asennosta, jossa ruudun ääressä usein ollaan. 

2. Psyykkiset ja sosiaaliset vaikutukset 

  • Keskittymisvaikeudet ja impulsiivisuus 
  • Mahdolliset vaikutukset mielialaan
  • Sosiaalisten taitojen heikkeneminen, jos ruutuaika korvaa vuorovaikutuksen muiden kanssa.

3. Liikunnan ja unen väheneminen 

  • Liika ruutuaika voi syrjäyttää fyysisen aktiivisuuden. 
  • Lyhyempi ja heikkolaatuisempi uni, jos laitteita käytetään ennen nukkumaanmenoa.

Miten rajoittaa lapsen ruutuaikaa? 

Vanhemmat voivat rajoittaa lapsen ruutuaikaa monin eri tavoin:

Selkeät säännöt ja rutiinit 

  • Asettakaa perheen yhteiset pelisäännöt ruutuajalle. 
  • Määrittäkää ruuduttomia hetkiä, kuten ateriat (ei kännyköitä ruokapöytään!) ja tunnit ennen nukkumaanmenoa. 

Laadukas sisältö ja aktiivinen käyttö 

  • Kannustakaa lapsia valitsemaan opettavaisia ja vuorovaikutteisia sovelluksia passiivisen sisällön sijaan. 
  • Osallistukaa lapsen digisisältöjen käyttöön ja keskustelkaa niistä yhdessä.

Vaihtoehtoiset aktiviteetit 

  • Houkutelkaa lapset liikkumaan, lukemaan ja pelaamaan lautapelejä. Tehkää niin iloa tuottavia kuin arkisia asioita yhdessä. 
  • Kannustakaa lasta ulkoilemaan ja harrastamaan mahdollisuuksien mukaan. Näin ruutuaika vähenee itsestään.

Teknologian hyödyntäminen 

  • Käyttäkää ruutuajan hallintaan tarkoitettuja sovelluksia ja ajastimia.

Esimerkin voima 

  • Vanhemmat toimivat tärkeimpinä malleina lapsilleen. Ruutuajasta kannattaa keskustella avoimesti ja näyttää hyvää esimerkkiä omalla käytöksellä.

Kun ruutuaikaa hallitaan viisaasti, digilaitteet voivat rikastuttaa lapsen elämää ilman haitallisia vaikutuksia.

Milloin tarvitaan ammattiapua? 

Terveydenhuollon ammattilaisten apua kannattaa hakea, jos lapsella esiintyy toistuvasti seuraavia oireita ja ne vaikuttavat merkittävästi hänen arkeensa:

1. Univaikeudet ja väsymys 

Jos lapsi kärsii jatkuvista univaikeuksista, nukahtamisongelmista tai väsymyksestä päivisin, ja tämä vaikuttaa koulussa pärjäämiseen tai mielialaan, kannattaa ottaa yhteyttä esimerkiksi neuvolaan, kouluterveydenhoitajaan tai lääkäriin.

2. Keskittymisvaikeudet ja oppimisongelmat 

Mikäli lapsen keskittyminen heikkenee huomattavasti, hänellä on vaikeuksia koulutehtävissä tai oppiminen hidastuu, voi olla hyödyllistä keskustella asiasta opettajan, koulupsykologin tai terveydenhuollon ammattilaisen, kuten psykiatrisen sairaanhoitajan, kanssa.

3. Ahdistus, masennus tai sosiaalinen vetäytyminen 

Jos lapsi vaikuttaa jatkuvasti ahdistuneelta, alakuloiselta tai vetäytyy sosiaalisista tilanteista, voi olla hyvä pohtia ruutuajan roolia tässä. Apua voi hakea perheneuvolasta, koulupsykologilta, kuraattorilta tai muulta mielenterveyden ammattilaiselta, kuten Pikkujätin psykologeilta, psykiatrisilta sairaanhoitajilta, lastenlääkäriltä, lastenpsykiatrilta tai nuorisopsykiatrilta tai nuorisolääkäriltä.

