Lämpimästi tervetuloa vastaanotolleni – yksin, yhdessä tai perheenä.
Toimin Lääkärikeskus Aavan ja Pikkujätin vastuupsykologina. Olen laillistettu psykologi, jolla on yli kymmenen vuoden kokemus lasten, nuorten, aikuisten ja perheiden kanssa työskentelystä.
Tarjoan vastaanotollani:
* Psykologisia tutkimuksia ja arviointikäyntejä tarpeen mukaisesti eri-ikäisille lapsille ja nuorille. Tutkimukset voivat liittyä esimerkiksi tunne-elämän oireiluun, oppimisvaikeuksiin tai neuropsykiatrisiin piirteisiin (ADHD, oppimisvaikeudet, autisminkirjon piirteisyys).
* Lapsen tai nuoren arviointi- ja tukikäyntejä. Arviointikäynneillä voin arvioida ajankohtaisesti esimerkiksi mielialaoireilua ja psyykkistä vointia. Tukikäynneillä voimme työskennellä erilaisien teemojen äärellä, esim. kiusaamisen, elämänmuutosten (esim. ero, menetykset, elämänmuutos) ja erityispiirteiden (esim. keskittymisen ja tarkkaavuuden haasteet, vuorovaikutuksen erityispiireet, itseymmärryksen lisääminen) parissa.
* Pari- ja perhetapaamisia perhe-elämän, vuorovaikutuksen ja vanhemmuuden teemoissa. Autan myös eron jälkeisen vanhemmuudessa.
* Vanhemman omia tukikäyntejä esimerkiksi vaikeassa elämäntilanteessa tai oman jaksamisen tueksi.
Työotteeni on voimavarakeskeinen, ja tavoitteenani on luoda turvallinen tila, jossa voi pysähtyä uteliaasti tutkimaan mieltä askarruttavia asioita, tunteita ja vuorovaikutuksen ilmiöitä. Olen erikoistunut muun muassa eroauttamiseen, uusperheiden erityiskysymyksiin, tunnekeskeiseen työskentelyyn, kriisi- ja traumatyöhön sekä ahdistuneisuuden hoitoon.
Työskentelen kaikenikäisten asiakkaiden kanssa. Tapaamiset järjestettävissä myös etänä (ei tutkimuskäynnit).
Otan vastaan kaikissa lasten kasvuun ja kehitykseen liittyvissä kysymyksissä. Minulla on yli 30 vuoden kokemus perheneuvolasta
ja lastenpsykiatrialta. Olen erikoistunut mm. lasten oppimisvaikeuksien tutkimiseen. Vanhemmat ovat tervetulleita keskustelemaan
vanhemmuuteen liittyvistä asioista myös ilman lasta.
Erikoisosaamiseeni kuuluu:
* lasten ja nuorten oppimisvaikeudet
* vanhemmuuden kysymykset
* lapsen ahdistus-, masennus- ja pelko-oireet
* lapsen käyttäytymisoireet
* lasten ja nuorten neuropsykiatriset ja neuropsykologiset tutkimukset
* koulukypsyysarviot
Tervetuloa vastaanotolleni silloin, kun jokin lapsenne psyykkisessä voinnissa tai kehityksessä herättää huolta. Autan myös mielelläni, jos perheessänne suhteet ovat menneet solmuun tai teitä on kohdannut kriisi.
Autan mm. seuraavissa tilanteissa:
* lapsi tai nuori on ahdistunut tai masentunut
* lapsen tai nuoren on vaikea hallita tunteitaan
* kaipaatte apua perheenne vuorovaikutuksen parantamiseen
* koulussa tai päiväkodissa on herännyt huoli lapsen kehityksestä
* Lasten ja nuorten kehitys ja mielenterveys
* Ahdistus- masennus- ja käytösoireet
* Perhe- ja vuorovaikutussuhteet
* Oppimisvaikeudet
* Tarkkaavaisuusongelmat
Työssäni minulle on tärkeää, että kohtaamiset ovat aitoja ja empaattisia. Psykologinen työskentely perustuu kuulluksi tulemiseen ja hyvien ratkaisujen löytämiseen yhdessä.
