Lapsen ja nuoren oppimisvaikeudet

Oppimisvaikeudet eivät ole seurausta laiskuudesta tai älykkyyden puutteesta. Taustalla on usein hermoston toimintaan liittyviä yksilöllisiä eroja sekä aivojen erilainen kyky käsitellä tietoa. Lievätkin vaikeudet ovat tärkeä tunnistaa, jotta lasta voidaan tukea koulussa ja kotona mahdollisimman varhain. Mikäli asiaan ei puututa, ongelmat voivat kasvaa ja seurata aikuisuuteen.

• Mitä ovat oppimisvaikeudet?
• Oppimisvaikeuksien syyt
• Yleisimmät oppimisvaikeudet
• ADHD ja oppimisvaikeudet
• Mistä apua oppimisvaikeuksiin?
• Miten oppimisvaikeuksien luonnetta selvitellään?
• Pääseekö oppimishäiriöistä eroon?
• Miten vanhemmat voivat tukea lasta?
• Varhaisen tunnistamisen merkitys
• Oppimisvaikeudet ja mielenterveys
• Ajanvaraus Pikkujättiin

Mitä ovat oppimisvaikeudet?

Oppimisvaikeudet tarkoittavat, ettei lapsi opi odotettuja asioita odotetussa ajassa. Vaikeudet ilmenevät hitaana tai poikkeavana taitojen omaksumisena.

Oppimisvaikeus voi olla kapea-alainen, jolloin se vaikuttaa vain yhteen oppimisen alueeseen, esimerkiksi lukemiseen. Laaja-alaiset oppimisvaikeudet merkitsevät, että lapsella saattaa olla vaikeuksia monenlaisissa oppimisen taidoissa.

Lapsen ja nuoren oppimisvaikeuksiin voi liittyä myös muita erityisvaikeuksia sekä neurologisia ja psykiatrisia rinnakkaishäiriöitä.

Oppimisvaikeuksien syyt

Oppimisvaikeuksille ei ole yksittäistä syytä. Oppimisvaikeuksien taustalla voi olla perinnöllisiä tai kehityksellisiä syitä, kuten kielellisiä erityisvaikeuksia.

Oppimisvaikeuksia voivat aiheuttaa myös

• neurologinen sairaus tai vaurio, kuten keskushermostoon kohdistunut vamma
• synnytyksen aikainen hapenpuute tai esimerkiksi keskosuus

Yleisimmät oppimisvaikeudet

1. Dysleksia eli lukivaikeus

Lukivaikeus ilmenee usein lukusujuvuudessa kirjoittamisen hitautena ja virhealttiutena sekä luetun ymmärtämisessä. Ongelmat voivat liittyä kirjainten tunnistamiseen, nimeämiseen sekä äänteiden yhdistämiseen.

Lukivaikeus voi olla perinnöllistä ja siihen saattaa liittyä myös muita kielellisiä haasteita. Vaikka vaikeus ei katoa iän myötä, oikeanlaisella tuella, kuten erityisopetuksella, apuvälineillä ja erilaisilla oppimisstrategioilla, lapsi tai nuori voi oppia suoriutumaan koulussa hyvin.

2. Dyskalkulia eli matematiikanoppimisvaikeudet

Matemaattiset oppimisvaikeudet ilmenevät peruslaskutaidon vaikeuksina. Tämä voi ilmetä vaikeutena ymmärtää lukujonoa, laskea yksinkertaisiakin laskutoimituksia tai hahmottaa lukumääriä ja mittasuhteita. Dyskalkulia saattaa jäädä huomaamatta, koska sitä ei tunnisteta yhtä helposti kuin lukivaikeutta.

Matematiikan oppiminen perustuu usein kumulatiivisiin taitoihin, ja siksi varhainen tuki on erityisen tärkeää. Oppilaan voi olla hyödyllistä käyttää visuaalisia ja konkreettisia materiaaleja sekä oppia yksilöllisten menetelmien kautta matematiikkaa.

3. Kielelliset erityisvaikeudet

Kielelliset erityisvaikeudet liittyvät puheen ja kielen ymmärtämiseen ja tuottamiseen. Lapsella voi olla vaikeuksia ymmärtää ohjeita, oppia uusia sanoja tai muodostaa lauseita oikein. Tämä vaikuttaa usein myös lukemisen ja kirjoittamisen oppimiseen.

Kielelliset vaikeudet voivat olla osa laajempaa neurokognitiivista vaikeutta tai esiintyä itsenäisesti. Puheterapia on usein keskeinen tukimuoto. Myös opetuksen tukeminen visuaalisin keinoin voi helpottaa oppimista.

ADHD ja oppimisvaikeudet

ADHD eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö voi lisätä oppimiseen liittyviä haasteita. Lapsella tai nuorella, jolla on ADHD, voi olla vaikeuksia keskittyä tehtävään, suunnitella tekemisiään tai hillitä impulsiivista käytöstä. Oppimisympäristössä tämä voi näkyä hajamielisyytenä, omiin ajatuksiin uppoamisena, unohteluna, keskittymisen vaikeutena ja levottomuutena.