4. Riippuvuuskäyttäytyminen 

Mikäli lapsi viettää lähes kaiken vapaa-aikansa älylaitteiden ääressä, menettää kiinnostuksensa muihin aktiviteetteihin ja saa kiukkukohtauksia, jos ruutuaikaa rajoitetaan, kyse voi olla digiriippuvuudesta. Tällaisessa tilanteessa apua voi saada perheneuvolasta, psykologilta, psykiatriselta sairaanhoitajalta tai riippuvuuksiin erikoistuneilta asiantuntijoilta. 

5. Fyysiset oireet, kuten päänsärky sekä niska- ja selkäkivut 

Jatkuvat fyysiset oireet, jotka liittyvät näyttöjen käytön aiheuttamaan huonoon asentoon, voivat vaatia fysioterapeutin tai lääkärin arviota.

Varaa aika


Ajanvaraus Pikkujättiin 

Varaa aika psykologille, psykiatriselle sairaanhoitajalle tai lääkärille (lastenlääkäri, lasten- tai nuorisopsykiatri, nuorisolääkäri) internetajanvarauksemme kautta tai soittamalla Pikkujätin ajanvaraus- ja neuvontapuhelimeen 010 380 8000.  Vanhemman on hyvä olla käynnillä mukana.

Varaa aika

Asiantuntijana lääketieteen tohtori, nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti Laura Häkkinen. Tekstin tuottamisessa on käytetty apuna tekoälyä.

Pirita Glumerus

Tervetuloa vastaanotolleni nuori, nuori aikuinen, vanhemmat ja perheet!

Olen työskennellyt kaksikymmentä vuotta nuoruusikäisten ja heidän perheidensä parissa, joista 10 vuotta nuorisopsykiatrian erikoissairaanhoidossa. Psykiatrisen sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan ammattini kautta minulla on vankka osaaminen ja kokemus nuorten psyykkisten ongelmien ja haasteiden sekä perheiden parissa työskentelystä. Arvioin ja hoidan laajasti nuorisopsykiatrian haasteita ja häiriöitä ennaltaehkäisevää työotetta unohtamatta.

Olen pätevöitynyt IPT (interpersoonallinen terapia) terapeutti ja Ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti. IPT:ssä keskitymme ihmissuhteisiin ja elämäntapahtumiin. Tavoitteena on oppia ymmärtämään elämäntilanteiden, ihmissuhteiden ja masennusoireiden välisiä yhteyksiä. Ratkaisukeskeisessä lyhytterapiassa suuntaamme tulevaisuuteen, muistaen kuitenkin menneisyyden. Ratkaisukeskeiselle suuntaukselle on ominaista keskittyä yksilön vahvuuksiin ja tunnistaa asiat, jotka toimivat sekä vahvistaa selviytymistaitoja.

Olen tällä hetkellä Tampereen yliopiston Kognitiivisen käyttäytymisterapian psykoterapeuttikoulutuksessa.

Vastaanotolleni voit hakeutua myös vanhempana ilman nuorta minkä tahansa vanhemmuuteen tai nuoruusiän kehitysvaiheisiin liittyvien kysymyksien ja pohdintojen kanssa.

Lämpimästi tervetuloa vastaanotolleni! Mietitään yhdessä mikä olisi sinulle tai nuorellesi hyvä suunta ja mahdollinen tarve. Älä jää yksin asioiden kanssa. Yksikin käynti usein auttaa ja jäsentää asioita.

Marja Lenkkeri

Olen psykiatrinen sairaanhoitaja ja minulla on pitkä, yli 25 vuoden kokemus nuorten psyykkisten ongelmien ja haasteiden hoitamisesta erikoissairaanhoidossa. Tämän myötä minulla on myös vahva kokemus vanhempien kanssa työskentelystä. Vastaanotolleni ovat lämpimästi tervetulleet 12-19v nuoret ja heidän vanhempansa. Ratkaisuja etsitään yhdessä mm.vuorovaikutushaasteisiin ja mielialaongelmiin. Osaamisalueitani ovat myös uneen, stressiin ja syömiseen liittyvät haasteet.