Silloin kun on vaikeaa, avun hankkimisen on hyvä olla mahdollisimman helppoa. Tervetuloa vastaanotolleni niin suuremmissa kuin pienimmissäkin haasteissa! Autan mielelläni esimerkiksi lasten ja nuorten tunne-elämään liittyvissä solmukohdissa. Otan asiakkaat vastaan lääkärikeskus Aavan puolella – ajanvarauskalenteriin pääset [tästä](https://www.aava.fi/laakarit-ja-muut-asiantuntijat/annukka-niemela/)
Osaamisalueitani ovat mm:
* ahdistuneisuus- ja mielialapulmat
* keskittymisen vaikeudet
* uneen, syömiseen, arjenhallintaan ja jaksamiseen liittyvät haasteet
* koulunkäyntiin liittyvät ongelmat
* perhe-elämän pulmat
Lisäksi teen tarpeen mukaan myös nuorisoikäisten ADHD-arvioita yhteistyössä lääkäreiden kanssa.
Vanhemmuuden tukeminen edistää lasten hyvinvointia sekä perheiden jaksamista. Mikäli jokin osa-alue vanhemmuudessa tai perhearjessa huolettaa, apua kannattaa hakea matalalla kynnyksellä. Vanhemmuuden pohdinnat ja hetkelliset haasteet voivat yllättää kenet tahansa. Ne kuuluvat perhe-elämään.
Vanhemmuuden tukeminen tarkoittaa terveydenhuollon ammattilaisten (kuten psykologin tai psykiatrisen sairaanhoitajan) tarjoamaa tukea vanhemmalle tilanteessa, jossa jokin vanhemmuuteen liittyvä asia, iso tai pieni, askarruttaa. Tuen tavoitteena on hankaluuksien lievittyminen ja itseymmärryksen lisääntyminen. Pienelläkin arjen muutoksella voi olla iso vaikutus koko perheen hyvinvointiin.
Hyvä vanhemmuus rakentuu lapsen kannalta riittävästä suojasta, turvasta ja hoivasta. Se sisältää rakkautta, rajoja, huolenpitoa ja johdonmukaisuutta. Tämä ei tarkoita, että vanhemman pitäisi pyrkiä täydellisyyteen.
Täydellistä vanhemmuutta ei edes ole. Vanhemmuuteen kuuluu riittämättömyyttä, väsymystä sekä omien ja lapsen vaikeiden tunteiden sietämistä, ja kaikki tämä on aivan normaalia. Ammattilaisen tuella vaikeiden tunteiden kohtaaminen usein helpottuu.
Vanhemmuuden tuki auttaa vanhempaa hänen tärkeimmässä tehtävässään eli turvallisen ja kannattelevan kasvuympäristön tarjoamisessa lapselle. Tällainen ympäristö tukee lapsen emotionaalista kehitystä, oppimista ja sosiaalista kypsymistä. Varhaislapsuudessa muodostuvat vuorovaikutussuhteet ja hoivan kokemus vaikuttavat pitkälle aikuisuuteen asti.
jokin asia suhteessa lapseen ja vanhempana toimimiseen askarruttaa mieltä
toivoo perheen arkeen lisää sujuvuutta
vanhemmuus syystä tai toisesta kuormittaa
Vanhempi on aina uudenlaisissa tilanteissa lapsen eri kehitysvaiheissa ja ajoittain voi olla vaikea tietää, miten olisi paras toimia, kun lapsi esimerkiksi reagoi asioihin uudella tavalla tai käyttäytyy haastavasti. Myös perheenjäsenten, kuten sisarusten, väliset suhteet muuttuvat ajan kuluessa.
Ajoittain voi esiintyä esimerkiksi riitaisuutta, mikä voi saada vanhemman kokemaan neuvottomuutta. Vanhemmuuden ja arjen kuormitus voi ilmetä muun muassa uupumuksena, ärtymyksenä, univaikeuksina tai syyllisyydentuntoina.
Apua kannattaa hakea rohkeasti ja matalalla kynnyksellä. Ei ole liian pientä tai suurta asiaa, johon ei voisi saada tukea. Lasta autetaan parhaiten vanhemman kautta, ja vanhempi on lapsensa paras asiantuntija.
Tukea on saatavilla esimerkiksi neuvoloissa, kouluterveydenhuollossa ja yksityisillä lastenlääkäriasemilla. Pikkujätissä pääset vastaanotolle vaivatta ja jonottamatta.
