Miten puhua lapsen ylipainosta lapselle? Lastenlääkäri: ”Ei ole olemassa kiellettyjä ruokia”
Pikkujätin Lasten kasvattamat -podcastin neljännessä jaksossa vieraana oleva Jenny Lehtinen puhuu avoimesti ylipainon tarkkailuun liittyvistä lapsuuden traumoistaan. Jenny kokee, ettei hän ole lapsenakaan saanut olla sellainen kuin on, vaan hänen kehonsa on joutunut jatkuvasti arvostelun kohteeksi.
Äitiyden myötä Jenny huolestui, kun hän tajusi oman lapsensa kokevan vastaavia tunteita.
”On ollut ihan hirveetä, että tää sama homma on toistunut yhden mun lapsen kohdalla. [– –] Hänelle kehittyi ihan selkeitä syömishäiriön oireita 8-vuotiaana”, Jenny kertoo podcastissa.
Pikkujätissä lastenlääkärinä työskentelevä Nina Kaseva hoitaa vastaanotollaan vauvoja, lapsia ja nuoria, joista monella on ylipainoa tai lihavuutta. Myös lasten syömishäiriöt ovat hänelle tuttuja.
”On ihan kauheaa, miksi lapsi tällaisia miettii. Mikä meidän yhteiskunnassa on vikana, kun ajatellaan että olisi olemassa vääränlaisia kehoja?” Kaseva pohtii.
Mistä lapsen ylipaino ja lihavuus johtuvat?
Suomalaisten lasten ylipaino ja lihavuus ovat kolminkertaistuneet 1970-luvusta. Kasevan mukaan iso syypää on yhteiskunnan muutos.
”Jos 50-luvulla halusit ranskalaisia, niin ensin ostit perunoita, kuorit ne ja friteerasit, se oli vaivalloinen prosessi. Nyt jos tekee niitä mieli, niin ei muuta kuin tilaat kotiin tai nappaat eurolla tiskiltä.”, Kaseva sanoo.
Myös lasten vieminen autolla harrastuksiin on yleistynyt, mikä tarkoittaa, että arkiliikunta pyörällä tai kävellen jää helposti pois. Lisäksi lasten leikit ovat siirtyneet aiempaa enemmän ulkopeleistä sisälle älylaitteiden ääreen.
Sosiaalinen media ja mainonta vaikuttavat lapsille luotuihin mielikuviin oikeista tai vääristä kehoista. Somehaasteissa lietsotaan syömään kilpaa karkkeja tai juomaan valtavat määrät kokista. Pakkauskoot ovat paisuneet ja paljon ostamalla saa halvemmalla.
Tutkimusten mukaan geenit aiheuttavat maksimissaan puolet lapsen liikapainosta. Esimerkiksi 8 vuoden iässä geeneillä voitiin selittää lapsen painosta 3,5 kiloa ja 18 vuoden iässä 12 kiloa.
Vain yhdellä prosentilla lapsista on taustalla jokin painoa nostava sairaus, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta. Loput 99 prosenttia lasten liikapainosta johtuu elintavoista. Kaseva ei silti halua syyllistää vanhempia ylipainon lisääntymisestä.
”On muistettava, että myös normaalipainoisista suomalaislapsista valtaosalla on parannettavaa ruokavaliossa, jotta he saisivat monipuolisesti ravintoa.”, Kaseva sanoo.
Lapsen ylipainon ja lihavuuden riskit?
Lapsen ylipainoon ja lihavuuteen liittyy täysin samoja riskejä kuin aikuisilla.
Verenpaineen ja kolesterolin nousu, rasvamaksa, 2. tyypin diabetes, astma, uniapnea. Ylipainoisilla tytöillä voi ilmetä kuukautiskierron häiriöitä ja pojilla normaalipainoisiin verrattuna matalampia testosteronipitoisuuksia.
Myös kasvu ja kehitys voivat häiriintyä. Esimerkiksi alaraajojen luusto voi kehittyä virheellisesti, jos kasvavan lapsen kehossa on liikaa painoa. Lisäksi motoriset taidot saattavat jäädä puutteellisiksi, jos liikkuminen ei tunnu lapselle luontaiselta.
