Lämpimästi tervetuloa vastaanotolleni – yksin, yhdessä tai perheenä.

Toimin Lääkärikeskus Aavan ja Pikkujätin vastuupsykologina. Olen laillistettu psykologi, jolla on yli kymmenen vuoden kokemus lasten, nuorten, aikuisten ja perheiden kanssa työskentelystä.

Tarjoan vastaanotollani:
* Psykologisia tutkimuksia ja arviointikäyntejä tarpeen mukaisesti eri-ikäisille lapsille ja nuorille. Tutkimukset voivat liittyä esimerkiksi tunne-elämän oireiluun, oppimisvaikeuksiin tai neuropsykiatrisiin piirteisiin (ADHD, oppimisvaikeudet, autisminkirjon piirteisyys).
* Lapsen tai nuoren arviointi- ja tukikäyntejä. Arviointikäynneillä voin arvioida ajankohtaisesti esimerkiksi mielialaoireilua ja psyykkistä vointia. Tukikäynneillä voimme työskennellä erilaisien teemojen äärellä, esim. kiusaamisen, elämänmuutosten (esim. ero, menetykset, elämänmuutos) ja erityispiirteiden (esim. keskittymisen ja tarkkaavuuden haasteet, vuorovaikutuksen erityispiireet, itseymmärryksen lisääminen) parissa.
* Pari- ja perhetapaamisia perhe-elämän, vuorovaikutuksen ja vanhemmuuden teemoissa. Autan myös eron jälkeisen vanhemmuudessa.
* Vanhemman omia tukikäyntejä esimerkiksi vaikeassa elämäntilanteessa tai oman jaksamisen tueksi.

Työotteeni on voimavarakeskeinen, ja tavoitteenani on luoda turvallinen tila, jossa voi pysähtyä uteliaasti tutkimaan mieltä askarruttavia asioita, tunteita ja vuorovaikutuksen ilmiöitä. Olen erikoistunut muun muassa eroauttamiseen, uusperheiden erityiskysymyksiin, tunnekeskeiseen työskentelyyn, kriisi- ja traumatyöhön sekä ahdistuneisuuden hoitoon.

Työskentelen kaikenikäisten asiakkaiden kanssa. Tapaamiset järjestettävissä myös etänä (ei tutkimuskäynnit).

Erityiset ammatilliset kiinnostuksen kohteet:

* Lasten ja nuorten kehitys ja mielenterveys
* Ahdistus- masennus- ja käytösoireet
* Perhe- ja vuorovaikutussuhteet
* Oppimisvaikeudet
* Tarkkaavaisuusongelmat

Työssäni minulle on tärkeää, että kohtaamiset ovat aitoja ja empaattisia. Psykologinen työskentely perustuu kuulluksi tulemiseen ja hyvien ratkaisujen löytämiseen yhdessä.

Otan vastaan kaikissa lasten kasvuun ja kehitykseen liittyvissä kysymyksissä. Minulla on yli 30 vuoden kokemus perheneuvolasta
ja lastenpsykiatrialta. Olen erikoistunut mm. lasten oppimisvaikeuksien tutkimiseen. Vanhemmat ovat tervetulleita keskustelemaan
vanhemmuuteen liittyvistä asioista myös ilman lasta.

Erikoisosaamiseeni kuuluu:

* lasten ja nuorten oppimisvaikeudet
* vanhemmuuden kysymykset
* lapsen ahdistus-, masennus- ja pelko-oireet
* lapsen käyttäytymisoireet
* lasten ja nuorten neuropsykiatriset tutkimukset
* koulukypsyysarviot

Tervetuloa vastaanotolleni silloin, kun jokin lapsenne psyykkisessä voinnissa tai kehityksessä herättää huolta. Autan myös mielelläni, jos perheessänne suhteet ovat menneet solmuun tai teitä on kohdannut kriisi.

Autan mm. seuraavissa tilanteissa:

* lapsi tai nuori on ahdistunut tai masentunut
* lapsen tai nuoren on vaikea hallita tunteitaan
* kaipaatte apua perheenne vuorovaikutuksen parantamiseen
* koulussa tai päiväkodissa on herännyt huoli lapsen kehityksestä

Minulla on yli 20 vuoden laaja-alainen työkokemus erikoissairaanhoidon kliinisenä neuropsykologina lastenneurologian yksiköissä.