Olen pätevöitynyt IPT (interpersonaalinen terapia) terapeutti. Ipt on käypähoitosuositusten mukaista interpersonaalista terapiaa masennuksen hoitoon sisältäen 12-16 tapaamista. Tapaamisilla kartoitetaan ensin yhteisesti ajankohtainen tilanne, vointi, oireet ja tapahtumat. Yhdessä pyritään tutkimaan ja tarkastelemaan mieltä askarruttavia asioita,tunteita sekä kokemuksia. Näiden pohjalta laaditaan suunnitelma ja tavoitteet kohti muutosta. Terapeuttina olen hyväksyvä, kuunteleva ja myötäelävä. Tapaamisissa pyrin luomaan avoimen, luottamuksellisen ja turvallisen ilmapiirin.

Psykiatrinen sairaanhoitaja

Psykiatrinen sairaanhoitaja voi auttaa lasta tai nuorta erilaisissa mielenterveysongelmissa minäkuvaan ja itsetuntoon liittyvistä haasteista ahdistuneisuuteen ja masennukseen. Apua kannattaa hakea matalalla kynnyksellä, jottei tilanne pitkity ja hankaloidu. Pikkujätin psykiatrisilla sairaanhoitajilla on lasten ja nuorten mielenterveyshäiriöistä pitkä kokemus.

Varaa aika

Mikä on psykiatrinen sairaanhoitaja?

Psykiatrinen sairaanhoitaja on mielenterveystyöhön erikoistunut ammattilainen, joka tarjoaa tukea, hoitoa ja neuvontaa mielenterveysongelmista niin aikuisille kuin lapsille, nuorille ja heidän perheilleen. Psykiatriset sairaanhoitajat ovat Valviran laillistamia terveydenhuollon ammattihenkilöitä.

Varaa aika

Lasten ja nuorten mielenterveyshäiriöt

Tutkimusten mukaan noin 20–25 prosenttia nuorista kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä. Ne ovat koululaisten ja nuorten tavallisimpia terveysongelmia. 

Nuoren mielenterveysongelmat liittyvät usein sen hetkiseen elämäntilanteeseen, kuormitukseen tai kriisiin. Ne vaikuttavat herkästi nuoren toimintakykyyn, kaveri- ja läheissuhteisiin, harrastuksiin ja koulunkäyntiin. Tästä syystä on tärkeää saada apua ja tukea varhaisessa vaiheessa, jotta tilanne ei pitkity ja hankaloidu.   

Tavallisimpia lasten mielenterveyshäiriöitä ovat: 

  • Ahdistuneisuushäiriöt. Ilmenevät usein liiallisena pelkona tai huolena, joka ei ole suhteessa todellisiin uhkiin. Nuori voi olla hermostunut, vältellä tilanteita ja asioita tai kokea fyysisiä oireita, kuten pahaa oloa, vatsakipua tai päänsärkyä​.
  • Masennus. Lapsen ja nuoren masennus voi ilmetä alakuloisuutena, vetäytymisenä, ärtyneisyytenä, unihäiriöinä, ruokahalun muutoksina tai itsetuhoisina ajatuksina tai tekoina. Masentunut nuori saattaa menettää kiinnostuksensa aiemmin mieluisiin asioihin ja kokea itsensä arvottomaksi​​.
  • ADHD. ADHD:lle eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriölle tyypillisiä oireita ovat keskittymisvaikeudet, ylivilkkaus ja impulsiivisuus. Lapsi voi olla levoton, unohtaa asioita helposti ja toimia impulsiivisesti ilman harkintaa.
  • Käytöshäiriöt. Ilmenevät usein toistuvana aggressiivisena, uhmakkaana tai häiritsevänä käytöksenä. Käytöshäiriöistä kärsivä lapsi saattaa rikkoa sääntöjä, valehdella tai varastaa.
  • Autismikirjon häiriöt. Häiriöihin liittyy usein sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kommunikaation vaikeuksia. Lapsella tai nuorella voi olla kapea-alaisia kiinnostuksen kohteita sekä toistuvaa toimintaa eli rituaaleja. Hän voi olla herkkä aistiärsykkeille ja kokea arjessa tapahtuvat muutokset stressaavina​​.
Varaa aika

Mitä psykiatrinen sairaanhoitaja tekee? 

