Erityiset ammatilliset kiinnostuksen kohteet:
* Lasten ja nuorten kehitys ja mielenterveys
* Ahdistus- masennus- ja käytösoireet
* Perhe- ja vuorovaikutussuhteet
* Oppimisvaikeudet
* Tarkkaavaisuusongelmat
Työssäni minulle on tärkeää, että kohtaamiset ovat aitoja ja empaattisia. Psykologinen työskentely perustuu kuulluksi tulemiseen ja hyvien ratkaisujen löytämiseen yhdessä.
Mitä tehdä, kun nuori valvoo öisin ja aamulla sängystä nouseminen on tahmeaa? Nuoren vuorokausirytmin haasteita voidaan hoitaa univalmennuksella psykologin vastaanotolla.
Lähes kaikilla nuorilla unirytmi muuttuu myöhäisemmäksi. Joskus unensaanti siirtyy kuitenkin hyvin myöhäiseksi ja aiheuttaa merkittävää haittaa koulunkäynnille ja hyvinvoinnille.
Kyseessä voi olla ns. viivästynyt unijakso, kun nukahtaminen tapahtuu toistuvasti vasta puolen yön jälkeen ja aamulla herääminen on vaikeaa.
Tilanne voi olla jännitteinen kotona, kun vanhemman apu ei enää auta.
Vuorokausirytmin hallinnan parantaminen perustuu unikäyttäytymisen muutokseen ja biologisen kellon parempaan ajastamiseen.
Univalmennukseen kuuluu 3–10 tapaamista uneen perehtyneen psykologin vastaanotolla noin 2–3 viikon välein.
Psykologi voi antaa nuorelle vuorokausirytmin säätelyyn liittyviä kotitehtäviä ja tarvittaessa ohjata myös lääkärin vastaanotolle.
Univalmennus on:
Muutosta voidaan kotona tukea esimerkiksi kirkasvalohoidolla.
Viivästynyt unijakso voi hoitamattomana olla hyvin pitkäkestoinen ja aiheuttaa merkittävää haittaa sekä jaksamiselle että mielialalle.
Univalmennus muotoillaan yksilöllisten tarpeiden mukaan ja tavoitteena on parantaa toimintakykyä kokonaisvaltaisesti.
Varaa aika nettiajanvarauksesta tai soittamalla asiakaspalveluumme 010 380 8000.
Aava ja Pikkujätti ovat pian Aava ja Pikkujätti Oy – kaksi vahvaa brändiä jatkaa
Pikkujätti toi lastenlääkäripalvelut myös Keravalle!
Lapsen ruutuaika – kuinka paljon on sopivasti?
Kun uni ei tule silmään ja nukkumaanmeno on usein taistelua, voi lapselle löytyä apu psykologin vastaanotolta. Nukahtamisen edistäminen perustuu ongelman ymmärtämiseen lapsen näkökulmasta sekä uusien taitojen, rutiinien ja käyttäytymisen omaksumiseen.
Nukahtaminen ei aina ole helppoa. Lapsilla nukahtamisvaikeudet voivat liittyä ylivireyteen, huoliajatteluun ja joskus eroahdistukseen vanhemmasta.
Joskus lapsi kieltäytyy nukkumasta omassa huoneessa, vaikka iän puolesta se jo onnistuisikin. Lapsi voi olla menettänyt uskon kykyynsä nukahtaa ja nukahtamisesta voi tulla pitkittynyt rituaali, jossa koko perheen jaksaminen on koetuksella.
Nukahtamisvaikeudesta kärsivä lapsi usein kuitenkin nukkuu hyvin nukahdettuaan.
Lasten nukahtamisvaikeuksien hoitoon suunniteltu palvelu Pikkujätissä on suunnattu 5–12-vuotiaille. Se sisältää 3–10 tapaamista uneen perehtyneen psykologin vastaanotolla noin 2–3 viikon välein. Psykologi tapaa myös vanhemman, joka voi tulla vastaanotolle lapsen kanssa yhdessä tai erikseen.
Muutoksen tueksi lapsi saa tapaamisista mukaan nukahtamiseen liittyviä kotitehtäviä. Palvelu on suunnattu lapsille, joilla on nukahtamisvaikeuksia ilman muita univaikeuksia.
Nukahtamisen edistäminen perustuu ongelman ymmärtämiseen lapsen näkökulmasta sekä uusien taitojen, rutiinien ja käyttäytymisen omaksumiseen. Joskus kysymys on ahdistusoireesta, ja joskus enemmän vireyden säätelyvaikeudesta.