Erityisosaamisaluettani ovat:

* lasten ja nuorten kehitykselliset vaikeudet
* oppimisvaikeudet
* matematiikan, lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeudet
* tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen vaikeudet
* neurologisten sairauksien ja vammojen tuottamien vaikeuksien kartoittaminen ja tukitoimien suunnittelu

Kohtaan lapset ja nuoret kannustavasti, pyrkien löytämään vahvuudet ja ratkaisut haasteisiin.

Lämpimästi tervetuloa vastaanotolleni!

Nepsy-lapset ovat lapsia, joilla on neuropsykiatrisia haasteita, kuten ADHD, autismikirjon häiriö ja Touretten oireyhtymä. He tarvitsevat erityistä tukea arjessaan ja oppimisessaan.  Apua kannattaa hakea, jos nepsy-piirteet vaikuttavat merkittävästi lapsen tai perheen elämään.

Mikä on nepsy-lapsi?

Nepsy-lapsi on lapsi, jolla on neuropsykiatrisia erityispiirteitä. Termillä viitataan laajaan kirjoon hermoston toiminnan eroavaisuuksia, jotka voivat vaikuttaa lapsen käyttäytymiseen, tunne-elämään, oppimiseen ja aistien toimintaan.

Nepsy-piirteet eivät ole kasvatuksesta johtuvia ongelmia, vaan ne kumpuavat aivojen rakenteellisista ja toiminnallisista eroista. Nepsy-piirteet eivät liioin ole este onnelliselle lapsuudelle – oikealla tuella ne voivat olla myös vahvuus.

Mitä diagnooseja nepsy-lapsella voi olla?

Nepsy-lapsi ei ole diagnoosi itsessään, mutta nepsy-lapsella voi olla yksi tai useampi neuropsykiatrinen diagnoosi, kuten

• ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö)
• autismikirjon häiriö
• Touretten oireyhtymä
• oppimisvaikeudet
• kehityksellinen kielihäiriö
• sensorisen integraation häiriö

Diagnoosin tekee yleensä lastenpsykiatri tai lastenneurologi. Diagnoosin tekemisessä saatetaan tarvita myös neuropsykologia tai moniammatillista tiimiä. Neuropsykiatrinen diagnoosi voi mahdollistaa tukitoimia koulussa ja oikeuden kuntoutukseen.

Aina ei kuitenkaan ole kyse neuropsykiatrisesta häiriöstä. Jos vaikeudet ovat lieviä, niitä voidaan kutsua nepsy-piirteiksi. 

Mitä ovat nepsy-piirteet?

Nepsy-piirteet voivat ilmetä monella tavalla: lapsi saattaa olla impulsiivinen, kärsiä keskittymisvaikeuksista, olla sosiaalisesti vetäytyvä tai reagoida voimakkaasti ärsykkeisiin. Esimerkiksi siirtymätilanteet, uuden oppiminen tai yllättävät muutokset voivat olla haastavia. Tavallisia piirteitä ovat myös:

• Tarkkaavuuden vaikeudet
• Toiminnanohjauksen häiriöt
• Tunteiden säätelyn haasteet
• Kielelliset vaikeudet
• Motorisen koordinaation vaikeudet
• Sosiaalisen vuorovaikutuksen haasteet
• Aistiherkkyys

Jokainen nepsy-lapsi on yksilö, ja piirteet voivat vaihdella suuresti eri lasten kesken.

Aistiherkkyys haastaa nepsy-lapsen arkea

Monilla nepsy-lapsilla esiintyy aistiherkkyyttä eli aistien yli- tai aliherkkyyttä. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi, että lapsi kokee tavalliset äänet liian kovina, kirkkaat valot häiritsevinä tai tietyt vaatemateriaalit epämiellyttävinä. Toisaalta jotkut lapset saattavat hakea voimakkaampaa aististimulaatiota, kuten painetta tai liikettä.

Aistiherkkyys voi aiheuttaa ylivireyttä tai vetäytymistä, mikä vaikuttaa lapsen toimintakykyyn päiväkodissa, koulussa tai kotona. Arjessa kannattaa hyödyntää aistitaukoja, rauhoittumishetkiä, liikuntaleikkejä ja selkeää ympäristöä, joka ei kuormita liikaa lapsen hermostoa.

Nepsy-tuki arjessa – konkreettisia keinoja

Nepsy-tuki on kokonaisuus, joka koostuu lapsen haasteiden ja ongelmien oikea-aikaisesta tunnistamisesta, yksilöllisestä ohjauksesta ja jatkuvasta tuesta. Arkeen liittyviä keinoja ovat esimerkiksi:

• Selkeät rutiinit ja aikataulut
• Visuaaliset ohjeet ja aikataulut
• Rauhoittumispaikat ja mahdollisuus vetäytymiseen
• Positiivinen palaute ja onnistumisten vahvistaminen
• Yhteistyö perheen ja koulun välillä

Tuen tulee olla jatkuvaa ja muokkautua lapsen kehityksen mukana. Yksi ratkaisu ei sovi kaikille, joten lapsen ja perheen kokonaisvaltainen tuntemus on ensiarvoisen tärkeää.

