Masentunut lapsi kaipaa lohduttavaa aikuista

Lapsen masennuksen oireet?

Eri-ikäisillä lapsilla on erilaisia masennusoireita. Usein ydinoireita ovat:

• masentunut ja ärtynyt mieliala
• iloton ja surumielinen olemus
• mielenkiinnon ja mielihyvän katoaminen – tällöin harrastukset voivat jäädä pois, samoin kaverit
• väsymys ja uupumus riittävästä levosta huolimatta
• mielialan vaihtelut
• ilmeettömyys ja vakavuus
• puheet itsetuhoisuudesta ja itsensä vahingoittaminen, kuten viiltely

Lapsella voi olla myös fyysisiä oireita kuten vatsakipuja ja särkyjä. Masennus voi näkyä keskittymis- ja univaikeuksina, ja niiden tähden koulumenestys voi huonontua.

Muutokset ruokahalussa puoleen tai toiseen saattavat myös kertoa lapsen masennuksesta. Vaikeassa masennuksessa lapsen kasvu ja kehitys voivat lisäksi pysähtyä.

Lapsen masennus – miten yleistä se on?

Masennus on lasten ja nuorten yleisimpiä mielenterveysongelmia. Masennuksen yleisyys lisääntyy, kun lapsi kasvaa. Mitä vanhempi lapsi, sitä yleisempää masennus siis on.

Masentuneen lapsen tai nuoren mieli voi usein muutenkin huonosti, ja masennukseen liittyy usein esimerkiksi ahdistusta.

Pienen lapsen masennus on kuitenkin melko harvinaista. Alle kouluikäisistä vain 0,5–1 prosenttia ja alakouluikäisistä noin kolme prosenttia sairastuu masennukseen.

Lapsen masennuksen syyt?

Lapsen masennus on monitekijäinen sairaus. Sille ei aina löydy syytä, eikä se useinkaan johdu vain yhdestä asiasta. Masennukseen voivat liittyä:

• geneettiset syyt, eli masennukseen liittyy perinnöllinen alttius
• psykologiset ja sosiaaliset tekijät, kuten kaltoinkohtelu, ongelmat perheessä tai koulukiusaaminen
• kielteiset elämäntapahtumat, kuten koronapandemia, joka on kansainvälisten tutkimusten mukaan lisännyt lasten ja nuorten mielenterveysongelmia
• pitkäaikainen sairaus, kuten diabetes tai reuma voi saada varsinkin nuoren pohtimaan omaa identiteettiään ja altistaa masennukselle

Jo ennen pandemiaa moni lapsi kärsi mielenterveyden ongelmista. Yksi syy voi olla se, että lasten ja nuorten mielenterveyden hoitoon on liian vähän resursseja. Silloin lasten pääsy hoitoon voi viivästyä ja masennus pahentua.

Lapsen masennus – milloin lääkäriin?

Lapsen ja nuoren masennusoireita ei kannata jäädä seurailemaan pitkäksi aikaa. Jos lapsen mieliala mietityttää, on hyvä tulla ammattilaisen luo selvittämään, mistä on kyse.

Se on tärkeää senkin tähden, että kun lapsen masennus hoidetaan varhaisessa vaiheessa, sen ennuste on erittäin hyvä: lähes kaikki lapset paranevat masennuksesta.

Jos lapsi on itsetuhoinen tai puhuu itsensä satuttamisesta, on erittäin tärkeää hakea apua ammattilaiselta. Lapsen normaaliin kehitykseen ei kuulu puhua itsensä vahingoittamisesta, vaikka kuolemasta neutraalimmin puhuminen onkin lapsilla tavallista.

Voit varata ensimmäisen ajan lastenlääkäriltä, psykologilta, nuorisolääkäriltä tai lasten- tai nuorisopsykiatrilta.

Lapsen masennus – testi?