Nukahtamisvaikeuden hoidossa tärkeää on lasta kunnioittava lähestymistapa sekä lapsen säätelytaitojen ja motivaation kehittämisen tukeminen nukahtamisvaikeuden voittamisessa.
Nukahtaminen on avain hyvään uneen, mikä taas vaikuttaa kokonaisvaltaisesti lapsen hyvinvointiin, kasvuun ja kehittymiseen.
Nukahtamiseen liittyvät tavat ja perhevuorovaikutus voivat olla kehittyneet pitkän ajan kuluessa.
Joskus hankalien käyttäytymismallien purkamisessa ulkopuolinen näkökulma ja ammattilaisen apu voivat olla ratkaisevia.
Varaa aika nettiajanvarauksesta tai soittamalla asiakaspalveluumme 010 380 8000.
Aava ja Pikkujätti ovat pian Aava ja Pikkujätti Oy – kaksi vahvaa brändiä jatkaa
Pikkujätti toi lastenlääkäripalvelut myös Keravalle!
Lapsen ruutuaika – kuinka paljon on sopivasti?
Nepsy-valmennuksen tavoitteena on tehdä neuropsykiatristen haasteiden kanssa elävän nuoren arjesta sujuvampaa ja edistää hänen hyvinvointiaan.
Neuropsykiatrinen valmennus on suunnattu nuorille, joilla neuropsykiatriset haasteet haittaavat keskittymistä, toiminnanohjausta sekä sosiaalisissa tilanteissa toimimista.
Nuorella voi olla esimerkiksi ADHD, autismikirjon häiriö tai muita neuropsykiatrisia haasteita.
Nepsy-valmennuksen avulla nuori voi oppia kehittämään taitoja, jotka parantavat arjen ja ajan hallintaa. Nuori voi saada valmennuksesta myös itselleen työkaluja, jotka helpottavat opiskelua, muistamista ja keskittymistä.
Valmennus tarjoaa myös keinoja säädellä tehokkaammin tunteita sekä lisätä elämänhallinnan tunnetta.
Valmennus sisältää 5–10 tapaamiskertaa neuropsykiatrisen valmentajan vastaanotolla 1–2 viikon välein. Valmennusta voi pitää myös neuropsykiatrisiin häiriöihin perehtynyt sairaanhoitaja tai psykologi.
Valmennus voidaan toteuttaa yhdessä vanhemman kanssa.
Nepsy-valmennus on tavoitteellista ja käytännönläheistä valmennusta, joka keskittyy yksilöllisiin tarpeisiin ja konkreettisiin ratkaisuihin. Tavoitteena on tehdä nuoren arjesta sujuvampaa ja edistää hänen hyvinvointiaan.
Toimintakyvyn ja tunnetaitojen parantuessa nuoren itsetuntemus ja itsevarmuus vahvistuvat. Neurospsykiatrinen valmennus myös ennaltaehkäisee lisähaasteita.
Varaa aika psykologille tai psykiatriselle sairaanhoitajalle nettiajanvarauksesta tai soittamalla asiakaspalveluumme 010 380 8000.
Aava ja Pikkujätti ovat pian Aava ja Pikkujätti Oy – kaksi vahvaa brändiä jatkaa
Pikkujätti toi lastenlääkäripalvelut myös Keravalle!
Lapsen ruutuaika – kuinka paljon on sopivasti?
Nuorten lyhytterapian tavoitteena on tarjota varhaista tukea nuorten lieviin mielenterveyden tai jaksamisen haasteisiin.
Lyhytterapia on tavoitteellista ja fokusoitua terapiaa erilaisten psykiatristen oireiden, kuten masennus- ja ahdistusoireiden hoitoon.
Lyhytterapian tavoitteena on löytää konkreettisia keinoja ja tapoja nuoren hyvinvoinnin parantamiseksi, oireiden lievittämiseksi sekä itseymmärryksen lisäämiseksi.
Lyhytterapiasta hyötyvän nuoren oireet voivat olla moninaisia. Nuorella saattaa olla esimerkiksi:
Eri oireisiin on olemassa erilaiset terapiamallit. Niitä voivat olla esimerkiksi interpersonaalinen terapia nuorille eli IPT-N, ratkaisukeskeinen lyhytterapia, dialektinen käyttäytymisterapia eli DKT ja kognitiivinen lyhytterapia. Sopivin terapiamuoto valitaan aina nuoren tilanteen mukaan.
