Lapsen ahdistus – 7 voimaannuttavaa neuvoa vanhemmalle

lapsen_ahdistus/
Lapsen huolestuneisuus, pelot ja ahdistuneisuus hämmentävät helposti myös vanhempia. Kehityksen ja kasvatuksen erikoispsykologi Anu-Katriina Pesonen kertoo, miten ahdistunut lapsi voi saada tukea ja apua.

1. Lapsen ahdistus on yleistä – ette ole yksin

Erilaiset ahdistushäiriöt ovat yleisimpiä lasten ja nuorten mielenterveysongelmia, joista kärsii eri arvioiden mukaan 4–15 prosenttia lapsista ja nuorista. Lapsen ahdistus on siis hyvin yleistä.

Lapsen ahdistushäiriöön viittaava ahdistuneisuus ilmenee usein jo ala-asteiässä. Lapsen ahdistukselle on tyypillistä, että ensin lapsi huolestuu jostain tai alkaa pelätä yhtä asiaa. Tällaiset pelot kuuluvat kehitykseen ja useimmiten hiipuvat itsekseen pois lapsen kasvaessa.

Joillakin lapsilla pelot ja huolenaiheet kuitenkin lisääntyvät ja vaikuttavat yhä enemmän arjen sujumiseen.

Kun lapsi vaikuttaa ahdistuneelta usein tai perhe joutuu suunnittelemaan elämää lapsen huolestuneisuuden tai pelkojen ehdoilla, kannattaa ryhtyä miettimään, mitä asialle voisi tehdä.

2. Lapsen ahdistus ei ole vanhemman vika

Lapsen ahdistuksen taustalla on usein perinnöllisiä tai biologisia tekijöitä, jotka vaikuttavat lapsen ahdistus- ja reagointiherkkyyteen. Lapsen ahdistus johtuu harvoin vain yhdestä asiasta.

Se voi myös olla yllätys koko perheelle, koska usein sen taustalla ei ole mitään erityistä laukaisevaa stressitekijää.

Joskus lapsen ahdistuneisuuden takana voi olla myös neuropsykiatrinen ongelma, kuten ADHD tai autismikirjon häiriö.

Jos lapsen ahdistus mietityttää, hae rohkeasti apua. Pelon jäsentäminen ja rohkeuden kasvattaminen ammattilaisen kanssa voi auttaa lasta uudella tavalla.

3. Lapsen ahdistus voi ahdistaa myös vanhempaa – ja se on ihan normaalia

Lapsen tai nuoren ahdistus voi ahdistaa myös vanhempaa, jolloin lapsen auttaminen kotona vaikeutuu. Vanhemmat voivat myös kokea, että heidän vakuutteluillaan ei ole lapselle mitään merkitystä.

Tällöin ulkopuolisesta avusta voi olla hyötyä lapsen lisäksi myös vanhemmille.

4. Voit oppia tunnistamaan lapsen ahdistuksen oireet

Lapsen ahdistus ilmenee yleensä ensimmäiseksi jonakin erityisenä pelkona, johon liittyy korostunutta huolestuneisuutta ja kehollisia tuntemuksia.

Vanhemman voi olla vaikea huomata pienen lapsen ahdistus, sillä tämä ei välttämättä osaa sanoittaa sitä. Lapsen ahdistuksesta voivatkin kertoa fyysiset oireet, kuten vatsakipu, levottomuus ja ylivireisyys. Lapsella voi olla tarve käydä usein vessassa, vaikka hänellä ei olisikaan pissahätä.

Lapsen ahdistuskohtaus on samankaltainen kuin aikuisen. Se voi aiheuttaa:

  • sydämentykytystä
  • verenpaineen kohoamista
  • suun kuivumista
  • hengenahdistusta
  • hikoilua
  • ruokahaluttomuutta
  • palan tunnetta kurkussa
  • vapinaa
  • huimausta
  • paniikkia tai
  • silmäterien laajenemista.

