Lapsen ja nuoren tunnetaidot

Tunnetaidot ovat olennainen osa lapsen ja nuoren kasvua ja hyvinvointia. Niiden avulla hän oppii tunnistamaan, ymmärtämään ja säätelemään omia tunteitaan sekä reagoimaan rakentavasti muiden tunteisiin. Tunnetaitojen kehittymisessä tarvitaan johdonmukaista, hyväksyvää ja empaattista tukea aikuisilta. Haastavissa tilanteissa kannattaa hakea ammattiapua.

• Mitä ovat tunnetaidot ja miksi ne ovat tärkeitä?
• Tunnetaitojen kehitys varhaislapsuudessa
• Tunnetaidot alakouluikäisillä
• Nuoruusikä ja tunne-elämän haasteet
• Erityishaasteet: nepsy-piirteiset lapset
• Lapsen ja nuoren tunnetaitojen tukeminen
• Milloin tarvitaan ammattiapua?
• Tunnetaitojen pitkän aikavälin vaikutukset
• Ajanvaraus Pikkujättiin

Mitä ovat tunnetaidot ja miksi ne ovat tärkeitä?

Tunnetaidoilla tarkoitetaan kykyä tunnistaa, nimetä, ilmaista ja säädellä omia tunteita. Niihin sisältyy myös empatiakyky sekä taito ottaa huomioon toisten ihmisten tunteet.

Tunnesäätelytaidot auttavat

• vahvistamaan itsetuntoa ja itseluottamusta
• luomaan ja ylläpitämään sosiaalisia suhteita
• ehkäisemään mielenterveysongelmia
• toimimaan yhteisöissä rakentavasti
• selviytymään haastavista tilanteista

Tunnetaitojen kehitys varhaislapsuudessa

Varhaislapsuus on tunne-elämän kehityksen kannalta keskeinen vaihe. Turvallinen kiintymyssuhde vanhempiin ja muihin läheisiin luo perustan lapsen kyvylle säädellä tunteita.

Jo vauvaiässä lapsi oppii säätämään tunteitaan aikuisen avulla. Kun aikuinen vastaa herkästi lapsen tarpeisiin ja toimii rauhallisesti tunnekuohun aikana, lapsi oppii mallintamaan tätä käytöstä.

Leikki, roolileikit ja sadut auttavat lasta jäsentämään omia ja toisten tunteita. Esimerkiksi satujen ja tarinoiden avulla voidaan käsitellä pelkoja, suuttumusta ja surua lapselle turvallisella tavalla.

Tunnetaidot alakouluikäisillä

Koulun alkaessa lapsen tunnetaidot ovat jo monipuolistumassa. Lapsi pystyy tunnistamaan useita eri tunteita, mutta tarvitsee vielä tukea niiden säätelyyn ja ilmaisemiseen sopivalla tavalla.

Lapselle on tärkeää opettaa tunnesanastoa, jotta hän voi tunnistaa ja ilmaista, mitä tuntee. Aikuinen voi auttaa kysymällä: ”Tuntuuko sinusta surulliselta vai ehkä pettyneeltä?”

Vuorovaikutus muiden lasten kanssa tarjoaa jatkuvia tilanteita, joissa tunnetaidot kehittyvät. Riitojen ratkaiseminen, toisen huomioon ottaminen ja kompromissien tekeminen ovat osa tunnekasvatusta.

Nuoruusikä ja tunne-elämän haasteet

Nuoruudessa tunteet voimistuvat, mutta säätelykyky ei ole vielä täysin kehittynyt. Aivojen etuotsalohko, joka vastaa harkinnasta ja impulssikontrollista, kypsyy noin 25-vuotiaaksi asti.

Vaikka nuori voi vaikuttaa itsenäiseltä, hän tarvitsee edelleen aikuisen tukea. Rauhallinen läsnäolo, kuunteleminen ja hyväksyvä suhtautuminen ovat avainasemassa.

Erityishaasteet: nepsy-piirteiset lapset

Lapsilla, joilla on neuropsykiatrisia piirteitä, kuten ADHD tai autismikirjon häiriö, tunnetaitojen kehitys voi olla hitaampaa. He hyötyvät erityisesti:

• tunteiden nimeämisestä yhdessä aikuisen kanssa
• visuaalisista tukikeinoista (esim. tunnekuvat, aikataulut)
• toistosta ja selkeästä arjen rakenteesta

Lapsen ja nuoren tunnetaitojen tukeminen

Lapsen tärkeimmät tunnetaitojen oppimisen mallit ovat hänen lähellään – vanhemmat, opettajat ja varhaiskasvattajat.