Voit varata vastaanottoajan kiinteähintaiselle Mielen ensikäynnille. Tämä käynti tarkoittaa 45 minuutin mittaista matalan kynnyksen tapaamista psykologin tai psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa. Asiantuntija tekee keskustelun pohjalta arvion tilanteestasi ja ehdottaa sopivia ratkaisuja mielen kirkastamiseksi. Sen jälkeen voidaan sopia hoitopolun seuraavista askelista.
Voit tulla vastaanotolle yksin, toisen vanhemman tai muun tärkeän aikuisen kanssa. Varaus tehdään aina lapsen nimellä. Lähetettä ei tarvita. Voit varata myös tavallisen vastaanottoajan (45-60 min) vanhemmuuden teemoihin perehtyneelle psykologille.
Apua saa jo yhdelläkin tapaamisella, mutta usein työskentelyä on hyvä jatkaa muutaman tapaamisen verran. Tapaamiset voivat olla esimerkiksi kahden viikon välein. Toki työskentelyn tarve ja pituus riippuvat siitä, kuinka pitkään haasteet ovat jatkuneet, ja kuinka sitoutuneita vanhemmat ovat yhteistyöhön.
Varaa aika Mielen ensikäynnille tai perheasioihin perehtyneelle mielenterveyden ammattilaiselle nettiajanvarauksesta tai soittamalla asiakaspalvelunumeroomme 010 380 8000. Tee ajanvaraus lapsen nimellä.
Varatessasi Mielen ensikäyntiä internetajanvarauksen kautta valitse 45 minuutin aika ja mainitse tästä tullessasi vastaanotolle.
Perhetapaamisella voit tarkastella ja käsitellä perheen vuorovaikutusta, arjen haasteita ja yhteisiä tunteita turvallisessa ympäristössä. Apua kannattaa hakea, jos perheen sisäiset suhteet ja arki ovat koetuksella tai elämässä tapahtuu suuria muutoksia.
Perhetapaamiset ovat osa perheterapeuttista työskentelyä, jolla pyritään vaikuttamaan perheen elämän ja arjen sujuvoittamiseen ja vuorovaikutussuhteiden myönteisyyteen. Tapaamisilla perheenjäseniä tavataan joustavasti eri kokoonpanoissa. Tapaamiseen voi tulla koko perhe samalla kertaa tai vain vanhemmat tai vanhempi-lapsipari. Ensimmäiselle käynnille voi tulla myös yksin, ilman muita perheenjäseniä.
Pikkujätissä perhetapaamisia toteuttavat mielenterveyden ammattilaiset, jotka ovat perehtyneet muun muassa perheasioihin ja perheen vuorovaikutussuhteisiin. Ammattilainen auttaa perhettä keskustelemaan asioista, joita voi olla vaikea nostaa arjessa esille, tai joista ei vielä oikein tiedetä, mistä kenkä puristaa. Tapaamisilla jokaisen ääni tulee kuuluviin ja ymmärrys perheen sisäisistä rakenteista ja dynamiikoista lisääntyy.
Perhetapaamisessa voidaan käsitellä monenlaisia teemoja, kuten vanhemmuuden haasteita, lasten käyttäytymistä tai uusperheen dynamiikkaa. Huolta aiheuttavia asioita voivat olla esimerkiksi:
Perhesuhteisiin ja perheen väliseen vuorovaikutukseen liittyvät asiat, esimerkiksi riitely tai etäisyyden kokemus suhteessa toiseen
Lapsen takertuvuus vanhempaan/vanhempiin
Huoli omasta tai jonkun perheenjäsenen jaksamisesta
Tunnesäätelyn haasteet perheenjäsenillä
Tunne-elämän ongelmat, kuten ahdistuneisuus ja mielialan vaihtelut lapsilla tai aikuisilla
Lapsen käytösoireilu
Erotilanteet, yhteisvanhemmuus ja lapsen eläminen kahdessa kodissa
Uusperheen arki ja ilmiöt
Kuormittava elämäntilanne, esimerkiksi läheisen kuolema, suru, taloudelliset ongelmat ja työttömyys. Nämä voivat näkyä esimerkiksi vanhempien ärtyisyytenä tai kiukkuisuutena, mitä lapsi ei ilman sanoittamista ymmärrä.