Mikä neuvoksi, jos nepsy-lapsi ei tottele?

Tilanteet, joissa nepsy-lapsi ei tottele vanhempiaan tai muita aikuisia, ovat usein seurausta ylikuormituksesta tai siitä, ettei lapsi ymmärrä aikuisten odotuksia. Näissä tilanteissa apua voi olla esimerkiksi

• johdonmukaisista, lyhyistä ja visuaalisista ohjeista
• asioiden toistamisesta rauhallisesti ja selkeästi
• mahdollisuudesta rauhoittumiseen ja vetäytymiseen
• vahvistavasta, positiivisesta palautteesta

Tavoitteena ei ole kontrolloida, vaan auttaa lasta tunteiden säätelytaidoissa ja toiminnan ohjauksessa.

Nepsy-ohjaus kasvatuksessa ja koulussa

Nepsy-ohjaus viittaa ohjaukseen, jossa tuetaan nepsy-lasten itsesäätelyä, tunne- ja vuorovaikutustaitoja sekä kokonaisvaltaista hyvinvointia. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi varhaiskasvatuksessa, kuten päiväkodissa, koulussa tai perhetyössä.

Nepsy-ohjaus hyödyntää lapselle ymmärrettäviä keinoja, kuten kuvatukea, leikkitilanteita ja rentoutumismenetelmiä. Se tarjoaa myös vanhemmille neuvoja lapsen yksilölliseen tukemiseen ja edistää kodin ja kasvatuksen välistä yhteistyötä.

Milloin ja mistä nepsy-lapselle kannattaa hakea apua?

Apua kannattaa hakea silloin, kun nepsy-piirteet vaikuttavat merkittävästi lapsen tai perheen arkeen. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi, kun

• lapsi ei jaksa koulussa tai päiväkodissa
• keskittymis- tai käytöspulmat haittaavat oppimista ja ihmissuhteita
• kotona on jatkuvasti räjähdyksiä, raivokohtauksia tai univaikeuksia
• vanhempien jaksaminen on koetuksella

Alkuun pääsee neuvolassa tai kouluterveydenhuollossa. Voit myös varata ajan Pikkujättiin lasten- tai nuorisopsykiatrin, psykologin tai psykiatrisen sairaanhoitajan arvioon. Mitä aiemmin haet lapselle apua, sitä enemmän terveydenhuollon ammattilaisilla on mahdollisuuksia tukea hänen hyvinvointiaan ja ehkäistä lisäongelmia. Tärkeintä on tunnistaa tuen tarve – se edistää koko perheen hyvinvointia.

Ajanvaraus Pikkujättiin

Mikäli lapsellasi on nepsy-piirteitä ja niistä johtuvia haasteita, varaa aika lasten- tai nuorisopsykiatrin, psykologin tai psykiatrisen sairaanhoitajan arvioon internetajanvarauksemme kautta tai soittamalla Pikkujätin ajanvaraus- ja neuvontapuhelimeen 010 380 8000.  Vanhemman on hyvä olla käynnillä mukana.

Tekstin on tarkistanut lääketieteen tohtori, nuorisopsykiatrian erikoislääkäri sekä psykoterapeutti Laura Häkkinen. Tekstin tuottamisessa on käytetty tekoälyä.

Artikkelit ja tiedotteet

 

Näytä kaikki artikkelit

Jarkko Kantoluoto on Aavan ja Pikkujätin uusi markkinointi- ja viestintäjohtaja

Aavassa ja Pikkujätissä Jarkko Kantoluotoa kiehtoo inhimilliset arvot ja pitkäjänteinen tekeminen perheen omistuksessa.

Lue lisää

Aava ja Pikkujätti ovat pian Aava ja Pikkujätti Oy – kaksi vahvaa brändiä jatkaa

Lääkärikeskus Aava ja sen sisaryhtiö Lasten ja nuorten lääkäriasema Pikkujätti yhdistyvät osaksi samaa yhtiörakennetta. Uuden juridisen yhtiön nimi on Aava ja Pikkujätti Oy, mutta molemmat brändit säilyvät asiakkaille tuttuina ja itselleen ominaisina.