Pikkujätissä psykiatriset sairaanhoitajat toteuttavat alkuarviojaksoja, tukikäyntejä nuorelle ja vanhemmille, oirekohtaisia interventioita ja lyhytterapiaa. Oirekohtaisella interventiolla tarkoitetaan hoitotapaamisia, joilla pyritään vaikuttamaan esimerkiksi ahdistus-, paniikki- ja masennusoireisiin sekä keskittymishäiriöihin ja unettomuuteen.  

Lyhytterapia puolestaan tarjoaa tukea ja keskusteluapua erilaisiin haasteisiin, kuten uupumukseen, ihmissuhdeongelmiin, ahdistuneisuuteen, itsetunto-ongelmiin sekä työhön ja opiskeluun liittyviin paineisiin. Se sopii etenkin mielialaoireiluun, joka ei ole pahoin kriisiytynyt tai kestänyt pitkään. Pikkujätissä lyhytterapiaa tarjoavat psykiatriset sairaanhoitajat, joilla on lyhytterapian tutkinto edustamastaan terapiasuuntauksesta.

Varaa aika

Alkuarviojakso 

Alkuarviojakso (1-5 kertaa) rakennetaan nuoren tarpeen ja oirekuvan mukaisesti. Ensimmäisellä tapaamisella vanhemman on hyvä olla ainakin osan aikaa mukana kertomassa esitietoja. Täysi-ikäinen voi tulla tapaamiselle ilman vanhempaa.  

Psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotolla jutellaan nuoren ja vanhempien huolenaiheista sekä kartoitetaan senhetkistä tilannetta ja toiveita avun ja tuen suhteen. Mahdollisesti heti ensimmäisellä käynnillä voidaan keskustella nuoren kehityksestä ja oireilusta, koulunkäynnin tai opiskelun tilanteesta sekä myös aikaisemmista tutkimuksista ja hoidosta. 

Alkuarviojaksoon sisältyy: 

  • Psyykkisen oirekuvan kartoitus käyttäen erilaisia arviointi- ja haastattelulomakkeita (mm. masennus– ja ahdistusoirekartoitus, aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden kartoitus) 
  • Psykoeduukatio (antaa välineitä ja tietoa mielenterveyshaasteiden ymmärtämiseen) 
  • Nuoren kehitysvaiheiden kartoitus 
  • Nuoren oma kokemus ja toive muutoksesta 
  • Tarkempi vanhempien haastattelutapaaminen (tarvittaessa)
  • Nepsy- eli neuropsykiatristen oireiden kartoitus lääkärin määräyksen mukaisesti
Varaa aika

Tukikäynnit

Nuorelle ja perheelle voidaan sopia myös psykiatrisen sairaanhoitajan tukikäyntejä tarpeen mukaisesti.  

Nuoren omilla tukikäynneillä keskitytään hänen elämäntilanteeseensa, toimintakyvyn vahvistamiseen sekä voinnin helpottamiseen. Tavoitteena on rauhoittaa oireilua, vakauttaa vointia ja lisätä arjen hallintaa. Nuoren on tärkeä ymmärtää oireidensa syitä, niiden vaikutusta hänen vointiinsa ja arkeensa sekä oppia keinoja ja taitoja, joilla hän voi säädellä tunteitaan ja käyttäytymistään. Tukikäyntimäärä arvioidaan yksilöllisesti, usein 3-10 kertaa riittää. 

