Miksi lapsi kuorsaa? 8 kysymystä lapsen kuorsauksesta ja uniapneasta

lapsi_kuorsaa_lapsen_uniapnea
Lapsen kuorsaus saattaa kuulostaa hellyttävältä, mutta se ei ole huumorin paikka. Kuorsaus voi olla harmitonta ja parantua itsestään, mutta jatkuva kuorsaus on hyvä tutkia. Pikkujätin korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Robert Ginström kertoo, mitä lapsen kuorsauksesta ja uniapneasta kannattaa tietää.

Miksi lapsi kuorsaa?

Lapsen kuorsaus johtuu siitä, että syystä tai toisesta hengitystiet ovat tukkoiset tai ahtaat.

  • Syy voi olla räkä, joka on seurausta flunssasta tai allergiasta. Silloin kuorsaus on tilapäistä ja menee ohi, kun flunssa paranee tai allergiakausi päättyy.
  • Säännöllisesti kuorsaa noin kuusi prosenttia 2–6-vuotiaista lapsista. Tällöin selitys on useimmiten suurentuneet nielurisat tai kitarisa. Aivan pienillä syy voi olla pelkästään kitarisassa, yli kolmivuotiailla ongelmia aiheuttavat yleensä nielurisat. Kun risat ovat liian suuret, lapsen hengitys ei mahdu kulkemaan nukkuessa sujuvasti. Siitä seuraa kuorsauksen ääni.

Lapsen kuorsaus – milloin lääkäriin?

Lapsen kuorsaus ei ole koskaan huumorin asia, vaikka kuorsaava piltti voikin kuulostaa hellyttävän hauskalta. Tilapäisestä, allergiaan tai nuhaan liittyvästä kuorsauksesta ei kuitenkaan tarvitse stressata. Se helpottaa, kun nielun tulehdus paranee, räkä poistuu ja nielurisojen turvotus vähenee.

Lievä kuorsaus voi myös loppua itsestään, kun lapsi kasvaa ja nielu väljenee.

Jos kuorsaus on vienoa ja lapsi näyttää rauhalliselta, syytä huoleen ei ole, vaan tilannetta voi seurata kotona.

Meille Pikkujättiin kannattaa varata aika, jos jokin seuraavista kohdista täyttyy:

  • lapsi kuorsaa säännöllisesti yli kolme kertaa viikossa, vaikka hänellä ei ole nuhaa tai allergiaa – ja varsinkin, jos hän on päivisin levoton, väsynyt tai huono keskittymään
  • kuorsaus on jatkunut viikkoja tai kuukausia
  • uni näyttää vaikealta
  • kuorsaus on voimakasta
  • lapsella on unen aikana hengityskatkoksia
  • lapsi vetää unissaan päätään taaksepäin avatakseen hengitysteitä
  • hammaslääkärissä on löytynyt purentaongelma, ja sen epäillään johtuvan isoista risoista, tukkoisuudesta ja suun kautta hengittämisestä

Lapsen uniapnea – mikä se on?

Lapsella voi olla uniapnea samoin kuin aikuisillakin. Mitä voimakkaammin lapsi kuorsaa ja mitä vaikeammalta hengittäminen näyttää, sen todennäköisemmin kyseessä on uniapnea.

Silloin hengitys katkeaa tai vaikeutuu hetkeksi unen aikana yleensä kookkaiden kitarisojen tai nielurisojen takia. Joskus uniapnea voi johtua lapsen kasvojen rakenteesta.

Lapsi ei kuole unen aikaisiin hengityskatkoksiin, joten sitä ei tarvitse pelätä.

Lapsen uniapnean toteaminen?

Lääkäri toteaa uniapnean kuuntelemalla kertomuksesi lapsen kuorsaamisesta ja kurkistamalla, ovatko tenavan kitarisa tai nielurisat suurentuneet.