Pikkujätissä voit varata ajan Mielen ensikäynnille, jossa tapaat psykologin tai psykiatrisen sairaanhoitajan. Asiantuntija pohtii kanssasi tilannettanne ja tekee yhteisen keskustelunne pohjalta arvion tuen tarpeesta. Sen pohjalta sovitte yhdessä seuraavista askeleista.
Ensimmäisellä tapaamisella ammattilainen kerää tietoa perheen tilanteesta kuuntelemalla ja hahmottamalla, millaisista haasteista on kyse. Tämä auttaa määrittelemään yhteisesti selkeät tavoitteet tuleville tapaamisille. Jatkokäyntien kokoonpano voidaan suunnitella joustavasti yhdessä. Mikäli lapset osallistuvat tapaamisille, on hyvä jutella kotona etukäteen lyhyesti siitä, mihin ollaan menossa ja mitä tapaamisella tapahtuu.
Tapaamisissa käsiteltävät teemat nousevat asiakkaiden tarpeista. Ammattilaisen tehtävänä on ohjata keskustelua, esittää kysymyksiä ja auttaa perhettä tunnistamaan esimerkiksi haitallisia vuorovaikutusmalleja. Tarkoituksena ei ole etsiä syyllisiä, vaan ratkaisuja ja ymmärrystä.
Ammattilainen huolehtii, että kaikki perhetapaamiseen osallistuvat saavat tasapuolisesti tilaa ja tulevat kuulluiksi. Kun arkea ja sen pulmakohtia pohditaan yhdessä ammattilaisen kanssa, herää usein uudenlaista ymmärrystä siitä, miten yleisiä ja tavallisia nämä ilmiöt ovat. Asioiden normalisointi auttaa omien vaikeiden tunteiden käsittelyssä, ja näin on helpompi jatkaa niiden työstämistä.
Perhetapaamisen tavoitteena on parantaa perheen vuorovaikutusta, lisätä ymmärrystä toisia kohtaan ja löytää yhdessä keinoja arjen pulmien ratkaisuun. Apuna voidaan käyttää monenlaisia menetelmiä, kuten vuorovaikutusharjoituksia, toiminnallisia tehtäviä ja kotitehtäviä.
Apua saa jo yhdelläkin tapaamisella, mutta usein työskentelyä on hyvä jatkaa muutaman tapaamisen verran, etenkin jos perheenjäsenien kokoonpanoja halutaan vaihdella tapaamisittain. Tapaamiset voivat olla esimerkiksi kahden viikon välein. Toki työskentelyn tarve ja pituus riippuvat siitä, kuinka pitkään haasteet ovat jatkuneet, ja kuinka sitoutuneita perheenjäsenet ovat yhteistyöhön.
Tapaamisten kesto on 45-90 minuuttia. Lasten ollessa mukana tapaamiset voivat olla lyhyempiä. Paritapaamiset sen sijaan saattavat kestää 90 minuuttia.
Perheenjäsenten välinen ymmärrys kasvaa. Kuulluksi tuleminen tasavertaisesti lievittää epäreiluuden ja liiallisen vastuun kantamisen kokemusta.
Kommunikaatio muuttuu rakentavammaksi ja perheen vuorovaikutus helpottuu.
Lapset saavat tukea tunteidensa käsittelyyn.
Vanhemmat saavat keinoja kasvatuksen tueksi.
Perheen yhteishenki vahvistuu. Arki alkaa sujua paremmin, kun esimerkiksi perheen säännöt selkiytyvät.
Perhe saa yhteisen kokemuksen vaikeiden asioiden turvallisesta ja avoimesta käsittelemisestä ja pystyy hyödyntämään tätä kokemusta jatkossa omassa arjessaan.
Huoli vähentyy ja seurauksena hyvinvointi lisääntyy.
Varaa aika Mielen ensikäynnille tai perheasioihin perehtyneelle mielenterveyden ammattilaiselle nettiajanvarauksesta tai soittamalla asiakaspalvelunumeroomme 010 380 8000. Tee ajanvaraus lapsen nimellä, vaikka tulisit aikuisena yksin paikalle.