Ahdistunut lapsi voi pelätä sosiaalisia tilanteita, julkisia paikkoja tai muita tilanteita. Lapsen ahdistus voi myös yleistyä. Silloin arkiset huolet kasvavat isoihin mittoihin.

Lapsen ahdistus voi näyttäytyä myös pakko-oireisena häiriönä. Tällöin lapsi tai nuori yrittää hallita oloaan rutiininomaisilla toiminnoilla tai ajatuksilla. Esimerkiksi tihentynyt käsienpesu tai loputon ovien varmistelu voivat olla merkkejä pakko-oireisuudesta.

Joskus ahdistuksen syy voi olla myös traumaperäinen stressihäiriö, jossa koettu trauma tulee ajatuksiin ja uniin ja aiheuttaa jatkuvaa ylivireyttä.

Lapsen tai nuoren ahdistuneisuus näkyy usein myös viivyttelynä nukkumaan mennessä tai vaikeutena saada unta.

5. Lapsen ahdistuneisuushäiriö voidaan hoitaa – älkää jääkö yksin!

Lapsen ahdistuneisuushäiriöstä puhutaan silloin, kun lapsen tai nuoren toimintakyky on laskenut tai ahdistus aiheuttaa kärsimystä. Silloin esimerkiksi kouluun lähteminen voi olla vaikeaa ja poissaoloja tulee paljon.

Lapsen ahdistuksen arviointi perustuu lapsen ja vanhemman haastatteluun – tärkeää on eläytyä siihen, miten lapsi tai nuori itse kokee tilanteen.

Lapsen tai nuoren ahdistus ei kuitenkaan ole aina varsinainen häiriö. Se voi olla vain tunne, joka toisilla lapsilla viriää toisia herkemmin ja useammin.

Vaikka kyseessä ei olisikaan ahdistushäiriö, tilanteen kanssa ei tarvitse jäädä yksin. Apua kannattaa hakea matalalla kynnyksellä. Näin vältytään myös tilanteen vaikeutumiselta.

6. Mielen ja kehon rauhoittaminen auttaa lapsen huoliajatuksia

Lapsen ahdistuksen hoito lähtee ahdistuksen tunnistamisesta ja hyvien ahdistuksenhallintakeinojen harjoittelusta. Niiden avulla opetellaan hallitsemaan huoliajatuksia ja rauhoittamaan kehoa ja mieltä. Näitä taitoja voidaan harjoitella esimerkiksi osaavan psykologin kanssa.

Joskus tarvitaan myös apua lapsen tai nuoren oman motivaation kasvattamiseen. Ahdistuneen lapsen on tärkeää itse saada kokemusta ja varmuutta siitä, että uskallan, voin ja pystyn.

Yhteistyö lääkärin ja psykologin välillä on myös tärkeää lapselle tai nuorelle sopivan hoitopolun suunnittelemiseksi.

7. Ahdistuneen lapsen vanhemmille on tarjolla apua

Vanhempi voi omalla toiminnallaan auttaa lasta ja nuorta ahdistuksen hallinnassa. Vanhemman tukeminen parhaiden keinojen löytämiseksi on osa lasten ja nuorten ahdistukseen liittyvää hoitoa.

Vanhemman tehtävistä vaikein on yrittää ylläpitää ja palauttaa toimintakykyä silloin, kun lapsi tai nuori itse haluaisi vältellä esimerkiksi ympäristöjä, joissa kokee ahdistusta. Ahdistava paikka voi olla esimerkiksi koulu. Tässä ammattilaisen tuki on myös vanhemmalle todella tärkeä apu.

Asian kanssa ei siis kannata jäädä painimaan yksin. Me Pikkujätissä olemme täällä perheitä varten – niin lapsia kuin vanhempiakin.


Asiantuntijana kehityksen ja kasvatuksen erikoispsykologi, psykologian dosentti Anu-Katriina Pesonen.

FacebookTwitterLinkedIn