Vanhemmuuden tukeminen edistää lasten hyvinvointia sekä perheiden jaksamista. Mikäli jokin osa-alue vanhemmuudessa tai perhearjessa huolettaa, apua kannattaa hakea matalalla kynnyksellä. Vanhemmuuden pohdinnat ja hetkelliset haasteet voivat yllättää kenet tahansa. Ne kuuluvat perhe-elämään.
Mitä vanhemmuuden tukeminen tarkoittaa?
Vanhemmuuden tukeminen tarkoittaa terveydenhuollon ammattilaisten (kuten psykologin tai psykiatrisen sairaanhoitajan) tarjoamaa tukea vanhemmalle tilanteessa, jossa jokin vanhemmuuteen liittyvä asia, iso tai pieni, askarruttaa. Tuen tavoitteena on hankaluuksien lievittyminen ja itseymmärryksen lisääntyminen. Pienelläkin arjen muutoksella voi olla iso vaikutus koko perheen hyvinvointiin.
Hyvä vanhemmuus rakentuu lapsen kannalta riittävästä suojasta, turvasta ja hoivasta. Se sisältää rakkautta, rajoja, huolenpitoa ja johdonmukaisuutta. Tämä ei tarkoita, että vanhemman pitäisi pyrkiä täydellisyyteen.
Täydellistä vanhemmuutta ei edes ole. Vanhemmuuteen kuuluu riittämättömyyttä, väsymystä sekä omien ja lapsen vaikeiden tunteiden sietämistä, ja kaikki tämä on aivan normaalia. Ammattilaisen tuella vaikeiden tunteiden kohtaaminen usein helpottuu.
Vanhemmuuden tuki auttaa vanhempaa hänen tärkeimmässä tehtävässään eli turvallisen ja kannattelevan kasvuympäristön tarjoamisessa lapselle. Tällainen ympäristö tukee lapsen emotionaalista kehitystä, oppimista ja sosiaalista kypsymistä. Varhaislapsuudessa muodostuvat vuorovaikutussuhteet ja hoivan kokemus vaikuttavat pitkälle aikuisuuteen asti.
Milloin vanhemmuuden tuki on tarpeen?
Tukea kannattaa hakea, kun
- jokin asia suhteessa lapseen ja vanhempana toimimiseen askarruttaa mieltä
- toivoo perheen arkeen lisää sujuvuutta
- vanhemmuus syystä tai toisesta kuormittaa
Vanhempi on aina uudenlaisissa tilanteissa lapsen eri kehitysvaiheissa ja ajoittain voi olla vaikea tietää, miten olisi paras toimia, kun lapsi esimerkiksi reagoi asioihin uudella tavalla tai käyttäytyy haastavasti. Myös perheenjäsenten, kuten sisarusten, väliset suhteet muuttuvat ajan kuluessa.
Ajoittain voi esiintyä esimerkiksi riitaisuutta, mikä voi saada vanhemman kokemaan neuvottomuutta. Vanhemmuuden ja arjen kuormitus voi ilmetä muun muassa uupumuksena, ärtymyksenä, univaikeuksina tai syyllisyydentuntoina.
Missä tilanteissa tuesta on hyötyä?
Vanhemmuuden tuki voi olla hyödyllistä esimerkiksi seuraavissa tilanteissa:
- Vanhemman on vaikea asettaa rajoja tai toimia johdonmukaisesti kasvatustilanteissa
- Tarve ja halu vahvistaa myönteistä vuorovaikutusta: esim. toive lisätä yhteyttä lapseen ja vähentää jatkuvaa riitelyä
- Vanhemman omat tunteet ja reaktiot kasvatus- ja riitatilanteissa: esim. turhautuminen, riittämättömyyden ja syyllisyyden tunteet, maltin menettäminen
- Oman saadun vanhemmuuden pohtiminen ja sen vaikutus vanhempana toimimiseen
- Kuormittava elämäntilanne ja vanhemmuuden kuormittavuus: tunne, että arki on jatkuvasti liian raskasta tai hallitsematonta.