Lue lisää

Pikkujätti toi lastenlääkäripalvelut myös Keravalle!

Meille on kiva tulla silloinkin, kun on paha olla. Olemme avanneet 7.4.2025 Keravalle Pikkujätin, joka on lasten kasvattama lääkäriasema.

Lue lisää

Näytä kaikki artikkelit

Lapsen raivokohtaukset voivat hämmentää, uuvuttaa ja jopa pelottaa vanhempia. Ne ovat kuitenkin luonnollinen osa lapsen tunnekehitystä. Mikäli raivokohtaukset jatkuvat pitkään, ovat poikkeuksellisen rajuja tai aiheuttavat huolta, avun hakeminen on paras tapa tukea lapsen kasvua.

Lapsen raivokohtaukset ovat tavallinen, mutta usein kuormittava osa kasvua. Ymmärrys, rauhallisuus ja tunteiden sanoittaminen ovat vanhemman tärkeimmät työkalut. Kun tunteet ovat liian suuria lapselle yksin kannettaviksi, aikuinen voi toimia ankkurina ja mallina, joka opettaa, että kaikki tunteet ovat sallittuja – ja ne voi oppia hallitsemaan.

Miksi lapsi saa raivokohtauksen – lapsen raivokohtauksen syyt

Raivokohtaus syntyy, kun lapsen tunnekuorma ylittää hänen hetkellisen tunnesäätelykykynsä. Tyypillisesti taustalla on turhautumista, pettymyksiä, väsymystä tai nälkää. Pienellä lapsella aivojen tunnesäätelykeskukset ovat vielä kehitysvaiheessa, ja siksi lapsi tarvitsee aikuisen tukea rauhoittuakseen.

Ikävaiheet ja raivokohtaukset

Vauvaikä

Vauvat eivät saa raivokohtauksia samalla tapaa kuin isommat lapset, mutta he voivat ilmaista epämukavuutta itkemällä, huutamalla ja kehon liikkeillä. Yliväsymys, nälkä, koliikki tai aistiärsykkeet voivat aiheuttaa vauvalla pitkittyneitä itkun purkauksia, jotka muistuttavat raivokohtausta.

1,5–4-vuotiaat (uhmaikä)

Taaperon raivokohtaukset ovat yleisiä. Lapsi kehittää omaa tahtoa, mutta ei vielä osaa sanoittaa tunteitaan tai hallita niitä. Kiukku voi ilmetä huutona, itkemisenä, potkimisena tai heittäytymisenä lattialle. Kohtaukset voivat kestää useita minuutteja.

5–7-vuotiaat (esi- ja kouluikä)

Raivokohtaukset vähenevät, mutta niitä voi edelleen esiintyä erityisesti, kun lapsi on väsynyt tai stressaantunut. Tunteiden hallinta paranee, mutta lapsi saattaa silti reagoida rajusti pettymyksiin tai rajoihin – nyt enemmän sanallisesti kuin fyysisesti.

8–11-vuotiaat (kouluikä ja esimurrosikä)

Vanhemmilla lapsilla raivokohtaukset ovat harvinaisempia ja usein seurausta kuormituksesta, kuten koulupaineista, väsymyksestä tai tunne-elämän myllerryksistä. Reaktio voi olla enemmän vetäytymistä, ovien paukuttelua tai sanallista vastustusta. Jos purkaukset ovat toistuvia ja voimakkaita, on hyvä selvittää mahdollisia taustasyitä.

12-18-vuotiaat (murrosikä)

Murrosikäisen nuoren raivokohtaukset kytkeytyvät vahvasti kehollisiin, psyykkisiin ja sosiaalisiin muutoksiin. Ne eivät ole vain uhmailua, vaan usein luonnollinen tapa käsitellä voimakkaita tunteita. Vanhemman rooli on toimia rauhallisena tukena, dialogin mahdollistajana sekä rajojen yhdessä muotoilijana. Kun nuori kokee tulleensa kuulluksi, raivokohtausten määrää ja voimakkuutta voidaan vähentää huomattavasti.

Raivokohtaukset ADHD- ja muiden neuropsykiatristen piirteiden yhteydessä

Lapsilla, joilla on ADHD, Asperger, autismikirjon häiriö tai muita nepsy- eli neuropsykiatrisia erityispiirteitä, raivokohtaukset voivat olla pidempiä, intensiivisempiä ja vaikeammin hallittavia. Impulsiivisuus ja heikko tunnesäätely kuuluvat oirekuvaan. Säännöllinen arki, ennakointi ja tunnetaitojen opettelu ovat erityisen tärkeitä.