Perheen ja vanhempien tukikäynnit rakennetaan sen hetkisen tarpeen mukaisesti perheen voimavarat ja vahvuudet huomioiden. Tapaamiset voivat olla koko perheelle, vanhemmille tai sisaruksille.

Varaa aika

Milloin psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotolle?

Psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotolle voi varata ajan suoraan, jos nuorella tai vanhemmalla on huolia tai kysymyksiä liittyen 

  • mielialaan ja jaksamiseen 
  • nuoruuteen ja murrosiän vaiheisiin 
  • koulu- tai työelämän kuormitukseen ja vaikeuksiin 
  • arjen haasteisiin (uni, ruokailut, hygienia) 
  • minäkuvaan ja itsetuntoon 
  • seksuaaliterveyteen 
  • ihmissuhteissa ilmeneviin kysymyksiin tai haasteisiin 
  • vanhemmuuteen 

Psykiatrinen sairaanhoitaja voi tarvittaessa ohjata nuoren ja perheen nuorisopsykiatrin vastaanotolle. Nuorisopsykiatri puolestaan saattaa ohjata nuoren psykologille esimerkiksi oppimisvaikeuksiin liittyviin tutkimuksiin tai neuropsykiatristen oireiden diagnostiikkaa varten.

Jos pähkäilet, onko psykiatrinen sairaanhoitaja vai psykologi ongelmassasi parempi asiantuntija, aloita ensin mainitusta. Saat huolesi purettua ja psykiatrinen sairaanhoitaja neuvoo, miten asiassasi kannattaa edetä.

Varaa aika

Ajanvaraus Pikkujättiin

Varaa aika psykiatriselle sairaanhoitajalle internetajanvarauksemme kautta tai soittamalla Pikkujätin ajanvaraus- ja neuvontapuhelimeen 010 380 8000.

Joskus ajan voi saada jo samalle päivälle. Kiireellisissä tapauksissa voitte kääntyä oman kunnan ympärivuorokautisesta yhteispäivystyksessä päivystävän psykiatrisen sairaanhoitajan puoleen.

Pikkujätissä lasta ja nuorta voivat auttaa mielenterveysongelmissa myös nuorisopsykiatriaan erikoistuneet erikoislääkärit (nuorisopsykiatrit), psykologit, psykoterapeutit, lyhytterapeutit sekä toiminta- ja fysioterapeutit.

Varaa aika

Asiantuntijana Pikkujätin psykiatrinen sairaanhoitaja Pirita Glumerus. Tekstin tuottamisessa on käytetty apuna tekoälyä.

Uhmaikä

Uhmaikä on normaali osa lapsen kehitystä. Siihen kuuluu voimakkaita tunteita ja kiukkukohtauksia, sillä lapsi testaa oman tahdon rajoja. Vanhemmalle ajanjakso on usein haastava, mutta kärsivällisyydellä ja lasta tukemalla luovitaan eteenpäin. Ammattilaisen puoleen kannattaa kääntyä, jos lapsen tunteenpurkaukset ovat äärimmäisen voimakkaita ja häiritseviä, tai uhmakkuus aiheuttaa haittaa muille tai hänelle itselleen.

Varaa aika

Mikä on uhmaikä?

Uhmaikä on tärkeä kehitysvaihe, joka auttaa lasta oppimaan itsenäisyyttä ja omien tunteidensa hallintaa. Lapsi oppii ilmaisemaan tahtoaan, asettamaan rajoja ja käsittelemään pettymyksiä. 

Joillakin lapsilla uhmaikä voi ilmetä jatkuvana vastustamisena ja voimakkaina tunteenpurkauksina. Toisilla se voi olla lievempi ja vähemmän näkyvä. Erot johtuvat pitkälti lapsen persoonallisuudesta sekä kasvuympäristöstä. Selkeät rajat ja turvallinen ympäristö voivat helpottaa uhmaikäisen lapsen käytöstä. Jos lapsen tarpeisiin vastataan johdonmukaisesti ja ymmärtävästi, uhmaikä saattaa ilmetä lievemmin​.