Varatessasi Mielen ensikäyntiä internetajanvarauksen kautta valitse 45 minuutin aika ja mainitse tästä tullessasi vastaanotolle.
Olen kasvun, kehityksen, oppimisen ja mielenterveyden asiantuntija. Teen neuropsykologisesti ja kehityspsykologisesti painottuneita tutkimuksia, joissa selvitetään kokonaisvaltaisesti tarkkaavuuteen, oppimiseen ja tunne-elämään liittyviä piirteitä. Tutkimuksissa kartoitetaan aivoterveyteen ja aivojen kuormittavuuteen liittyviä tekijöitä sekä niiden vaikutuksia lasten ja nuorten elämänhallintaan ja mielen hyvinvointiin. Ohjaan lapsia ja nuoria tunnistamaan omat vahvuutensa, vaikeutensa ja mielenliikkeensä. Neuvon vanhempia kasvatustyössä, käyttäytymisen taustan tunnistamisessa ja tunnesäätelyn vahvistamisessa.
Tutkimusten ohella sekä niiden rinnalla/lisäksi keskustelen lasten ja nuorten kanssa heidän ajatuksistaan, huolistaan ja toiveistaan. Myös kuntoutus/terapiapalvelut ovat mahdollisia.
Itselläni on pitkä kokemus erilaisten lasten, nuoren, vanhempien ja opettajien kanssa työskentelystä. Olen toiminut vuosia sekä Helsingin että Itä-Suomen opettajankoulutuksessa ja olen aktiivinen tieteellisessä työssä. Työskentelyotteeni on kokonaisvaltainen, näkökulmanani on aivoterveyden ylläpitäminen, kasautuvien vaikeuksien ennalta ehkäiseminen ja mielenterveyden vahvistaminen.
Asiantuntijuuteni ytimessä ovat:
* Stressikuormittavuuden merkitys aivoterveydelle, kasvulle ja kehitykselle
* Tunnesäätely, vuorovaikutus ja käyttäytyminen
* Tarkkaavuus, toiminnanohjaus ja oppiminen
* Neuropsykiatriset oireet
* Kehityksen arviointi
* Koulukypsyysarviointi
Lapsen uniongelmat ovat varsin yleisiä, mutta usein lieviä ja ohimeneviä. Hyvillä rutiineilla, johdonmukaisuudella ja tarvittaessa terveydenhuollon ammattilaisten avulla lapsen unta – ja samalla koko perheen hyvinvointia – voidaan tukea.
Noin 20-30 prosentilla lapsista esiintyy unihäiriöitä. Suomalaisissa tutkimuksissa jopa 22–40 prosenttia alle 2-vuotiaiden vanhemmista raportoi univaikeuksista.
Useimmat uniongelmat ovat lieviä ja liittyvät normaaliin kehitykseen. Toistuvat ja pitkittyneet univaikeudet sen sijaan vaikuttavat lapsen ja koko perheen hyvinvointiin.
Vauvat (0–1 v): Unisyklit kehittyvät, jolloin yöheräily on yleistä. 4 kuukauden iässä tapahtuva unisyklin muutos ei ole taantuma, vaan normaali kehitysvaihe, joka voi kuitenkin aiheuttaa levottomuutta.
Taaperot (1–3 v): Pelot, eroahdistus ja kehitysharppaukset voivat aiheuttaa unihäiriöitä.
Leikki-ikäiset (3–6 v): Mielikuvitus, painajaiset ja arjen jännitteet saattavat häiritä unta.
Kouluikäiset (6+ v): Liiallinen ruutuaika, koulupaineet ja harrastukset voivat vaikuttaa uneen.
Unitaantuma tarkoittaa tilannetta, jossa aiemmin hyvin nukkunut lapsi alkaa yhtäkkiä nukkua levottomasti. Se liittyy usein kehitysharppaukseen. Tyypillisesti harppauksia tapahtuu
3–4 kk (unirakenteen kehitys) ikäisenä
6 kk ikäisenä
8–10 kk ikäisenä
12 kk ikäisenä
1,5-vuotiaana
2–3-vuotiaana
Unitaantuman kesto on 2–6 viikkoa. Oireina ovat nukahtamisen vaikeus, yöheräily ja aikaiset aamuheräämiset. Rutiinien säilyttäminen, rauhallinen ympäristö ja kärsivällisyys auttavat taantumien yli.
