Mitä tarkoittaa ruutuaika?
Ruutuajalla tarkoitetaan aikaa, jonka lapsi viettää näyttöpäätteiden ääressä. Kyse voi olla
- television katselusta
- videopelien pelaamisesta
- sosiaalisen median ja internetin käytöstä
- opetussovellusten ja digitaalisten työkalujen hyödyntämisestä
Ruutuaika voidaan jakaa kahteen tyyppiin:
- Passiivinen ruutuaika – esimerkiksi television katselu, jossa lapsi vain vastaanottaa sisältöä ilman aktiivista osallistumista.
- Aktiivinen ruutuaika – esimerkiksi oppimispelit tai interaktiiviset sovellukset, joissa lapsi on aktiivisesti mukana.
Tasapaino näiden kahden välillä on tärkeää, jottei lapsen kehitys ja hyvinvointi kärsi.
Ruutuaikasuositukset
Tarkkaa suositusta lasten päivittäiselle ruutuajalle on vaikea antaa, koska esimerkiksi kouluikäisillä kännykkä on osa yhteydenpitoa kavereiden kanssa. Monet asiantuntijaorganisaatiot, kuten Maailman terveysjärjestö (WHO) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), suosittelevat kuitenkin seuraavaa:
- Alle 2-vuotiaat: Taaperot eivät tarvitse ruutuaikaa, lukuun ottamatta videopuheluita läheisten, kuten isovanhempien, kanssa.
- 2–5-vuotiaat: Korkeintaan 1 tunti päivässä laadukasta ja kehittävää sisältöä.
- 6–12-vuotiaat: Enintään 2 tuntia viihteellistä ruutuaikaa päivässä. Oppimiseen ja koulutyöhön liittyvää ruutuaikaa ei lasketa mukaan.
- 13–18-vuotiaat: Ruutuajan tulisi olla hallittua ja tasapainossa liikunnan, unen ja sosiaalisten aktiviteettien kanssa.
Vaikka suositukset antavat hyvän pohjan, olennaisinta on seurata lapsen hyvinvointia ja sitä, miten ruutuaika vaikuttaa häneen. Kaiken ikäisten lasten kohdalla on tärkeää vähentää ruutuaikaa iltaisin ennen nukkumaanmenoa.
Yöksi älylaitteet kannattaa jättää makuuhuoneen ulkopuolelle. Makuuhuoneessa oleva laite voi houkutella nuorta käyttämään sitä, mikä voi johtaa unihäiriöihin ja ylivirittyneisyyteen. Lisäksi jatkuva ilmoitusten tai viestien odottaminen voi pitää mielen aktiivisena ja vaikeuttaa rentoutumista ennen nukkumaanmenoa.
Liiallisen ruutuajan haitalliset vaikutukset
Liiallinen ruutuaika voi vaikuttaa lapseen sekä fyysisesti että psyykkisesti. Yleisimmät haittavaikutukset ovat:
1. Fyysiset haitat
- Silmien rasittuminen ja päänsärky
- Niska- ja selkäkivut, jotka johtuvat huonosta asennosta, jossa ruudun ääressä usein ollaan.
2. Psyykkiset ja sosiaaliset vaikutukset
- Keskittymisvaikeudet ja impulsiivisuus
- Mahdolliset vaikutukset mielialaan
- Sosiaalisten taitojen heikkeneminen, jos ruutuaika korvaa vuorovaikutuksen muiden kanssa.
3. Liikunnan ja unen väheneminen
- Liika ruutuaika voi syrjäyttää fyysisen aktiivisuuden.
- Lyhyempi ja heikkolaatuisempi uni, jos laitteita käytetään ennen nukkumaanmenoa.
Miten rajoittaa lapsen ruutuaikaa?
Vanhemmat voivat rajoittaa lapsen ruutuaikaa monin eri tavoin:
Selkeät säännöt ja rutiinit
- Asettakaa perheen yhteiset pelisäännöt ruutuajalle.
- Määrittäkää ruuduttomia hetkiä, kuten ateriat (ei kännyköitä ruokapöytään!) ja tunnit ennen nukkumaanmenoa.