Lyhytterapiaa järjestetään pääsääntöisesti kerran viikossa ja se sisältää 5–20 tapaamiskertaa koulutetun lyhytterapeutin vastaanotolla. Terapeutti on peruskoulutukseltaan esimerkiksi psykiatrinen sairaanhoitaja tai psykologi ja hänellä on peruskoulutuksen lisäksi lyhytterapeuttinen menetelmäkoulutus.
Terapiakäynteihin on mahdollista sisällyttää myös perhe- ja vanhempaintapaamiset.
Nuorten lievät mielenterveyden häiriöt reagoivat pääsääntöisesti hyvin hoidollisiin interventioihin silloin, kun ne aloitetaan riittävän varhaisessa vaiheessa.
Varhaisella puuttumisella voidaan ehkäistä tilanteen pahenemista ja vähentää tulevaa hoidon tarvetta. Nuori voidaan ohjata ilman lähetettä suoraan lyhytterapiaan.
Perheen ja vanhempien huoli usein helpottuu jo ensimmäisellä käynnillä, mikä osaltaan tukee nuoren voinnin kohenemista.
Varaa aika psykiatriselle sairaanhoitajalle tai psykologille nettiajanvarauksesta tai soittamalla asiakaspalveluumme 010 380 8000.
Aava ja Pikkujätti ovat pian Aava ja Pikkujätti Oy – kaksi vahvaa brändiä jatkaa
Pikkujätti toi lastenlääkäripalvelut myös Keravalle!
Lapsen ruutuaika – kuinka paljon on sopivasti?
Hoidan kaikenikäisiä lapsia, nuoria ja perheitä. Arvioin oireita, ohjaan, tuen, neuvon ja annan tarvittaessa psykologin yksilökäyntejä, psykoterapiaa, tai lapsi-vanhempi-vuorovaikutushoitoa. Pidän myös vauvojen ja taaperoiden uniohjauksia.
Vastaanotolleni voit hakeutua myös vanhempana ilman lasta – olen
tukenasi missä tahansa vanhemmuuteen liittyvässä pohdinnassa
synnytyspelosta aina monenkirjaviin kasvatuskysymyksiin ja lapsen
itsenäistymiseen saakka.
Huoltoriitatapauksissa en kuitenkaan valitettavasti voi auttaa, sillä
niissä tarvitaan moniammatillista työryhmää. En myöskään tee
psykologisia tutkimuksia.
Psykologina olen turvallinen ja lempeä, kokenut ja asiantunteva. Älä jää
vaikeiden tunteiden kanssa yksin. Lämpimästi tervetuloa; joko
paikanpäälle tai puhelin- tai videovastaanoton kautta!
Ruutuajalla tarkoitetaan aikaa, jonka lapsi viettää näyttöpäätteiden ääressä. Kyse voi olla
Ruutuaika voidaan jakaa kahteen tyyppiin:
Tasapaino näiden kahden välillä on tärkeää, jottei lapsen kehitys ja hyvinvointi kärsi.
Tarkkaa suositusta lasten päivittäiselle ruutuajalle on vaikea antaa, koska esimerkiksi kouluikäisillä kännykkä on osa yhteydenpitoa kavereiden kanssa. Monet asiantuntijaorganisaatiot, kuten Maailman terveysjärjestö (WHO) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), suosittelevat kuitenkin seuraavaa:
Vaikka suositukset antavat hyvän pohjan, olennaisinta on seurata lapsen hyvinvointia ja sitä, miten ruutuaika vaikuttaa häneen. Kaiken ikäisten lasten kohdalla on tärkeää vähentää ruutuaikaa iltaisin ennen nukkumaanmenoa.
Yöksi älylaitteet kannattaa jättää makuuhuoneen ulkopuolelle. Makuuhuoneessa oleva laite voi houkutella nuorta käyttämään sitä, mikä voi johtaa unihäiriöihin ja ylivirittyneisyyteen. Lisäksi jatkuva ilmoitusten tai viestien odottaminen voi pitää mielen aktiivisena ja vaikeuttaa rentoutumista ennen nukkumaanmenoa.
Liiallinen ruutuaika voi vaikuttaa lapseen sekä fyysisesti että psyykkisesti. Yleisimmät haittavaikutukset ovat:
Vanhemmat voivat rajoittaa lapsen ruutuaikaa monin eri tavoin:
Kun ruutuaikaa hallitaan viisaasti, digilaitteet voivat rikastuttaa lapsen elämää ilman haitallisia vaikutuksia.