Painajainen on pelottava uni, jollaisen lapsi näkee REM-unen (kevyt uni) aikana, yleensä aamuyön tunteina. Lapsi herää, muistaa unen yksityiskohtaisesti ja on näkemästään järkyttynyt tai huolissaan.
Painajaiset lisääntyvät usein iän myötä, kun mielikuvitus kehittyy. Lapsi näkee niitä erityisesti 3–6-vuotiaana. Painajaisten taustalla voi olla myös stressiä, pelkoja tai arjen kuormitusta.
Miten käyttäytyä, kun lapsi näkee painajaisia?
Rauhoita lasta lempeästi: halaa, lohduta ja selitä, että “se oli vain uni”.
Käy pahat unet läpi lapsen kanssa: kannusta lasta puhumaan painajaisesta päiväsaikaan.
Suojaa lasta pelottavalta sisällöltä ennen nukkumaanmenoa: rajaa ruutuajan käyttöä.
Luo rauhallinen iltarutiini: puhu ennen nukkumaanmenoa iloisista asioista, lue lapselle lempeä iltasatu, peittele pehmolelu hänen viereensä lohduttajaksi.
Jos painajaiset toistuvat usein ja vaikuttavat lapsen arkeen, mieti ammattiavun hakua.
Unikauhukohtaus on voimakas, pelottava episodi syvässä univaiheessa (non‑REM-unessa), yleensä 1–3 tuntia nukahtamisen jälkeen. Lapsi voi huutaa, itkeä paniikissa, hengittää tiuhaan, huitoa tai nousta vuoteesta – mutta ei ole oikeasti hereillä. Aamulla hän ei muista tapahtuneesta mitään.
Unikauhukohtauksia esiintyy yleensä 4–12-vuotiailla lapsilla, ja osa tämän ikäisistä kokee näitä ainakin kerran.
Kohtauksen taustalla ovat:
Perinnöllisyys: unihäiriöt voivat kulkea suvussa.
Univaje ja väsymys
Stressi, kuume, sairaus tai lääkkeet
Miten toimia, jos lapsi saa unikauhukohtauksen?
Älä yritä herättää lasta – se voi voimistaa reaktiota ja pitkittää kohtausta.
Tee ympäristö lapselle turvalliseksi – poista terävät tai vaaralliset esineet.
Pidä kiinni säännöllisestä unirytmistä – riittävä uni ehkäisee kohtauksia.
Kokeile ennakoivaa herättämistä (scheduled awakening) – kun herätät lapsen hieman ennen tyypillistä kohtauksen ilmaantumisaikaa, kohtauskierre voidaan katkaista.
Jos unikauhukohtaukset ovat usein toistuvia, pitkittyneitä tai aiheuttavat lapselle vaaraa, hakeudu lääkäriin.
Unissakävely tarkoittaa, että lapsi nousee yöllä ylös, kävelee tai suorittaa toimintoja unen aikana. Unissakävelyä esiintyy 4–8-vuotiailla, kaikkiaan noin 5–15 prosentilla lapsista.
Syyt:
Perinnöllisyys
Väsymys
Stressi
Kuume, lääkkeet
Muut unihäiriöt
Miten toimia, jos lapsi kävelee unissaan?
Älä herätä lasta, mutta ohjaa hänet takaisin sänkyyn.
Tee ympäristö turvalliseksi.
Säilytä säännöllinen unirytmi: nukkumaanmeno ja herätys aamulla suurin piirtein samaan aikaan joka päivä.
Voit kokeilla myös ns. ”scheduled awakeningia” eli ennakoivaa herättämistä – herätä lapsi 15 minuuttia ennen tyypillistä unissakävelyaikaa.
Jos unissakävely on toistuvaa, jatkuu murrosiän yli tai siihen liittyy vaarallisia tilanteita, vie lapsi lääkäriin.
Joskus lapsen univaikeudet voivat johtua uniapneasta. Sitä sairastaa noin 1–5 prosenttia lapsista.
Uniapneatarkoittaa hengityskatkoja unen aikana. Lapsella sairauden yleisin syy ovat suurentuneet nielurisat tai kitarisat. Muita riskitekijöitä ovat ylipaino, ahtaat anatomiset rakenteet ja neurologiset sairaudet.