Laadukas sisältö ja aktiivinen käyttö
- Kannustakaa lapsia valitsemaan opettavaisia ja vuorovaikutteisia sovelluksia passiivisen sisällön sijaan.
- Osallistukaa lapsen digisisältöjen käyttöön ja keskustelkaa niistä yhdessä.
Vaihtoehtoiset aktiviteetit
- Houkutelkaa lapset liikkumaan, lukemaan ja pelaamaan lautapelejä. Tehkää niin iloa tuottavia kuin arkisia asioita yhdessä.
- Kannustakaa lasta ulkoilemaan ja harrastamaan mahdollisuuksien mukaan. Näin ruutuaika vähenee itsestään.
Teknologian hyödyntäminen
- Käyttäkää ruutuajan hallintaan tarkoitettuja sovelluksia ja ajastimia.
Esimerkin voima
- Vanhemmat toimivat tärkeimpinä malleina lapsilleen. Ruutuajasta kannattaa keskustella avoimesti ja näyttää hyvää esimerkkiä omalla käytöksellä.
Kun ruutuaikaa hallitaan viisaasti, digilaitteet voivat rikastuttaa lapsen elämää ilman haitallisia vaikutuksia.
Milloin tarvitaan ammattiapua?
Terveydenhuollon ammattilaisten apua kannattaa hakea, jos lapsella esiintyy toistuvasti seuraavia oireita ja ne vaikuttavat merkittävästi hänen arkeensa:
1. Univaikeudet ja väsymys
Jos lapsi kärsii jatkuvista univaikeuksista, nukahtamisongelmista tai väsymyksestä päivisin, ja tämä vaikuttaa koulussa pärjäämiseen tai mielialaan, kannattaa ottaa yhteyttä esimerkiksi neuvolaan, kouluterveydenhoitajaan tai lääkäriin.
2. Keskittymisvaikeudet ja oppimisongelmat
Mikäli lapsen keskittyminen heikkenee huomattavasti, hänellä on vaikeuksia koulutehtävissä tai oppiminen hidastuu, voi olla hyödyllistä keskustella asiasta opettajan, koulupsykologin tai terveydenhuollon ammattilaisen, kuten psykiatrisen sairaanhoitajan, kanssa.
3. Ahdistus, masennus tai sosiaalinen vetäytyminen
Jos lapsi vaikuttaa jatkuvasti ahdistuneelta, alakuloiselta tai vetäytyy sosiaalisista tilanteista, voi olla hyvä pohtia ruutuajan roolia tässä. Apua voi hakea perheneuvolasta, koulupsykologilta, kuraattorilta tai muulta mielenterveyden ammattilaiselta, kuten Pikkujätin psykologeilta, psykiatrisilta sairaanhoitajilta, lastenlääkäriltä, lastenpsykiatrilta tai nuorisopsykiatrilta tai nuorisolääkäriltä.
4. Riippuvuuskäyttäytyminen
Mikäli lapsi viettää lähes kaiken vapaa-aikansa älylaitteiden ääressä, menettää kiinnostuksensa muihin aktiviteetteihin ja saa kiukkukohtauksia, jos ruutuaikaa rajoitetaan, kyse voi olla digiriippuvuudesta. Tällaisessa tilanteessa apua voi saada perheneuvolasta, psykologilta, psykiatriselta sairaanhoitajalta tai riippuvuuksiin erikoistuneilta asiantuntijoilta.
5. Fyysiset oireet, kuten päänsärky sekä niska- ja selkäkivut
Jatkuvat fyysiset oireet, jotka liittyvät näyttöjen käytön aiheuttamaan huonoon asentoon, voivat vaatia fysioterapeutin tai lääkärin arviota.
Ajanvaraus Pikkujättiin
Varaa aika psykologille, psykiatriselle sairaanhoitajalle tai lääkärille (lastenlääkäri, lasten- tai nuorisopsykiatri, nuorisolääkäri) internetajanvarauksemme kautta tai soittamalla Pikkujätin ajanvaraus- ja neuvontapuhelimeen 010 380 8000. Vanhemman on hyvä olla käynnillä mukana.
Asiantuntijana lääketieteen tohtori, nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti Laura Häkkinen. Tekstin tuottamisessa on käytetty apuna tekoälyä.