Terveydenhuollon ammattilaisten apua kannattaa hakea, jos lapsella esiintyy toistuvasti seuraavia oireita ja ne vaikuttavat merkittävästi hänen arkeensa:
Jos lapsi kärsii jatkuvista univaikeuksista, nukahtamisongelmista tai väsymyksestä päivisin, ja tämä vaikuttaa koulussa pärjäämiseen tai mielialaan, kannattaa ottaa yhteyttä esimerkiksi neuvolaan, kouluterveydenhoitajaan tai lääkäriin.
Mikäli lapsen keskittyminen heikkenee huomattavasti, hänellä on vaikeuksia koulutehtävissä tai oppiminen hidastuu, voi olla hyödyllistä keskustella asiasta opettajan, koulupsykologin tai terveydenhuollon ammattilaisen, kuten psykiatrisen sairaanhoitajan, kanssa.
Jos lapsi vaikuttaa jatkuvasti ahdistuneelta, alakuloiselta tai vetäytyy sosiaalisista tilanteista, voi olla hyvä pohtia ruutuajan roolia tässä. Apua voi hakea perheneuvolasta, koulupsykologilta, kuraattorilta tai muulta mielenterveyden ammattilaiselta, kuten Pikkujätin psykologeilta, psykiatrisilta sairaanhoitajilta, lastenlääkäriltä, lastenpsykiatrilta tai nuorisopsykiatrilta tai nuorisolääkäriltä.
Mikäli lapsi viettää lähes kaiken vapaa-aikansa älylaitteiden ääressä, menettää kiinnostuksensa muihin aktiviteetteihin ja saa kiukkukohtauksia, jos ruutuaikaa rajoitetaan, kyse voi olla digiriippuvuudesta. Tällaisessa tilanteessa apua voi saada perheneuvolasta, psykologilta, psykiatriselta sairaanhoitajalta tai riippuvuuksiin erikoistuneilta asiantuntijoilta.
Jatkuvat fyysiset oireet, jotka liittyvät näyttöjen käytön aiheuttamaan huonoon asentoon, voivat vaatia fysioterapeutin tai lääkärin arviota.
Varaa aika psykologille, psykiatriselle sairaanhoitajalle tai lääkärille (lastenlääkäri, lasten- tai nuorisopsykiatri, nuorisolääkäri) internetajanvarauksemme kautta tai soittamalla Pikkujätin ajanvaraus- ja neuvontapuhelimeen 010 380 8000. Vanhemman on hyvä olla käynnillä mukana.
Asiantuntijana lääketieteen tohtori, nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti Laura Häkkinen. Tekstin tuottamisessa on käytetty apuna tekoälyä.
Minulla on yli 20 vuoden laaja-alainen työkokemus erikoissairaanhoidon kliinisenä neuropsykologina lastenneurologian yksiköissä.
Erityisosaamisaluettani ovat:
* lasten ja nuorten kehitykselliset vaikeudet
* oppimisvaikeudet
* matematiikan, lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeudet
* tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen vaikeudet
* neurologisten sairauksien ja vammojen tuottamien vaikeuksien kartoittaminen ja tukitoimien suunnittelu
Kohtaan lapset ja nuoret kannustavasti, pyrkien löytämään vahvuudet ja ratkaisut haasteisiin.
Lämpimästi tervetuloa vastaanotolleni!
Otan vastaan kaikissa lasten kasvuun ja kehitykseen liittyvissä kysymyksissä. Minulla on yli 30 vuoden kokemus perheneuvolasta
ja lastenpsykiatrialta. Olen erikoistunut mm. lasten oppimisvaikeuksien tutkimiseen. Vanhemmat ovat tervetulleita keskustelemaan
vanhemmuuteen liittyvistä asioista myös ilman lasta.
Erikoisosaamiseeni kuuluu:
* lasten ja nuorten oppimisvaikeudet
* vanhemmuuden kysymykset
* lapsen ahdistus-, masennus- ja pelko-oireet
* lapsen käyttäytymisoireet
* lasten ja nuorten neuropsykiatriset tutkimukset
* koulukypsyysarviot
Tervetuloa vastaanotolleni silloin, kun jokin lapsenne psyykkisessä voinnissa tai kehityksessä herättää huolta. Autan myös mielelläni, jos perheessänne suhteet ovat menneet solmuun tai teitä on kohdannut kriisi.
Autan mm. seuraavissa tilanteissa:
* lapsi tai nuori on ahdistunut tai masentunut
* lapsen tai nuoren on vaikea hallita tunteitaan
* kaipaatte apua perheenne vuorovaikutuksen parantamiseen
* koulussa tai päiväkodissa on herännyt huoli lapsen kehityksestä