Mikäli lapsella ei ilmene uhmaikää ollenkaan, se voi viitata siihen, ettei lapsi ole saanut mahdollisuutta harjoitella itsenäisyyttään ja tahdonilmaisuaan. Tällöin uhmaikä saattaa ilmetä voimakkaampana myöhemmin.

Varaa aika

Milloin uhmaikä alkaa?

Uhmaikä alkaa yleensä noin kahden vuoden kohdalla. Joillakin se voi kestää 4-5-vuotiaaksi asti, mutta osalla se laantuu jo aiemmin. On tärkeää ymmärtää, että jokainen lapsi käy tämän vaiheen läpi omassa tahdissaan ja omalla tavallaan​. Joku on uhmakkaimmillaan heti 2- tai 3-vuotiaana, joillakin uhmaikä voi olla pahimmillaan vasta 4- tai 5-vuotiaana.

Varaa aika

Uhmaiän merkit

Uhmaiän tyypillisiä merkkejä ovat:

  • Ei-sanan lisääntynyt käyttö: Uhmaikäinen lapsi saattaa sanoa ei lähes kaikkeen. Tämä on merkki lapsen halusta hallita omaa elämäänsä ja tehdä omia päätöksiä​.
  • Tunteiden voimakas ilmaisu: Uhmaikäisellä lapsella on usein voimakkaita tunteenpurkauksia, kuten kiukkukohtauksia ja itkupotkuraivareita. Nämä tunteenpurkaukset voivat johtua pettymyksistä tai turhautumisesta, kun asiat eivät mene lapsen mielen mukaan​.
  • Rajoja kokeileva käytös: Lapsi testaa jatkuvasti vanhempien asettamia rajoja. Tämä on tärkeä osa itsenäistymisprosessia, jonka kautta lapsi oppii ymmärtämään, mitä häneltä odotetaan ja mitä hän voi tehdä​.
  • Vaikeus siirtymissä: Siirtyminen yhdestä toiminnasta toiseen voi olla vaikeaa uhmaikäiselle. Esimerkiksi leikin lopettaminen ja ruokapöytään siirtyminen saattaa aiheuttaa vastustusta ja itkua.
  • Itseilmaisun tarve: Lapsi haluaa tehdä asioita itse ja ilmaista omaa tahtoaan. Se voi näkyä esimerkiksi siinä, että lapsi haluaa itse päättää, mitä hän pukee päälleen tai mitä hän syö​.
Varaa aika

Kauanko uhmaikä kestää?

Uhmaikä kestää yleensä noin kaksi vuotta, mutta sen kesto vaihtelee eri lapsilla. Joillakin lapsilla uhmaikä saattaa ilmetä uudelleen esikouluiässä tai myöhemminkin. Toisin sanoen ensimmäinen uhmaikä on parivuotiaana ja toinen uhmaikä alkaa joitakin vuosia sen jälkeen.

Syitä uhmaiän uudelleen ilmenemiselle:

  • Käsittelemättömät tunteet ja kokemukset: Jos lapsi ei ole saanut riittävästi tukea ja ohjausta ensimmäisen uhmaiän aikana, uhmaikä voi ilmetä myöhemmin uudelleen. 
  • Uudet kehitysvaiheet: Lapsen elämässä tapahtuvat muutokset ja uudet kehitysvaiheet voivat laukaista uhman uudelleen. Esimerkiksi koulun aloittaminen tai suuret muutokset perheen sisällä voivat aiheuttaa lapselle lisää stressiä ja tarvetta itsenäisyyden ja tunteiden hallinnan uudelleen harjoittelulle.
  • Puuttuvat rajat ja ohjaus: Jos lapsen kasvatuksessa on ollut epäjohdonmukaisuutta, tai rajoja ei ole asetettu selkeästi, lapsi voi kokea epävarmuutta ja hakea rajoja uudelleen uhmaamalla. Tämä voi johtaa uhmaiän kaltaiseen käytökseen myöhemmissä ikävaiheissa.
Varaa aika

Uhmaikäisen tunteiden käsittely

Vanhempien tulisi kannustaa lasta tunteiden ilmaisemiseen, mutta myös opettaa erottamaan tunne ja teko toisistaan. Se auttaa lasta oppimaan rakentavia tapoja käsitellä haastavia tunteita. Lapsen tunteiden käsittelyyn liittyy myös aikuisten antama malli: kun vanhempi osoittaa ymmärtävänsä lapsen tunteita ja auttaa lasta säätelemään niitä, lapsi oppii pikkuhiljaa hallitsemaan omia tunteitaan paremmin.