• Vastaanotolle toivotaan lapsen tai nuoren lisäksi mukaan tälle läheinen aikuinen eli yleensä toinen tai molemmat vanhemmat. Siellä haastatellaan lasta ja vanhempia. Jos huolen lapsen voinnista on tuonut esiin lapsen opettaja, hänenkin kanssaan voidaan keskustella.
• Lapsen masennuksen testaamisessa käytetään usein apuna myös kyselylomakkeita, jotka voi täyttää lapsen puolesta aikuinen.
• Lapselta otetaan tarvittaessa verikokeet. Niillä poissuljetaan muut sairaudet, joiden oireet voivat muistuttaa masennusta, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta. Nuorilta kysytään myös päihteiden käytöstä, koska sillä voi olla osansa masennuksessa.
• Vastaanotolla selvitetään myös vanhempien tausta, sillä lapsella voi olla masennukselle perinnöllinen alttius.
• Koko perheen tilanne kartoitetaan. Näin saadaan selville, onko lapsen elämässä ollut mullistuksia tai raskaita tapahtumia, kuten kiusaamista, jotka voivat liittyä masennukseen.
• Lääkäri myös tarkkailee, kertooko lapsen olemus ja vuorovaikutus masennuksesta.

Lapsen masennuksen hoito?

Lapsen masennusta hoidetaan pääasiassa erilaisin psykoterapeuttisin menetelmin. Lievässä masennuksessa tukea antavat keskustelut esimerkiksi psykologin kanssa voivat riittää.

Vakavammassa masennuksessa hoitokeino on usein psykoterapia. Se voidaan suunnata joko lapselle tai koko perheelle.

Nuorilla hoitoon saatetaan tarpeen mukaan liittää lyhytaikainen lääkehoito. Lääkkeet voivat tukea unta tai olla masennuslääkkeitä.

Pienille lapsille määrätään masennuslääkkeitä vain harvoin, mutta joskus niitäkin tarvitaan, eivätkä ne haittaa lapsen kehitystä. Lapsille määrättyjä lääkkeitä seurataan koko ajan tiiviisti.

Entä nuoren masennus – miten se näkyy?

Nuorten masennusta on usein vaikeampi tunnistaa kuin pienten lasten masennusta, sillä masentunut nuori saattaa näyttää masentuneelta vain masennuksesta puhuessaan ja olla kavereiden seurassa iloinen. Se voi hämmentää vanhempia, jotka eivät ymmärrä, mistä lapsen mielialan vaihtelut johtuvat.

Tässä nuorten masennus poikkeaa myös aikuisten masennuksesta: masentunut aikuinen usein näyttää masentuneelta – masentunut nuori ei välttämättä.

Mitä vanhemmasta lapsesta tai nuoresta on kyse, sitä enemmän masennukseen voi liittyä käytöshäiriöitä ja päihteiden käyttöä. Levottomuus ja uhmakkuus voivatkin olla masennuksen oireita.

Selkeää masennusta sairastaa jopa 5–10 prosenttia nuorista.

Masennusoireilua on jopa joka viidennellä nuorella. Silloin nuori ei ole sairastunut masennukseen, eivätkä oireet heikennä hänen toimintakykyään tai kaverisuhteitaan, mutta hänellä on masennukseen liittyviä oireita, kuten:

• itkuisuutta
• tunnetilojen vaihtelua ilon ja surun välillä
• huolta oman kehon kelpaavuudesta
• ajoittaisia ja ohimeneviä unihäiriöitä
• lieviä kehollisia tuntemuksia

Miten vanhempi voi tukea masentunutta lasta?

• Masentunut lapsi tarvitsee lähelleen aikuisen, jolle voi puhua ja joka pystyy kestämään lapsen kielteisiä tunteita ja osoittamaan läheisyyttä, huolenpitoa ja kiintymystä.
• Moni lapsi ei halua rasittaa vanhempiaan murheillaan, koska pelkää näiden reaktiota ja kuormittavansa heitä. Siksi lapselta on tärkeää kysellä hänen voinnistaan ja masennuksesta.
• Puhuminen, ymmärretyksi tuleminen ja vanhemman myötätunto ja lohduttaminen auttavat lasta.
• Vanhemman kannattaa muistaa, että itsekin voi tarvita tukea, kun lapsi sairastuu masennukseen. Vaikeiden tunteiden kanssa ei pidä jäädä yksin.

Asiantuntijana Pikkujätin nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Maarit Vesterinen.