ADHD-lapsi kaipaa kehuja ja myönteistä palautetta – 8 usein kysyttyä kysymystä lapsen ADHD:stä
1. Mikä lapsen ADHD on?
ADHD eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö on aivojen kehityksellinen neuropsykiatrinen häiriö.
ADHD-lapsilla aivot reagoivat hieman eri tavoin kuin yleensä ja kaipaavat tavallista enemmän toimintaa ja ärsykkeitä. Siksi lapsen voi olla vaikea keskittyä pitkään yhteen asiaan. ADHD:n kehittymiseen vaikuttavat perimä ja ympäristö.
On tärkeä muistaa, että vaikka ADHD voi aiheuttaa haasteita lapselle, se tarkoittaa myös monia hyviä asioita. ADHD-lapsi on usein kekseliäs ja rohkea.
On myös hyvä ymmärtää, että lapsen vilkkaus ei välttämättä kerro ADHD:stä.
2. Lapsen ADHD:n oireet?
ADHD voi oireilla lapsilla monin tavoin, ja siitä on eri vaikeusasteita.
Lapsen ADHD voi näkyä:
- ylivilkkautena
- vaikeutena olla aloillaan esimerkiksi päiväkodin ruokapöydässä tai koululuokassa
- impulsiivisuutena
- nopeina tunnereaktioina, jotka vievät mennessään
- vaikeuksina keskittyä pitkään yhteen asiaan kerrallaan, kuten leikkiin tai läksyihin
- ongelmina kaverisuhteissa, kun lapsi ei jaksa keskittyä leikkimiseen tai reagoi nopeasti ja tunteella
- väsymyksenä koulun jälkeen, sillä koulu kuormittaa lasta
Lapsen ADHD voi näkyä myös käytöksen säätelyn vaikeuksina. ADHD-lapsi voi saada raivokohtauksen tai huitaista kaveria pettyessään.
Jos lapsi on väkivaltainen tai aggressiivinen, taustalla voikin joskus olla ADHD, joten asia voi olla hyvä arvioida tarkemmin.
3. Lapsen ADD – mikä se on?
ADD tarkoittaa ADHD:n muotoa, jossa lapsella on vain tarkkaamattomuusongelmia, ei ylivilkkautta.
Silloin lapsi on usein haaveileva, mutta ei hyperaktiivinen.
4. Miten ADHD vaikuttaa lapsen elämään?
Lapsen ADHD voi olla monen tasoinen. Jos se on lievä, se ei välttämättä haittaa lapsen toimintakykyä ja lapsi saattaa pärjätä erinomaisesti koulussa.
Tällainenkin lapsi voi kuitenkin kuormittua koulusta. Se voi näkyä esimerkiksi väsymyksenä koulupäivän jälkeen.
Lievä ADHD voi alkaa oireilla myös silloin, jos vaatimustaso lapsen elämässä kasvaa, kun hän siirtyy esimerkiksi isompaan ryhmään tai ylemmälle luokalle.
Vaikeampi ADHD alkaa yleensä oireilla jo alle kouluikäisenä. Silloin ympäristön vaatimukset ovat lapselle liikaa. Hänen on vaikea jaksaa tsempata edes yhtä oppituntia, läksyt saattavat jäädä tekemättä ja asiat unohtua.
Tästä voi seurata epäonnistumisten kehä. Lapsi saa moitteita, kun läksyt unohtuvat tai opettaja palauttaa usein pulpettiin ja muistuttaa, ettei oppitunnilla saa jutella.
Tällöin on riski, että lapsen itsetunto ja minäkuva eivät kasva myönteisiksi. Keskittymisongelmat voivat myös vaikuttaa koulumenestykseen.
5. ADHD-lapsi – miten häntä voi tukea?
ADHD-lapsen tukeminen kotona ja koulussa on erittäin tärkeää, jotta lapsen toimintakyky säilyy ja hänen itsetuntonsa kehittyy myönteiseksi.
Muista, että ADHD ei estä mitään, eikä haittaa elämässä pärjäämistä, kunhan lapsi saa tarvitsemansa tuen.