”Sitten on tietysti sosiaalinen ulottuvuus. Jos on ylipainoa, liikunta saattaa tuntua pahalta ja siten jää leikeistä ulkopuolelle, tulee ehkä kiusatuksi. Vaikka kuinka yrittäisi pysyä muiden perässä, alkaa puuskututtaa, painaa ja puristaa. Ja taas kaverit ilkkuvat. Kyllä se väkisinkin vaikuttaa siihen, miltä lapsesta tuntuu omassa kehossa.”, Kaseva miettii.
Miksi lasta mitataan?
Terve lapsi kasvaa tasaisesti ja siksi kaikkien lasten kasvua seurataan neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa. Pituuden ja painon seuranta antaa ammattilaisille hyvän työkalun pysyä ajan tasalla lapsen kasvusta. Voi olla, että lapsi ei kasva pituutta tai on alipainoinen, vaihtoehtoisesti pituus tai paino voi nousta liian nopeasti.
Kasvuseurannalla etsitään monenlaisia asioita, kuten kilpirauhassairauksia, keliakiaa tai aineenvaihdunnan sairauksia.
”Se on hyvä tapa löytää ajoissa sellaiset lapset, joilla saattaa olla kehittymässä jokin sairaus, joka voitaisiin jopa estää. Totta kai ymmärrän, että vanhempi voi ihmetellä, että miksi tätä minun lastani punnitaan koko ajan.”, Kaseva sanoo viitaten podcast-jaksossa käytyyn keskusteluun.
Miten puhua lapselle ylipainosta?
Kun on kyse lapsen liikapainosta, Kasevan mukaan tärkeä viesti on se, että lasten ei kuulu laihduttaa. Tavoite on, että pysytään samassa painossa, jolloin lapsen kasvu korjaa asian ajan kanssa.
”Ei siitä painosta tarvitse puhua lapselle yhtään. Voi puhua ennemmin elintavoista ja terveydestä.”, Kaseva neuvoo.
Kasevan mukaan lempeä lähestymistapa on kysyä lapselta, miltä hänestä tuntuu, miten hän jaksaa ja nukkuuko hän riittävästi. Myös univaje saa himoitsemaan sokeria ja rasvaisia ruokia.
”Sekin on yleistä, että kun tapahtuu jotain erityistä, niin syödään kakkua tai ostetaan karkkia. Voisiko se palkinto olla joskus jotain muuta kuin ruokaa? Voisi lähteä yhdessä tekemään jotain hauskaa, vaikka käymään uimahallissa.”
Lapsen terveellisten elintapojen harjoittelussa kaikki lähtee vanhemman esimerkistä. On tärkeää, että syöminen on kivaa, ruokaa voidaan tehdä yhdessä ja siitä saa myös nauttia yhdessä.
”Kyllä ihminen saa syödä herkkuja. Miten usein? Ei niitä kertojakaan tarvitse laskea, jos pidetään kohtuus kaikessa.”, Kaseva sanoo.
Hän neuvoo, ettei lasta kannata patistaa liikkumaan, vaan aktiivisuutta voi lisätä yhteisellä mukavalla tekemisellä.
”Ennemmin niin päin, että kertoo lapselle miten kivalta tuntuu, kun käydään ulkona ja lähdetään porukalla pyörälenkille.”, Kaseva sanoo.
Podcastissa Jenny Leppänen kertoo, miten hänelle aikuisena on ohjeistettu syömishäiriön hoitoa sallivalla suhtautumisella, mutta hänen lapsensa ohjeet ovat olleet päinvastaiset ja rajoittavat.
”Lapsen ja nuoren ylipainoon tulee suhtautua armollisesti ja sama ajatusmaailma pitäisi olla aikuisilla ja lapsilla. Ei ole olemassa kiellettyjä ruokia”, Kaseva sanoo.
Vinkkejä ylipainoisen lapsen ruokavalioon
- Tarjoa kotiruokaa, joka on mahdollisimman monipuolista.
- Pidä säännöllisestä ruokailurytmistä kiinni.
- Syökää yhdessä ja tehkää aterioista koko perheen yhteinen kiva juttu.
- Älä kiellä lapselta mitään ruokia, vaikka ne olisivat epäterveellisiä.