Tapoja tukea lapsen tunnetaitojen kehitystä:

• nimeä tunteita ääneen
• näytä mallia käyttäytymällä rauhallisesti
• kuuntele lasta keskeyttämättä
• ohjaa lasta miettimään vaihtoehtoisia tapoja toimia tunnekuohussa

Voit kokeilla myös seuraavia lapselle sopivia tunnetaitoharjoituksia:

1. Tunnetaulu: Piirretään tai valitaan päivän tunne kasvojen ilmeiden kuvista.
2. Tunnepäiväkirja: Kirjoitetaan tai piirretään päivän tapahtumat ja niihin liittyneet tunteet.
3. Sadut ja kertomukset: Luetaan satu ja keskustellaan henkilöhahmojen tunteista.
4. Liikennevalo-menetelmä: Pysähdy (punainen), hengitä (keltainen), toimi (vihreä). Auttaa rauhoittumaan tunnekuohussa.
5. Tunteiden pantomiimi: Esitetään tunnetta keholla ja arvataan, mikä tunne on kyseessä.

Milloin tarvitaan ammattiapua?

Ammattiapua tarvitaan, jos

• tunne-elämän haasteet haittaavat lapsen tai nuoren arkea merkittävästi.
• lapsi tai nuori ei kykene osallistumaan normaaleihin arjen toimintoihin.
• huoli lapsesta tai nuoresta jatkuu yli 1–2 kuukautta eikä tilanne parane esimerkiksi koulun tai kodin tuella.
• lapsella tai nuorella on masennusoireita tai itsetuhoisia ajatuksia.

Terveydenhuollon ammattilaisen puoleen kääntymistä kannattaa harkita myös seuraavissa tilanteissa:

1. Toistuvat ja voimakkaat tunnepurkaukset: Jos lapsella tai nuorella esiintyy usein voimakasta raivoa, itkuisuutta tai vetäytymistä ilman näkyvää syytä, ja tämä haittaa arkea kotona tai koulussa, se voi olla merkki siitä, että tunteiden säätely ei kehity odotetusti.
2. Tunneilmaisun puute tai jäykkyys: Jos lapsi ei osaa tai uskalla ilmaista tunteitaan tai näyttää tunneilmeiltään hyvin jäykältä ja epätyypilliseltä, kyse saattaa olla neuropsykiatrisista tai tunne-elämän haasteista.
3. Pitkittynyt suru, ahdistus tai pelot: Jos lapsi tai nuori vaikuttaa jatkuvasti alakuloiselta, pelokkaalta tai jännittyneeltä eikä tilanne parane ajan kanssa, taustalla voi olla ahdistuneisuushäiriö, masennus tai traumaattinen kokemus.
4. Vaikeudet sosiaalisissa suhteissa: Jos lapsi ei kykene muodostamaan tai ylläpitämään ikätasoaan vastaavia ystävyyssuhteita, tai hän käyttäytyy poikkeavasti ryhmätilanteissa (esim. aggressiivisuus, eristäytyminen), ammattilaisen arvio voi olla tarpeen.
5. NEPSY-piirteet ja epäilyt kehityksellisistä häiriöistä: Lapsilla, joilla on esim. ADHD, autismikirjon häiriö tai kielellisiä vaikeuksia, tunnetaidot voivat kehittyä epätasaisesti. Näissä tilanteissa moniammatillinen arvio ja tuki (psykologi, puheterapeutti, toimintaterapeutti) ovat hyödyllisiä.
6. Perheen kuormittava tilanne: Jos perheessä on pitkittynyttä stressiä, mielenterveys- tai päihdeongelmia tai muita kuormittavia tekijöitä, lapsi saattaa tarvita tukea myös terveydenhuollon tai sosiaalipalvelujen kautta.

Tuen tarve ei välttämättä tarkoita pitkäaikaista hoitoa. Jo yksittäinen keskustelu, vanhempainohjaus tai lyhytinterventio voi riittää. Mitä aiemmin haasteisiin tartutaan, sitä helpompi niihin on vaikuttaa.

Apua saa matalalla kynnyksellä neuvolasta ja kouluterveydenhuollosta. Voit myös varata ajan Pikkujättiin psykologille tai lasten- tai nuorisopsykiatrille.

Tunnetaitojen pitkän aikavälin vaikutukset

Hyvät tunnesäätelytaidot ovat yhteydessä

• parempaan koulumenestykseen
• vahvempaan itsetuntoon
• vähäisempään stressiin ja ahdistukseen
• parempiin ihmissuhteisiin
• nuoren myöhempään menestykseen työelämässä

Sosioemotionaalinen oppiminen luo perustan lapsen ja nuoren psyykkiselle hyvinvoinnille ja resilienssille eli kyvylle selvitä elämän haasteista.

Ajanvaraus Pikkujättiin

Jos lapsen tunne-elämän haasteet haittaavat arkea tai olet hänestä huolissasi, varaa aika psykologille tai lasten- tai nuorisopsykiatrille internetajanvarauksen kautta tai soittamalla Pikkujätin ajanvaraus- ja neuvontapuhelimeen 010 380 8000. 

Asiantuntijana Pikkujätin nuorisopsykiatrian erikoislääkäri ja psykoterapeutti (LT) Laura Häkkinen. Tekstin tuottamisessa on käytetty apuna tekoälyä.