Uniapnean oireet:
Kuorsaus
Hengityskatkokset
Päiväväsymys, ärtyisyys
Keskittymisvaikeudet
Levoton uni
Hoito: Usein kirurginen eli nielurisojen poisto. Myös CPAP-hoito ja painonhallinta voivat auttaa. Mikäli epäilet lapsella uniapneaa, varaa aika lastenlääkärille.
Neuvolat ja kouluterveydenhuolto voivat auttaa arvioimaan tilannetta sekä tarjoamaan sopivia hoitomuotoja lapsen univaikeuksiin. Voit myös varata lapselle ajan Pikkujättiin, jossa lapsen uniongelmia hoitavat psykologit sekä lastenpsykiatrit.
Apua kannattaa hakea, jos
lapsen uniongelmat jatkuvat viikkoja
lapsi on päivisin selvästi väsynyt tai oireilee käytöksellään
Lapsi ei ole tarpeeksi väsynyt Päiväuni on liian aikaisin tai yöuni on ollut liian pitkä. Ratkaisu: Siirrä päiväunien ajankohtaa myöhemmäksi tai aktivoi lasta ennen lepoaikaa.
Lapsi on liian väsynyt Yliväsymys voi aiheuttaa levottomuutta, jolloin lapsi ei pysty rauhoittumaan. Ratkaisu: Tunnista väsymyksen merkit ajoissa ja rauhoita tilanne.
Unirytmi on muuttumassa Yleistä 2,5–4 vuoden iässä, kun tarve päiväunille vähenee. Ratkaisu: Siirry vähitellen lepohetkiin ilman vaatimusta nukkua.
Lapsi kokee painetta tai pelkoa Pelko nukkumisesta erillään vanhemmista tai painajaiset voivat vaikuttaa. Ratkaisu: Luo turvallinen, lempeä lepohetki ilman pakkoa.
Liikaa virikkeitä ennen lepoa Esimerkiksi ruutuajan tai vilkkaan leikin jälkeen voi olla vaikea rauhoittua. Ratkaisu: Siirtymähetki ennen päiväunia, rauhoittava satu tai hiljainen musiikki.
Tunnetaidot ovat olennainen osa lapsen ja nuoren kasvua ja hyvinvointia. Niiden avulla hän oppii tunnistamaan, ymmärtämään ja säätelemään omia tunteitaan sekä reagoimaan rakentavasti muiden tunteisiin. Tunnetaitojen kehittymisessä tarvitaan johdonmukaista, hyväksyvää ja empaattista tukea aikuisilta. Haastavissa tilanteissa kannattaa hakea ammattiapua.
Tunnetaidoilla tarkoitetaan kykyä tunnistaa, nimetä, ilmaista ja säädellä omia tunteita. Niihin sisältyy myös empatiakyky sekä taito ottaa huomioon toisten ihmisten tunteet.
Varhaislapsuus on tunne-elämän kehityksen kannalta keskeinen vaihe. Turvallinen kiintymyssuhde vanhempiin ja muihin läheisiin luo perustan lapsen kyvylle säädellä tunteita.
Jo vauvaiässä lapsi oppii säätämään tunteitaan aikuisen avulla. Kun aikuinen vastaa herkästi lapsen tarpeisiin ja toimii rauhallisesti tunnekuohun aikana, lapsi oppii mallintamaan tätä käytöstä.
Leikki, roolileikit ja sadut auttavat lasta jäsentämään omia ja toisten tunteita. Esimerkiksi satujen ja tarinoiden avulla voidaan käsitellä pelkoja, suuttumusta ja surua lapselle turvallisella tavalla.
Koulun alkaessa lapsen tunnetaidot ovat jo monipuolistumassa. Lapsi pystyy tunnistamaan useita eri tunteita, mutta tarvitsee vielä tukea niiden säätelyyn ja ilmaisemiseen sopivalla tavalla.
Lapselle on tärkeää opettaa tunnesanastoa, jotta hän voi tunnistaa ja ilmaista, mitä tuntee. Aikuinen voi auttaa kysymällä: ”Tuntuuko sinusta surulliselta vai ehkä pettyneeltä?”
