Uhmaikä

Uhmaikä on normaali osa lapsen kehitystä. Siihen kuuluu voimakkaita tunteita ja kiukkukohtauksia, sillä lapsi testaa oman tahdon rajoja. Vanhemmalle ajanjakso on usein haastava, mutta kärsivällisyydellä ja lasta tukemalla luovitaan eteenpäin. Ammattilaisen puoleen kannattaa kääntyä, jos lapsen tunteenpurkaukset ovat äärimmäisen voimakkaita ja häiritseviä, tai uhmakkuus aiheuttaa haittaa muille tai hänelle itselleen.

• Mikä on uhmaikä?
• Milloin uhmaikä alkaa?
• Uhmaiän merkit
• Kauanko uhmaikä kestää?
• Uhmaikäisen tunteiden käsittely
• Milloin on syytä mennä lääkäriin?
• Ajanvaraus Pikkujättiin

Mikä on uhmaikä?

Uhmaikä on tärkeä kehitysvaihe, joka auttaa lasta oppimaan itsenäisyyttä ja omien tunteidensa hallintaa. Lapsi oppii ilmaisemaan tahtoaan, asettamaan rajoja ja käsittelemään pettymyksiä. 

Joillakin lapsilla uhmaikä voi ilmetä jatkuvana vastustamisena ja voimakkaina tunteenpurkauksina. Toisilla se voi olla lievempi ja vähemmän näkyvä. Erot johtuvat pitkälti lapsen persoonallisuudesta sekä kasvuympäristöstä. Selkeät rajat ja turvallinen ympäristö voivat helpottaa uhmaikäisen lapsen käytöstä. Jos lapsen tarpeisiin vastataan johdonmukaisesti ja ymmärtävästi, uhmaikä saattaa ilmetä lievemmin​.

Mikäli lapsella ei ilmene uhmaikää ollenkaan, se voi viitata siihen, ettei lapsi ole saanut mahdollisuutta harjoitella itsenäisyyttään ja tahdonilmaisuaan. Tällöin uhmaikä saattaa ilmetä voimakkaampana myöhemmin.

Milloin uhmaikä alkaa?

Uhmaikä alkaa yleensä noin kahden vuoden kohdalla. Joillakin se voi kestää 4-5-vuotiaaksi asti, mutta osalla se laantuu jo aiemmin. On tärkeää ymmärtää, että jokainen lapsi käy tämän vaiheen läpi omassa tahdissaan ja omalla tavallaan​. Joku on uhmakkaimmillaan heti 2- tai 3-vuotiaana, joillakin uhmaikä voi olla pahimmillaan vasta 4- tai 5-vuotiaana.

Uhmaiän merkit

Uhmaiän tyypillisiä merkkejä ovat:

• Ei-sanan lisääntynyt käyttö: Uhmaikäinen lapsi saattaa sanoa ei lähes kaikkeen. Tämä on merkki lapsen halusta hallita omaa elämäänsä ja tehdä omia päätöksiä​.
• Tunteiden voimakas ilmaisu: Uhmaikäisellä lapsella on usein voimakkaita tunteenpurkauksia, kuten kiukkukohtauksia ja itkupotkuraivareita. Nämä tunteenpurkaukset voivat johtua pettymyksistä tai turhautumisesta, kun asiat eivät mene lapsen mielen mukaan​.
• Rajoja kokeileva käytös: Lapsi testaa jatkuvasti vanhempien asettamia rajoja. Tämä on tärkeä osa itsenäistymisprosessia, jonka kautta lapsi oppii ymmärtämään, mitä häneltä odotetaan ja mitä hän voi tehdä​.
• Vaikeus siirtymissä: Siirtyminen yhdestä toiminnasta toiseen voi olla vaikeaa uhmaikäiselle. Esimerkiksi leikin lopettaminen ja ruokapöytään siirtyminen saattaa aiheuttaa vastustusta ja itkua.
• Itseilmaisun tarve: Lapsi haluaa tehdä asioita itse ja ilmaista omaa tahtoaan. Se voi näkyä esimerkiksi siinä, että lapsi haluaa itse päättää, mitä hän pukee päälleen tai mitä hän syö​.

Kauanko uhmaikä kestää?

Uhmaikä kestää yleensä noin kaksi vuotta, mutta sen kesto vaihtelee eri lapsilla. Joillakin lapsilla uhmaikä saattaa ilmetä uudelleen esikouluiässä tai myöhemminkin. Toisin sanoen ensimmäinen uhmaikä on parivuotiaana ja toinen uhmaikä alkaa joitakin vuosia sen jälkeen.