- Kehu lasta jokapäiväisistä, pienistä asioista usein. ADHD-lapsen on tärkeää saada kehuja ja myönteistä palautetta, sillä hän saa luultavasti myös toruja, kuulee kieltoja ja kokee epäonnistumisia. Jos lapsella on paha mieli epäonnistumisesta, häntä voi muistuttaa jostain asiasta, jossa hän on hyvä. Onko lapsi taitava vaikkapa jalkapallossa tai piirtämisessä?
- Auta lasta keskittymään luomalla häiriötön ympäristö. Koulussa tauot ovat tärkeitä. ADHD-lapsi jaksaa keskittyä paremmin, jos hän pääsee välillä liikkumaan.
- Pidä huolta rytmistä ja rutiineista. Ne ovat ADHD-lapselle vielä tärkeämpiä kuin muille lapsille. ADHD-lapsen aivot ovat jatkuvasti käynnissä, ja hän kuormittuu siksi helposti. Huolehdi, että lapsella on säännölliset uni- ja ruoka-ajat ja että hän nukkuu riittävästi. Lasta voi auttaa muistamaan muistilistojen ja kuvien avulla. Voit liimata jääkaapin oveen kuvia asioista, jotka lapsen pitäisi muistaa koulun jälkeen, kuten syödä välipala ja tehdä läksyt.
- Rajoita ruutuaikaa. Liika ruutuaika tarjoaa lapsen aivoille ärsykkeitä, vie ADHD-lapsen helposti mukanaan ja koukuttaa.
6. Lapsen ADHD – milloin lääkäriin?
Meille Pikkujättiin kannattaa tulla aina, jos lapsen vointi huolestuttaa. Mikäli koulussakin on huomattu, että lapsella on haasteita, aika kannattaa ilman muuta varata.
Jos keskittymisvaikeudet tai vilkkaus vaikuttavat lapsen toimintakykyyn tai arkeen, voi lääkärin diagnoosi olla tarpeen. Lievemmissä tapauksissakin kannattaa kuitenkin miettiä keinoja, joilla voisi tukea lasta arjessa. Juttelemaan voi tulla ensin myös ilman lasta.
7. Lapsen ADHD – testi?
Lapsen ADHD diagnosoidaan laajojen arvioiden, kyselyiden ja selvitysten perusteella. Niiden avulla tutkitaan lapsen oireita ja historiaa ja varmistetaan, etteivät oireet johdu jostain muusta kuin ADHD:sta, kuten oppimisvaikeuksista.
Esimerkiksi elämänmuutosten jälkeen ilmaantuvat oireet eivät kerro ADHD:sta, jos mitään oireilua ei ole ennen ollut.
Samoin murrosiässä koulu voi lakata kiinnostamasta, eikä se johdu ADHD:sta, vaan kuuluu joillain lapsilla tuohon ikäkauteen.
Diagnoosin tekee yleensä lastenpsykiatrian tai lastenneurologian erikoislääkäri.
8. Lapsen ADHD:n hoito?
Tärkeintä on tukea lasta kotona ja koulussa. Paljon auttaa myös se, että vanhemmat, lapsi ja opettajat saavat tietoa siitä, mistä lapsen haasteissa on kyse ja mitä niille voi tehdä.
Lääkitys on yksi lapsen ADHD:n hoitokeino. Läheskään kaikki lapset eivät kuitenkaan tarvitse sitä.
Lapsen ADHD-lääkitys vähentää aivojen tarvetta ärsykkeisiin. Näin lapsen on helpompi keskittyä ja rauhoittua. Yleisimmin käytetty lääke vaikuttaa lyhytaikaisesti, eli aamulla otettu lääke ei toimi enää illalla.
ADHD-lääkitystä käytetään yleensä niin kauan, kun sille on tarvetta. Usein oireet lievittyvät lapsen tullessa murrosikään, sillä silloin aivot kypsyvät. Harva aikuinen tarvitsee enää lääkettä.
Asiantuntijana Pikkujätin lastenpsykiatrian erikoislääkäri Marie Korhonen.