Vuorovaikutus muiden lasten kanssa tarjoaa jatkuvia tilanteita, joissa tunnetaidot kehittyvät. Riitojen ratkaiseminen, toisen huomioon ottaminen ja kompromissien tekeminen ovat osa tunnekasvatusta.
Nuoruudessa tunteet voimistuvat, mutta säätelykyky ei ole vielä täysin kehittynyt. Aivojen etuotsalohko, joka vastaa harkinnasta ja impulssikontrollista, kypsyy noin 25-vuotiaaksi asti.
Vaikka nuori voi vaikuttaa itsenäiseltä, hän tarvitsee edelleen aikuisen tukea. Rauhallinen läsnäolo, kuunteleminen ja hyväksyvä suhtautuminen ovat avainasemassa.
Lapsilla, joilla on neuropsykiatrisia piirteitä, kuten ADHD tai autismikirjon häiriö, tunnetaitojen kehitys voi olla hitaampaa. He hyötyvät erityisesti:
tunteiden nimeämisestä yhdessä aikuisen kanssa
visuaalisista tukikeinoista (esim. tunnekuvat, aikataulut)
tunne-elämän haasteet haittaavat lapsen tai nuoren arkea merkittävästi.
lapsi tai nuori ei kykene osallistumaan normaaleihin arjen toimintoihin.
huoli lapsesta tai nuoresta jatkuu yli 1–2 kuukautta eikä tilanne parane esimerkiksi koulun tai kodin tuella.
lapsella tai nuorella on masennusoireita tai itsetuhoisia ajatuksia.
Terveydenhuollon ammattilaisen puoleen kääntymistä kannattaa harkita myös seuraavissa tilanteissa:
Toistuvat ja voimakkaat tunnepurkaukset: Jos lapsella tai nuorella esiintyy usein voimakasta raivoa, itkuisuutta tai vetäytymistä ilman näkyvää syytä, ja tämä haittaa arkea kotona tai koulussa, se voi olla merkki siitä, että tunteiden säätely ei kehity odotetusti.
Tunneilmaisun puute tai jäykkyys: Jos lapsi ei osaa tai uskalla ilmaista tunteitaan tai näyttää tunneilmeiltään hyvin jäykältä ja epätyypilliseltä, kyse saattaa olla neuropsykiatrisista tai tunne-elämän haasteista.
Pitkittynyt suru, ahdistus tai pelot: Jos lapsi tai nuori vaikuttaa jatkuvasti alakuloiselta, pelokkaalta tai jännittyneeltä eikä tilanne parane ajan kanssa, taustalla voi olla ahdistuneisuushäiriö, masennus tai traumaattinen kokemus.
Vaikeudet sosiaalisissa suhteissa: Jos lapsi ei kykene muodostamaan tai ylläpitämään ikätasoaan vastaavia ystävyyssuhteita, tai hän käyttäytyy poikkeavasti ryhmätilanteissa (esim. aggressiivisuus, eristäytyminen), ammattilaisen arvio voi olla tarpeen.
NEPSY-piirteet ja epäilyt kehityksellisistä häiriöistä: Lapsilla, joilla on esim. ADHD, autismikirjon häiriö tai kielellisiä vaikeuksia, tunnetaidot voivat kehittyä epätasaisesti. Näissä tilanteissa moniammatillinen arvio ja tuki (psykologi, puheterapeutti, toimintaterapeutti) ovat hyödyllisiä.
Perheen kuormittava tilanne: Jos perheessä on pitkittynyttä stressiä, mielenterveys- tai päihdeongelmia tai muita kuormittavia tekijöitä, lapsi saattaa tarvita tukea myös terveydenhuollon tai sosiaalipalvelujen kautta.
Tuen tarve ei välttämättä tarkoita pitkäaikaista hoitoa. Jo yksittäinen keskustelu, vanhempainohjaus tai lyhytinterventio voi riittää. Mitä aiemmin haasteisiin tartutaan, sitä helpompi niihin on vaikuttaa.
Jos lapsen tunne-elämän haasteet haittaavat arkea tai olet hänestä huolissasi, varaa aika psykologille tai lasten- tai nuorisopsykiatrille internetajanvarauksen kautta tai soittamalla Pikkujätin ajanvaraus- ja neuvontapuhelimeen 010 380 8000.