Syitä uhmaiän uudelleen ilmenemiselle:

• Käsittelemättömät tunteet ja kokemukset: Jos lapsi ei ole saanut riittävästi tukea ja ohjausta ensimmäisen uhmaiän aikana, uhmaikä voi ilmetä myöhemmin uudelleen. 
• Uudet kehitysvaiheet: Lapsen elämässä tapahtuvat muutokset ja uudet kehitysvaiheet voivat laukaista uhman uudelleen. Esimerkiksi koulun aloittaminen tai suuret muutokset perheen sisällä voivat aiheuttaa lapselle lisää stressiä ja tarvetta itsenäisyyden ja tunteiden hallinnan uudelleen harjoittelulle.
• Puuttuvat rajat ja ohjaus: Jos lapsen kasvatuksessa on ollut epäjohdonmukaisuutta, tai rajoja ei ole asetettu selkeästi, lapsi voi kokea epävarmuutta ja hakea rajoja uudelleen uhmaamalla. Tämä voi johtaa uhmaiän kaltaiseen käytökseen myöhemmissä ikävaiheissa.

Uhmaikäisen tunteiden käsittely

Vanhempien tulisi kannustaa lasta tunteiden ilmaisemiseen, mutta myös opettaa erottamaan tunne ja teko toisistaan. Se auttaa lasta oppimaan rakentavia tapoja käsitellä haastavia tunteita. Lapsen tunteiden käsittelyyn liittyy myös aikuisten antama malli: kun vanhempi osoittaa ymmärtävänsä lapsen tunteita ja auttaa lasta säätelemään niitä, lapsi oppii pikkuhiljaa hallitsemaan omia tunteitaan paremmin.

Näin voit tukea uhmaikäistä lasta:

• Aseta selkeät ja johdonmukaiset rajat, jotka auttavat lasta tuntemaan olonsa turvalliseksi. Rajojen asettaminen ei tarkoita tiukkaa kuria, vaan selkeitä sääntöjä ja rutiineja, jotka lapsi ymmärtää.
• Anna lapselle mahdollisuus tehdä pieniä päätöksiä, kuten valita kahdesta vaatevaihtoehdosta tai päättää, mitä leikkiä leikkii. Tämä vähentää uhmaamista ja antaa lapselle tunteen itsenäisyydestä.
• Kiitä lasta, kun hän tekee oikeita valintoja tai noudattaa sääntöjä. Positiivinen palaute kannustaa lasta toistamaan toivottua käytöstä.
• Auta lasta käsittelemään tunteitaan puhumalla niistä ja osoittamalla empatiaa. Kun lapsi on esimerkiksi pettynyt, koska ei saanut haluamaansa lelua, voit kertoa ymmärtäväsi pettymyksen. Pettymys ei kuitenkaan oikeuta huonoa käytöstä.

Milloin on syytä mennä lääkäriin?

Uhmaikä on normaali osa lapsen kehitystä, mutta joskus äärimmäisen voimakkaat tunteenpurkaukset tai ongelmakäytös saattavat viestiä vaikkapa jostain neuropsykologisesta tai psykiatrisesta häiriöstä. Siksi tietyissä tilanteissa voi olla tarpeen hakea apua esimerkiksi neuvolasta, kouluterveydenhuollosta tai Pikkujätin ammattilaisilta.

Ammattilaisen puoleen kannattaa kääntyä, mikäli:

• lapsen kiukkukohtaukset ovat erittäin voimakkaita, pitkittyneitä ja toistuvia, ja ne häiritsevät merkittävästi perheen arkea tai lapsen päivittäistä toimintaa.
• lapsi vahingoittaa tai uhkaa vahingoittaa itseään. Itsetuhoinen käytös vaatii aina pikaista apua. 
• lapsi on väkivaltainen muita lapsia, perheenjäseniä tai lemmikkejä kohtaan. 
• uhmakas käytös jatkuu merkittävästi pidempään kuin odotettu uhmaikä (esimerkiksi yli 6-vuotiaaksi) eikä tunnu laantuvan. Pitkittynyt häiriökäytös voi viitata muihin kehityksellisiin tai emotionaalisiin ongelmiin.
• uhmakas käytös vaikuttaa negatiivisesti lapsen kykyyn osallistua sosiaalisiin tilanteisiin tai koulutyöhön.

Ajanvaraus Pikkujättiin

Varaa aika psykologille, psykiatriselle sairaanhoitajalle tai lastenlääkärille internetajanvarauksemme tai ajanvaraus- ja neuvontapuhelimemme 010 380 8000 kautta. 

Käyntiin voi valmistautua pitämällä päiväkirjaa lapsen käytöksestä. Siihen kannattaa merkitä muun muassa kiukkukohtauksien tiheys ja kesto sekä laukaisevat tekijät. Tämä auttaa ammattilaista saamaan kattavan kuvan tilanteesta.

Asiantuntijana nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti, LT, Laura Häkkinen. Tekstin tuottamisessa on käytetty apuna tekoälyä.