Näin voit tukea uhmaikäistä lasta:

  • Aseta selkeät ja johdonmukaiset rajat, jotka auttavat lasta tuntemaan olonsa turvalliseksi. Rajojen asettaminen ei tarkoita tiukkaa kuria, vaan selkeitä sääntöjä ja rutiineja, jotka lapsi ymmärtää.
  • Anna lapselle mahdollisuus tehdä pieniä päätöksiä, kuten valita kahdesta vaatevaihtoehdosta tai päättää, mitä leikkiä leikkii. Tämä vähentää uhmaamista ja antaa lapselle tunteen itsenäisyydestä.
  • Kiitä lasta, kun hän tekee oikeita valintoja tai noudattaa sääntöjä. Positiivinen palaute kannustaa lasta toistamaan toivottua käytöstä.
  • Auta lasta käsittelemään tunteitaan puhumalla niistä ja osoittamalla empatiaa. Kun lapsi on esimerkiksi pettynyt, koska ei saanut haluamaansa lelua, voit kertoa ymmärtäväsi pettymyksen. Pettymys ei kuitenkaan oikeuta huonoa käytöstä.
Varaa aika

Milloin on syytä mennä lääkäriin?

Uhmaikä on normaali osa lapsen kehitystä, mutta joskus äärimmäisen voimakkaat tunteenpurkaukset tai ongelmakäytös saattavat viestiä vaikkapa jostain neuropsykologisesta tai psykiatrisesta häiriöstä. Siksi tietyissä tilanteissa voi olla tarpeen hakea apua esimerkiksi neuvolasta, kouluterveydenhuollosta tai Pikkujätin ammattilaisilta.

Ammattilaisen puoleen kannattaa kääntyä, mikäli:

  • lapsen kiukkukohtaukset ovat erittäin voimakkaita, pitkittyneitä ja toistuvia, ja ne häiritsevät merkittävästi perheen arkea tai lapsen päivittäistä toimintaa.
  • lapsi vahingoittaa tai uhkaa vahingoittaa itseään. Itsetuhoinen käytös vaatii aina pikaista apua. 
  • lapsi on väkivaltainen muita lapsia, perheenjäseniä tai lemmikkejä kohtaan. 
  • uhmakas käytös jatkuu merkittävästi pidempään kuin odotettu uhmaikä (esimerkiksi yli 6-vuotiaaksi) eikä tunnu laantuvan. Pitkittynyt häiriökäytös voi viitata muihin kehityksellisiin tai emotionaalisiin ongelmiin.
  • uhmakas käytös vaikuttaa negatiivisesti lapsen kykyyn osallistua sosiaalisiin tilanteisiin tai koulutyöhön.
Varaa aika

Ajanvaraus Pikkujättiin

Varaa aika psykologille, psykiatriselle sairaanhoitajalle tai lastenlääkärille internetajanvarauksemme tai ajanvaraus- ja neuvontapuhelimemme 010 380 8000 kautta. 

Käyntiin voi valmistautua pitämällä päiväkirjaa lapsen käytöksestä. Siihen kannattaa merkitä muun muassa kiukkukohtauksien tiheys ja kesto sekä laukaisevat tekijät. Tämä auttaa ammattilaista saamaan kattavan kuvan tilanteesta.

Varaa aika

Asiantuntijana nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti, LT, Laura Häkkinen. Tekstin tuottamisessa on käytetty apuna tekoälyä.