Milloin raivokohtaus voi olla merkki psykiatrisesta häiriöstä?

Jos lapsen raivokohtaukset ovat toistuvia, pitkäkestoisia, erittäin aggressiivisia tai vaikuttavat hänen toimintakykyynsä, on syytä hakea apua. Joskus taustalla voi olla jokin psykiatrinen häiriö tai sairaus.

Apua saaneuvolasta, kouluterveydenhuollosta tai yksityiseltä lasten lääkäriasemalta, kuten Pikkujätistä.

Yölliset raivokohtaukset ja nukkumaanmenon haasteet

Raivokohtaukset voivat ajoittua myös yöhön – erityisesti nukkumaan mennessä tai yöllisissä heräämisissä. Kohtauksia voi esiintyä, kun lapsi on yliväsynyt, pelokas tai kokee erkaantumista vanhemmasta. Tällöin lapsi voi huutaa, potkia tai tarrautua aikuiseen.

Yöllisten raivokohtausten ennaltaehkäisy:

• Rauhallinen ja ennustettava iltarutiini
• Riittävä uni ja päivärytmin säilyttäminen
• Tunteiden sanoittaminen jo ilta-aikaan

Milloin hakea apua?

Terveydenhuollon ammattilaisen arvio on suositeltavaa, kun

• raivokohtaukset ovat toistuvia ja erittäin voimakkaita
• lapsi ei rauhoitu lainkaan kohtauksen jälkeen
• kohtaukset haittaavat arkea, kuten koulunkäyntiä tai sosiaalisia suhteita
• yölliset kohtaukset häiritsevät koko perheen nukkumista
• vanhempi kokee jatkuvaa uupumusta tai avuttomuutta
• on epäily neuropsykiatrisesta erityistarpeesta

Apua voi hakea neuvolasta, kouluterveydenhuollosta, perheneuvolasta, yksityiseltä lastenlääkäriasemalta tai tarvittaessa lastenpsykiatrisesta yksiköstä.

Ajanvaraus Pikkujättiin

Jos lapsen raivokohtaukset jatkuvat pitkään, ovat poikkeuksellisen rajuja tai aiheuttavat huolta, varaa aika lasten- tai nuorisopsykiatrin, psykologin tai psykiatrisen sairaanhoitajan arvioon internetajanvarauksemme kautta tai soittamalla Pikkujätin ajanvaraus- ja neuvontapuhelimeen 010 380 8000.  Vanhemman on hyvä olla käynnillä mukana.

Tekstin on tarkistanut lääketieteen tohtori, nuorisopsykiatrian erikoislääkäri sekä psykoterapeutti Laura Häkkinen. Tekstin tuottamisessa on käytetty tekoälyä.

Artikkelit ja tiedotteet

 

Näytä kaikki artikkelit

Jarkko Kantoluoto on Aavan ja Pikkujätin uusi markkinointi- ja viestintäjohtaja

Aavassa ja Pikkujätissä Jarkko Kantoluotoa kiehtoo inhimilliset arvot ja pitkäjänteinen tekeminen perheen omistuksessa.

Lue lisää

Aava ja Pikkujätti ovat pian Aava ja Pikkujätti Oy – kaksi vahvaa brändiä jatkaa

Lääkärikeskus Aava ja sen sisaryhtiö Lasten ja nuorten lääkäriasema Pikkujätti yhdistyvät osaksi samaa yhtiörakennetta. Uuden juridisen yhtiön nimi on Aava ja Pikkujätti Oy, mutta molemmat brändit säilyvät asiakkaille tuttuina ja itselleen ominaisina.

Lue lisää

Pikkujätti toi lastenlääkäripalvelut myös Keravalle!

Meille on kiva tulla silloinkin, kun on paha olla. Olemme avanneet 7.4.2025 Keravalle Pikkujätin, joka on lasten kasvattama lääkäriasema.

Lue lisää

Näytä kaikki artikkelit

Lapsen käytöshäiriöön on tärkeää puuttua heti, kun se on tunnistettu. Oireilua voidaan vähentää etenkin psykososiaalisilla hoitomuodoilla. On myös tärkeää, että vanhemmat saavat tarvitsemaansa ohjausta ja lasta tuetaan koulussa.

Käytöshäiriöt lapsuudessa ovat vakava, mutta usein väärinymmärretty ilmiö, joka voi vaikuttaa lapsen kehitykseen, oppimiseen ja sosiaalisiin suhteisiin merkittävästi. Käytösoireet eivät ole vain ”huonoa käytöstä”, vaan ne voivat heijastaa syvällisiä haasteita tunne-elämässä, vuorovaikutustaidoissa tai jopa neurologisessa kehityksessä.