- Lisää sen sijaan terveellisiä asioita: kasviksia, hedelmiä ja marjoja, joista lapsi saa vitamiineja, kuituja ja hyvää vatsantäytettä.
- Herkut kuuluvat elämään, muttei joka päivä.
- Nesteet eivät täytä, mutta niissä on silti paljon energiaa. Jos lapsi juo paljon maitoa, voisiko sen vaihtaa rasvattomaan? Voisiko mehun tilalla juoda useammin vettä?
- Kaikkea ei tarvitse muuttaa, vaan pienetkin valinnat vievät eteenpäin.
- Jos syömisen kanssa on jatkuvasti ongelmia, kannattaa kääntyä lääkärin puoleen. Ammattilainen voi antaa tilanteeseen sopivia neuvoja yksilöllisesti.
Mitä tehdä, jos lapsella on syömishäiriön oireita?
Ylipaino ja lihavuus ovat kaksi eri asiaa. Lihavuus on sairaus, josta ylipaino on ikään kuin esiaste. Kumpikaan näistä ei tarkoita läheskään aina syömishäiriötä.
Joskus lapsi tai nuori voi kuitenkin alkaa oirehtia esimerkiksi ahmimalla tai sanomalla olevansa lihava. Jos lapsi alkaa pelätä painonnousua voi syntyä syömättömyyskierre ja lapsi voi alkaa rankaista itseään liiallisella liikkumisella.
”Silloin tarvitaan terveydenhuollon ammattilaisia moniammatillisesti. Liikkeelle voi lähteä siitä, että mennään lääkärille, joka hoitaa somaattista puolta eli kroppaa. Lisäksi tarvitaan joku joka ottaa kopin mielestä, esimerkiksi nuorisopsykiatri.”, Kaseva neuvoo.
Lapsilla tyypillisin syömishäiriö on ahmiminen. Nuoret taas kärsivät anorexiasta eli laihuushäiriöstä tai bulimiasta eli ahmimisesta ja sen jälkeisestä oksentamisesta.
”Lapsen syömishäiriö voi syntyä siitä, että koko ajan joku kertoo hänen olevan vääränmallinen. Se voi olla vaikka tanssiopettaja tai valmentaja joka möläyttää jotain. Lapsen mielessä voi napsahtaa päälle vaihde, joka laukaisee syömishäiriön.”, Kaseva sanoo.
Miten vahvistaa lapsen suhdetta ruokaan ja omaan kehoon?
Lapsen terveen kehonkuvan vahvistaminen lähtee siitä, että aikuinen puhuu itsestään kauniisti ja armollisesti. Pieni lapsi matkii kaiken vanhemmiltaan, jolloin vatsamakkaroiden puristelu peilin edessä ei tee hyvää vanhemmalle eikä lapselle.
”Jos vanhempi on tyytymätön ja laihduttaa lapsensa koko lapsuuden ajan, millaisen mallin se antaa? Emme halua opettaa lapsille, että ihmiset ovat eriarvoisia sen perusteella miltä he näyttävät.”, Kaseva sanoo.
Kun vanhempi puhuu itsestään ja muista myönteiseen sävyyn, lapsi imee hyviä vaikutteita huomaamatta.
Myös Jenny Lehtinen kertoo podcastissa tehneensä lapselleen syömisestä kivaa sallivalla lähestymistavalla. Se on osoittautunut toimivaksi.
”Lapselle tuli positiivinen fiilis ja hän ei enää pelännyt syömistä, vaan sai olla rauhassa. Puoli vuotta myöhemmin hän totesi että ’äiti hei, aikaisemmin mulle kaikki karkki oli semmosta, et ihan pakko saada koko ajan, ja nyt mä oon sillain, että ihan sama’. Ja siitä mä tajusin, et nyt se ratas oli kääntynyt takaisin normaaliasentoon.”, Jenny kertoo.
Asiantuntijana Pikkujätin lastenlääkäri, lääketieteen tohtori Nina Kaseva, joka tutkii elintapojen vaikutuksia terveyteen ja sairauteen. Ninalla on yli vuosikymmenen kokemus syömishäiriöstä kärsivien nuorten hoidosta. Kasevalta on myös juuri julkaistu kirja ”Kun lapsi on lihava – Lastenlääkärin opas vanhemmille”.