Tutkimuksessa auttaa, jos kuvaat lääkäriä varten lapsen unesta vähintään kahden minuutin videon, jolla näkyy lapsen paljas yläruumis. Siitä lääkäri pystyy näkemään hengitysliikkeet.

Mihin lapsen uniapnea voi johtaa?

Uniapnea on tärkeä hoitaa, sillä lapsi havahtuu unenaikaisiin hengityskatkoksiin ja unen laatu kärsii.

Siksi tenava voi olla päivällä kärttyinen, ylivilkas, levoton tai muuten hankala, sillä hän on niin väsynyt. Hänelle voi tulla myös keskittymis- ja oppimisvaikeuksia, ja hän saattaa kastella yöllä sänkynsä, kävellä unissaan tai saada yöllisiä kauhukohtauksia.

Jopa pituuskasvu saattaa kärsiä, sillä uniapnea voi vaikuttaa kasvuhormoneihin.

Lapsen kuorsauksen tutkiminen?

Lapsen kuorsaus on korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärin alaa.

Tutkimusta ei tarvitse pelätä: useimmiten lääkäri tekee diagnoosin lapsen oireiden perusteella ja kurkistamalla tämän kurkkuun. Pikkujätin lääkärit ovat kokeneita ja näkevät heti, jos nielurisat ovat suurentuneet.

Unitutkimusta eli yöpolygrafiaa lapsille ei yleensä tarvitse tehdä. Se tehdään vain, jos lapsen kuorsauksessa on jotain epätavallista tai se ei häviä leikkauksella.

Lapsen uniapnean hoito?

Lapsen uniapnea hoidetaan useimmiten nielurisaleikkauksella. Siinä poistetaan kitarisa ja joko poistetaan tai typistetään nielurisat.

Leikkaus tehdään nukutuksessa, ja se kestää vain 15–30 minuuttia. Lapsi pääsee sen jälkeen kotiin muutaman tunnin seurannan jälkeen, eli sairaalaan ei tarvitse jäädä.

95 prosentilla lapsista leikkaus parantaa uniapnean ja kuorsauksen.

Nielu- ja kitarisaleikkauksesta toipuminen?

Leikkauksen jälkeen lapsen kurkku voi olla kipeä monta päivää. Siihen auttaa särkylääke, mutta vanhempien kannattaa varautua siihen, että jotkut päivät voivat olla hankalia.

Kotona pitää pysyä viikosta kahteen, eikä sinä aikana saa lähteä ulkomaille tai syrjäseuduille. Nielu- ja kitarisaleikkaukseen liittyy nimittäin pieni jälkivuotoriski.

Moni äiti ja isä kertoo, että lapsen kuorsaus huoletti heitä ennen leikkausta. Nyt heitä huolettaa, kun makuuhuoneesta ei enää kuulukaan ääniä. Niin kuitenkin pitääkin olla: hiljaisuus on merkki, että lapsi nukkuu jälleen hyvin.

Kun piltin unenlaatu paranee, niin usein myös päivät helpottuvat ja lapsi on iloisempi ja levollisempi, eikä enää väsynyt ja kiukkuinen.

Entä flunssaisen lapsen kuorsaus – miten helpotan oloa?

Jos lapsen kuorsaus johtuu flunssasta, seuraavat kikat saattavat auttaa:

  • Nenää avaavaa suihketta voi suihkuttaa yli vuoden vanhojen tenavien nenään.
  • Taaperoille, jotka eivät vielä osaa itse niistää, voi suihkuttaa nenään suolavesisuihketta. Se irrottaa limaa.
  • Niistäjällä saa liman pois pienen lapsen nenästä. Ihan pienikin määrä räkää voi pöristä pikkuisessa nenässä ja tukkia sitä niin, että lapsi alkaa kuorsata.
  • Allergiasta johtuvaan kuorsaukseen auttavat allergialääkkeet.

Asiantuntijana Pikkujätin korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Robert Ginström.

FacebookTwitterLinkedIn