Miten lapsen käytöshäiriöt oireilevat?

Lapsen käytöshäiriölle on ominaista pitkäaikainen, ikään nähden poikkeava käyttäytyminen, joka rikkoo yhteiskunnallisia tai sosiaalisia normeja. Oireita voivat olla:

• jatkuva uhmakkuus ja auktoriteettien haastaminen
• aggressiivisuus muita kohtaan
• valehtelu, varastelu tai muu rikkomuksellinen toiminta
• koulupoissaolot, myöhästely ja sääntöjen laiminlyönti
• empatiakyvyn puute ja syyllisyyden tunteen vähäisyys

Käytöshäiriödiagnoosi edellyttää, että käyttäytyminen on toistuvaa ja selvästi toimintakykyä heikentävää. Käytöshäiriön oireet voivat näkyä eri ympäristöissä, kuten kotona, koulussa ja harrastuksissa.

Lapsen käytöshäiriön syyt

Käytöshäiriön taustalla voi olla monenlaisia biologisia, psyykkisiä ja sosiaalisia tekijöitä. Yleisimmät riskitekijät ovat:

• perinnöllinen alttius: impulsiivisuus, aktiivisuus tai neuropsykiatriset piirteet
• varhaiset vuorovaikutushaasteet: kiintymyssuhdehäiriöt tai vanhempien jaksamisen puute
• oppimisvaikeudet ja kehitykselliset kielihäiriöt
• traumaattiset kokemukset tai altistuminen perheväkivallalle. Tällöin puhutaan traumaperäisestä käytöshäiriöstä. Siihen voi liittyä esimerkiksi tunnesäätelyn ongelmia, räjähtävää käytöstä ja epäluottamusta aikuisiin.
• ADHD ja muut neuropsykiatriset häiriöt. Hoitamaton ADHD lisää riskiä impulsiivisiin ja kontrolloimattomiin käytösoireisiin, epäonnistumisiin koulussa ja vertaissuhteissa sekä syrjäytymiskehitykseen.

Usein käytösoireet ovat monitekijäisiä ja vaativat kokonaisvaltaista arviointia. On myös huomioitava, että osa lapsista peittää masennuksensa aggressiivisuuteen.

Uhmakkuushäiriö vai käytöshäiriö?

Uhmakkuushäiriö (ODD) on lievempi ja usein käytöshäiriötä edeltävä tila. Siihen liittyy:

• jatkuvaa väittelyä ja tottelemattomuutta
• alhainen turhautumiskynnys
• aggressiivista puhetta ilman fyysistä väkivaltaa

Käytöshäiriö eroaa uhmakkuushäiriöstä siinä, että käyttäytyminen on vakavampaa ja voi sisältää vahingoittavaa toimintaa. Uhmakkuushäiriötä ilmenee pääasiassa alle 10-vuotiailla lapsilla.

Käytöshäiriöiden alaryhmät

Käytöshäiriö jaetaan usein lapsena alkavaan ja nuorena alkavaan häiriöön. Ensin mainittu on yleensä vakavampi ja siihen voi kuulua aggressiivisuutta ja neuropsykologisia ongelmia.

Toinen tapa jakaa käytöshäiriöitä perustuu siihen, missä sosiaalisessa ympäristössä oireilua esiintyy:

• Perheen sisäinen käytöshäiriö: lapsen oireilu rajoittuu kotiympäristöön.
• Sosiaalinen käytöshäiriö: sääntöjä rikotaan kaveriporukassa.
• Epäsosiaalinen käytöshäiriö: lapsi ei kuulu mihinkään ryhmään, vaan rikkoo sääntöjä yksin.

Suomessa käytöshäiriöitä esiintyy noin 5-10 prosentilla lapsista ja nuorista. Pojilla käytöshäiriö on noin viisi kertaa yleisempi kuin tytöillä.

Käytöshäiriön diagnostiset kriteerit

Lapsen käytöshäiriöiden diagnosoinnissa käytetään kansainvälistä ICD-10-luokitusta. Kriteereihin kuuluu:

• toistuva, vähintään 6 kuukautta kestänyt oireilu
• ikätasoon nähden epänormaalit käyttäytymispiirteet
• oireiden esiintyminen useammassa kontekstissa
• toimintakyvyn merkittävä heikkeneminen

Käytöshäiriöitä ei voida diagnosoida millään ”käytöshäiriötestillä”, vaan arvio perustuu:

• vanhempien ja opettajien haastatteluihin
• lapsen havainnointiin eri ympäristöissä
• kyselylomakkeisiin ja toimintakykyarvioihin
• konsultaatiokäynteihin lastenpsykiatrilla

Laaja-alainen arvio on tärkeä myös siksi, että oireet voivat liittyä muihin häiriöihin, kuten autismikirjoon tai masennukseen.

