Lasten ja nuorten mielenterveys

Mikä on normaalia teini-iän myllerrystä tai lapsen kehitykseen kuuluvaa vaihetta, joista ei kannata huolestua?

Oletko lapsi tai nuori, joka on huolestunut omasta mielenterveydestään? Tai oletko vanhempi, jota mietityttää lapsen tai nuoren jaksaminen?

Pikkujätin ammattilaisiin voit ottaa yhteyttä hyvin vähäpätöiseltäkin tuntuvissa asioissa. Annamme vastauksia mieltäsi askarruttaviin kysymyksiin, arvioimme tilanteen ja tarvittaessa sovimme yhdessä jatkoaskelista kohti selkeämpää mieltä. Meillä voit varata ajan aina tutun ammattilaisen vastaanotolle.

Mielen ensikäynti 99 € / 45 min (+ palvelu- ja kantamaksu)

Tyypillisimmät palvelumme

Milloin kannattaa hakea apua?

Tyypillisesti nuorten huolet liittyvät seuraaviin osa-alueisiin:

  • mieliala ja jaksaminen
  • nuoruus ja murrosiän vaiheet
  • koulu- tai työelämän kuormitus, keskittymisvaikeudet
  • arjen haasteet (uni, ruokailut, hygienia)
  • minäkuva ja itsetunto
  • seksuaaliterveys
  • ihmissuhteissa ilmenevät kysymykset tai haasteet
  • perheen sisäinen kulttuuri ja vuorovaikutus

Lasten tavallisimpia murheita ovat puolestaan:

  • koulutehtävien vaikeus, kokeet ja kotitehtävät
  • keskittymisvaikeudet tai ylivilkkaus (esim. ADHD-oireet)
  • kaverisuhteet, sosiaaliset tilanteet, yksinäisyys
  • kiusaaminen koulussa tai netissä
  • perheasiat, vanhempien erimielisyydet tai riidat sisarusten kanssa
  • harrastusten luomat paineet ja ajankäyttö
  • itsetunto ja omakuva
  • pelot ja turvallisuus

Mitä vaihtoehtoja on?

Pikkujätissä toimii erityisesti lasten ja nuorten psyykkiseen kehitykseen ja haasteisiin erikoistuneita lääkäreitä, psykologeja, psykoterapeutteja ja sairaanhoitajia.

Heidän luokseen voi kääntyä aina, jos lapsen tai nuoren käytös askarruttaa tai perhe tarvitsee tukea arjessa pärjäämiseen.

Psykiatrinen sairaanhoitaja auttaa lasten ja nuorten psyykkisten ongelmien ja haasteiden arvioinnissa ja hoitamisessa. Ratkaisuja etsitään yhdessä muun muassa vuorovaikutushaasteisiin ja mielialaongelmiin. Lisäksi tukea löytyy esimerkiksi uneen, stressiin ja syömiseen liittyvissä haasteissa. Psykiatrinen sairaanhoitaja voi toteuttaa myös lyhytterapioita.

Psykoterapeutti on nimikesuojattu ammattinimike, johon pätevöidytään pitkän työkokemuksen ja ammatillisen lisäkoulutuksen myötä. Psykoterapeuttien peruskoulutus voi olla esimerkiksi lääkäri, psykologi tai sairaanhoitaja. Psykoterapeutin toteuttama psykoterapia on hoitomuoto, johon vaaditaan psykiatrin lähete.

Psykologi auttaa oireiden kartoituksessa ja hoidossa sekä tekee psykologisia testejä ja tutkimuksia. Psykologi on ylemmän korkeakoulun tutkinnon suorittanut mielen, käyttäytymisen ja ajattelun asiantuntija, jolla on tietämystä ja taitoa tunnistaa, joka voi auttaa tunnistamaan, millaiset asiat lapsen tai nuoren elämässä voivat johtaa tietynlaiseen käytökseen.

Psykiatri on psykiatrian erikoislääkäri, joka on erikoistunut tutkimaan ja hoitamaan mielenterveyden häiriöitä ja -sairauksia. Psykiatri voi tehdä diagnoosin, laatia Kelan vaatimat lausunnot sekä tehdä hoitosuunnitelman esimerkiksi psykoterapian tai lääkityksen aloittamiseksi. Psykiatrian erikoislääkäri voi myös tarpeen mukaan tehdä lähetteen jatkotutkimuksiin tai muihin hoitopaikkoihin.

Usein kysyttyjä kysymyksiä lasten ja nuorten mielenterveydestä

Tarvittaessa Suomesta löytyy myös muita auttavia käsiä lasten ja nuorten mielenterveyshaasteisiin.

Asiantuntijoiden vastaanotot ja tutkimukset

Mielen ensikäynti
Psykiatrinen sairaanhoitaja
Lasten psykologin vastaanotto
Lasten ja nuorten psykoterapia
Lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria
Neuropsykologiset tutkimukset
Nuorten neuropsykiatrinen valmennus (Nepsy-valmennus)
Nuorten lyhytterapia
Perheterapia
Pariterapia
Kouluvalmiusarvio

Oireet

Uhmaikä
Nepsy-lapsi
Lapsen käytöshäiriöt
Lapsen raivokohtaukset
Lapsen nukahtamisvaikeudet
Nuoren vuorokausirytmin haasteet
Tic-oireet ja Touretten syndrooma
Artikkelit ja tiedotteet
Lapsen ruutuaika Lapsen ruutuaika – kuinka paljon on sopivasti?
Lapsen ruutuaika voi olla hyödyllistä ja kehittävää, kun sitä hallitaan oikein. Tärkeintä on varmistaa, ettei se verota liikkumista, unta tai sosiaalista vuorovaikutusta muiden kanssa. Jos lapsi istuu liikaa ruudun ääressä, seurauksena voi olla sekä fyysisiä että psyykkisiä oireita.
Lue lisää
lapsen syömishäiriöt Lapsen syömishäiriöt – tunnista anoreksia ja bulimia
Lasten syömishäiriöt koskettavat koko perhettä. Ne voivat uhata vakavasti lapsen terveyttä ja jopa henkeä. Lastentautien erikoislääkäri Nina Kaseva kertoo, mitkä ovat lapsen syömishäiriön oireet ja miten niitä voidaan hoitaa. Hyvä uutinen on, että syömishäiriöstä voi toipua täysin. Vanhemmat voivat olla siinä suurena apuna.
Lue lisää
shutterstock_1415478422 Nettikiusaaminen on aina vahingollista – Mitä tehdä, kun lasta kiusataan netissä?
Nettikiusaaminen voi olla haukkumista, uhkailua tai ulkopuolelle jättämistä. Se satuttaa ja saattaa jättää lapseen syvät jäljet. Pikkujätin psykologi Anne Lukkarila neuvoo, miten kiusattua lasta voi tukea ja mitä nettikiusaamisesta on hyvä tietää.
Lue lisää