- Vanhemman uupumus, ärtyneisyys tai voimakas stressi, yksinäisyyden kokemus vanhempana
- Haasteet lapsen käyttäytymisessä: voimakkaat tunteenpurkaukset, uhmakkuus tai vetäytyminen
- Huoli lapsen hyvinvoinnista: esimerkiksi alakuloisuus, jatkuva ärtyneisyys tai ahdistuneisuus
- Lapsen koulunkäyntiin tai kaverisuhteisiin liittyvät ongelmat
- Lapsen erityispiirteet: esim. neuropsykiatriset oireyhtymät tai muu erityisyys
- Lapsen tunnetaitojen ja itsetunnon vahvistaminen
- Vanhempien väliset ristiriidat: esim. erimielisyydet kasvatuksellisissa asioissa tai parisuhteen pulmat, riitaisuus
- Kriisitilanteet: perheessä tapahtunut trauma, menetys, vanhemman tai muun läheisen sairastuminen
- Perhetilanteen muutokset: ero tai eron uhka, uusperheen muodostuminen, muutto tai muu iso muutos
- Kahden kodin elämä ja yhteisvanhemmuus
- Vanhemman tai muun perheenjäsenen mielenterveyden haasteet
Vanhemmuuden tukea voivat tarvita myös lapsen elämän muut tärkeät aikuiset, kuten sijaisvanhempi, perheen bonusaikuinen tai isovanhempi.
Mistä tukea saa?
Apua kannattaa hakea rohkeasti ja matalalla kynnyksellä. Ei ole liian pientä tai suurta asiaa, johon ei voisi saada tukea. Lasta autetaan parhaiten vanhemman kautta, ja vanhempi on lapsensa paras asiantuntija.
Tukea on saatavilla esimerkiksi neuvoloissa, kouluterveydenhuollossa ja yksityisillä lastenlääkäriasemilla. Pikkujätissä pääset vastaanotolle vaivatta ja jonottamatta.
Voit varata vastaanottoajan kiinteähintaiselle Mielen ensikäynnille. Tämä käynti tarkoittaa 45 minuutin mittaista matalan kynnyksen tapaamista psykologin tai psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa. Asiantuntija tekee keskustelun pohjalta arvion tilanteestasi ja ehdottaa sopivia ratkaisuja mielen kirkastamiseksi. Sen jälkeen voidaan sopia hoitopolun seuraavista askelista.
Voit tulla vastaanotolle yksin, toisen vanhemman tai muun tärkeän aikuisen kanssa. Varaus tehdään aina lapsen nimellä. Lähetettä ei tarvita. Voit varata myös tavallisen vastaanottoajan (45-60 min) vanhemmuuden teemoihin perehtyneelle psykologille.
Montako käyntiä tarvitaan?
Apua saa jo yhdelläkin tapaamisella, mutta usein työskentelyä on hyvä jatkaa muutaman tapaamisen verran. Tapaamiset voivat olla esimerkiksi kahden viikon välein. Toki työskentelyn tarve ja pituus riippuvat siitä, kuinka pitkään haasteet ovat jatkuneet, ja kuinka sitoutuneita vanhemmat ovat yhteistyöhön.
Tapaamisten kesto on 45-90 minuuttia.
Ajanvaraus Pikkujättiin
Varaa aika Mielen ensikäynnille tai perheasioihin perehtyneelle mielenterveyden ammattilaiselle nettiajanvarauksesta tai soittamalla asiakaspalvelunumeroomme 010 380 8000. Tee ajanvaraus lapsen nimellä.
Varatessasi Mielen ensikäyntiä internetajanvarauksen kautta valitse 45 minuutin aika ja mainitse tästä tullessasi vastaanotolle.