Milloin kannattaa hakea apua?

• Jos lapsen häiritsevä käytös on pitkäkestoista (useita viikkoja – kuukausia), ja se haittaa arjen sujumista — esimerkiksi perhe-elämää, koulunkäyntiä, ystävyyssuhteita tai lapsen toimintakykyä.
• Kun vanhempien keinot eivät riitä. Olet jatkuvasti huolissasi tai kuormittunut lapsen käytöksestä.

Avun hakemisen voi aloittaa neuvolasta tai kouluterveydenhuollosta. Voit myös hakeutua suoraan Pikkujättiin lasten- tai nuorisopsykiatrin, psykologin tai psykiatrisen sairaanhoitajan arvioon. 

Huomioithan, että tilanteissa, joissa lapsi voi olla vaaraksi itselleen tai muille, tai oireilu on niin raskasta, ettei sitä pystytä hallitsemaan kotona, on syytä hakeutua välittömästi päivystykseen tai soittaa hätänumeroon 112.

Käytöshäiriöiden hoito

Psykososiaaliset hoitomuodot ovat ensisijaisia lapsen käytöshäiriöiden hoidossa. Tavoitteena on kehittää lapsen tunnesäätelyä ja parantaa vuorovaikutustaitoja. Tuki voi sisältää:

• vanhemmuuden ohjausta ja perheterapiaa
• kognitiivis-behavioraalisia menetelmiä
• opettajien ja koulun henkilöstön koulutusta, jotta lapsi saa koulussa tarvitsemaansa tukea
• psykoterapiaa ja sosiaalisten taitojen ryhmiä
• lääkehoitoa, jos oireet liittyvät ADHD:hen, tai jos psykososiaalinen hoito yksin ei riitä

Yhteistyö kodin, koulun ja terveydenhuollon välillä on avainasemassa.

Käytöshäiriöiden ehkäisy

Käytöshäiriöitä voidaan ehkäistä edistämällä lapsen tunne-, vuorovaikutus- ja ongelmanratkaisutaitoja sekä vaikuttamalla käytöshäiriölle altistaviin tekijöihin.

Ajanvaraus Pikkujättiin

Jos lapsen käytös huolettaa sinua, varaa aika lastenpsykiatrille, psykologille tai psykiatriselle sairaanhoitajalle, internetajanvarauksemme kautta tai soittamalla Pikkujätin ajanvaraus- ja neuvontapuhelimeen 010 380 8000. 

Tekstin on tarkistanut lääketieteen tohtori, nuorisopsykiatrian erikoislääkäri sekä psykoterapeutti Laura Häkkinen. Tekstin tuottamisessa on käytetty tekoälyä.

Artikkelit ja tiedotteet

 

Näytä kaikki artikkelit

Jarkko Kantoluoto on Aavan ja Pikkujätin uusi markkinointi- ja viestintäjohtaja

Aavassa ja Pikkujätissä Jarkko Kantoluotoa kiehtoo inhimilliset arvot ja pitkäjänteinen tekeminen perheen omistuksessa.

Lue lisää

Aava ja Pikkujätti ovat pian Aava ja Pikkujätti Oy – kaksi vahvaa brändiä jatkaa

Lääkärikeskus Aava ja sen sisaryhtiö Lasten ja nuorten lääkäriasema Pikkujätti yhdistyvät osaksi samaa yhtiörakennetta. Uuden juridisen yhtiön nimi on Aava ja Pikkujätti Oy, mutta molemmat brändit säilyvät asiakkaille tuttuina ja itselleen ominaisina.

Lue lisää

Pikkujätti toi lastenlääkäripalvelut myös Keravalle!

Meille on kiva tulla silloinkin, kun on paha olla. Olemme avanneet 7.4.2025 Keravalle Pikkujätin, joka on lasten kasvattama lääkäriasema.

Lue lisää

Näytä kaikki artikkelit

Tervetuloa vastaanotolleni, kun jokin lapsenne psyykkisessä voinnissa, kehityksessä tai koulunkäynnissä herättää huolta tai kaipaa selvitystä.

Minulla on vahva kokemus psykologin työstä niin koulu- kuin sairaalaympäristössä, leikki-ikäisistä nuoriin aikuisiin. Olen työskennellyt lasten ja nuorten oppimiskyvyn ongelmien sekä tunne-elämän ja käyttäytymisen haasteiden parissa niin lasten yksilövastaanotoilla kuin myös vanhemman omilla ohjauskäynneillä.

Otan vastaan yli 5-vuotiaita lapsia ja nuoria.

Psykologina olen valoisa, läsnäoleva ja luova.

Osaamisaluettani ovat:

* lasten ja nuorten kehitykselliset vaikeudet ja oppimisvaikeudet
* lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeudet
* keskittymisen, tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen vaikeudet
* nepsy-haasteet
* koulukypsyysarviot
* lapsen/nuoren tunnesäätely
* lapsen/nuoren ahdistus-, masennus- ja pelko-oireet
* lapsen/nuoren käyttäytymisoireet
* lapsen uneen, syömiseen, arjenhallintaan ja jaksamiseen liittyvät haasteet
* perhe-elämän ja kasvatuksen pulmat

Mitä tehdä, kun nuori valvoo öisin ja aamulla sängystä nouseminen on tahmeaa? Nuoren vuorokausirytmin haasteita voidaan hoitaa univalmennuksella psykologin vastaanotolla.

Miksi nuori valvoo?

Lähes kaikilla nuorilla unirytmi muuttuu myöhäisemmäksi. Joskus unensaanti siirtyy kuitenkin hyvin myöhäiseksi ja aiheuttaa merkittävää haittaa koulunkäynnille ja hyvinvoinnille.

Kyseessä voi olla ns. viivästynyt unijakso, kun nukahtaminen tapahtuu toistuvasti vasta puolen yön jälkeen ja aamulla herääminen on vaikeaa.

Tilanne voi olla jännitteinen kotona, kun vanhemman apu ei enää auta.

Apua univalmennuksesta

Vuorokausirytmin hallinnan parantaminen perustuu unikäyttäytymisen muutokseen ja biologisen kellon parempaan ajastamiseen.

Univalmennukseen kuuluu 3–10 tapaamista uneen perehtyneen psykologin vastaanotolla noin 2–3 viikon välein.

Psykologi voi antaa nuorelle vuorokausirytmin säätelyyn liittyviä kotitehtäviä ja tarvittaessa ohjata myös lääkärin vastaanotolle.

Univalmennus on:

• nuorta kunnioittavaa ja ratkaisukeskeistä, näyttöön perustuvaa hoitoa.
• nuoren säätelytaitojen ja motivaation kehittämisen tukena univaikeuksien voittamisessa.
• suunnattu nuorille, joilla on vaikeuksia unirytmin hallinnassa ja yleensä hyvin myöhäinen unirytmi.

Muutosta voidaan kotona tukea esimerkiksi kirkasvalohoidolla.

Miksi hoito on tärkeää?

Viivästynyt unijakso voi hoitamattomana olla hyvin pitkäkestoinen ja aiheuttaa merkittävää haittaa sekä jaksamiselle että mielialalle.

Univalmennus muotoillaan yksilöllisten tarpeiden mukaan ja tavoitteena on parantaa toimintakykyä kokonaisvaltaisesti.

Ajanvaraus

Varaa aika nettiajanvarauksesta tai soittamalla asiakaspalveluumme 010 380 8000.

Artikkelit ja tiedotteet

 

Näytä kaikki artikkelit

Jarkko Kantoluoto on Aavan ja Pikkujätin uusi markkinointi- ja viestintäjohtaja

Aavassa ja Pikkujätissä Jarkko Kantoluotoa kiehtoo inhimilliset arvot ja pitkäjänteinen tekeminen perheen omistuksessa.

Lue lisää

Aava ja Pikkujätti ovat pian Aava ja Pikkujätti Oy – kaksi vahvaa brändiä jatkaa

Lääkärikeskus Aava ja sen sisaryhtiö Lasten ja nuorten lääkäriasema Pikkujätti yhdistyvät osaksi samaa yhtiörakennetta. Uuden juridisen yhtiön nimi on Aava ja Pikkujätti Oy, mutta molemmat brändit säilyvät asiakkaille tuttuina ja itselleen ominaisina.

Lue lisää

Pikkujätti toi lastenlääkäripalvelut myös Keravalle!

Meille on kiva tulla silloinkin, kun on paha olla. Olemme avanneet 7.4.2025 Keravalle Pikkujätin, joka on lasten kasvattama lääkäriasema.

Lue lisää

Näytä kaikki artikkelit