Kaikki levoton käyttäytyminen ja tarkkaamattomuus ei kuitenkaan ole ADHD:tä. Lasten on vaikea olla tarkkaavaisia ympäristöissä, joissa on liikaa häiriötekijöitä, kuten vaikkapa älylaitteita.

Mistä apua oppimisvaikeuksiin?

​Jos lapsella on vaikeuksia oppia uusia asioita, tai hän on itse tuskastunut johonkin asiaan, ongelmista kannattaa ensimmäiseksi keskustella neuvolassa tai koulussa. Koulu- tai neuvolapsykologi voi tutkia lapsen taitoja ja selvittää oppimisen ja kehityksen huolia.

Perheet voivat myös hakeutua suoraan neuropsykologin vastaanotolle lievissäkin oppimisvaikeusepäilyissä. Lähetettä ei tarvita, mutta on hyvä huomioida, että vakuutusyhtiöt eivät välttämättä korvaa käyntejä ilman sitä. Lähetteen voi tarvittaessa pyytää esimerkiksi koululääkäriltä tai etävastaanotolla lastenlääkäriltä.

Miten oppimisvaikeuksien luonnetta selvitellään?

Lapsen tai nuoren oppimisvaikeuksien luonnetta selvitellään laajan neuropsykologisen tutkimuksen avulla. Siinä arvioidaan lapsen kehitystasoa ja mahdollisia erityisvaikeuksia. Lisäksi voidaan arvioida

• kielellisiä ja näönvaraisia päättelytaitoja ja perustoimintoja
• tarkkaavuutta ja toiminnanohjausta
• tunnesäätelyä
• käyttäytymistä
• muistia ja oppimista
• sosiaalisen havaitsemien taitoja
• lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen taitoja

Tutkimuksella saadaan tietoa myös lapsen vahvuuksista. Se auttaa osaltaan suunnittelemaan tarvittavia tukitoimia koulussa tai päiväkodissa. Hyvä oppimisympäristö on lapselle tärkeä.

Pikkujätissä laaja neuropsykologinen tutkimus sisältää viisi tutkimuskertaa. Vanhemmat ja opettajat osallistuvat tutkimukseen muun muassa vastaamalla heille toimitettavien kyselylomakkeiden kysymyksiin. Tutkimusjakson lopussa kuullaan tulokset ja niistä seuraavat johtopäätökset.

Palautekeskustelussa keskustellaan keinoista auttaa lasta tai nuorta tulemaan toimeen omien piirteidensä kanssa. Lisäksi pohditaan erilaisia tukimuotoja ja koulussa tai päiväkodissa mahdollisesti tarvittavia erityisjärjestelyjä. Neuropsykologi kirjoittaa niitä varten lausunnon. Virallisen oppimishäiriödiagnoosin tekee lääkäri.

Pääseekö oppimishäiriöistä eroon?

Oppimishäiriöistä ei pääse täysin eroon, koska ne ovat osittain ominaisuuksia, jotka kulkevat mukana läpi elämän, mutta niitä voidaan kompensoida.

Miten vanhemmat voivat tukea lasta?

​Lapsi, jolla on oppimisvaikeuksia, tarvitsee ikäisiinsä verrattuna tavallista enemmän apua oman toimintansa ohjaamiseen ja arkirutiinien rakentamiseen, esimerkiksi läksyjen tekoon. Aikuisen järjestelmällinen tapa tehdä ja toistaa rutiineja toimii lapselle mallina. Toistuvat rutiinit ja arkisten muutosten ennakointi luovat lapselle turvallisuutta.

Muista myös palkita lasta, ei vain onnistumisista, vaan myös yrittämisestä. Hän tarvitsee hyväksyntää ja kannustusta, vaikkei toiminta aina tuottaisi toivottua lopputulosta.

Varhaisen tunnistamisen merkitys

Oppimisvaikeuksien tunnistaminen varhaisessa vaiheessa on yksi tärkeimmistä tekijöistä, joka vaikuttaa lapsen ja nuoren koulunkäyntiin ja hyvinvointiin. Mitä aikaisemmin vaikeudet havaitaan ja ymmärretään, sitä nopeammin lapsi saa tarvitsemaansa tukea. Sen ansiosta hän voi säästyä monilta myöhemmiltä ongelmilta.

Oppimisvaikeuksien tunnistaminen voi perustua huoltajien, opettajien tai muiden ammattilaisten havaintoihin. Jos oppiminen etenee koulussa selvästi hitaammin kuin muilla, tai lapsi kokee jatkuvasti turhautumista koulutehtävissä, on aina syytä tarkastella tilannetta tarkemmin ja ohjata lapsi tarvittaessa avun piiriin.

Oppimisvaikeudet ja mielenterveys

Tunnistamattomina oppimisvaikeudet voivat aiheuttaa arvottomuuden ja häpeän tunteita sekä heikentää itsetuntoa. Niiden piilottelu voi lisätä stressiä ja uupumista voimavaroja kuluttavina, jatkuvina ponnisteluina selviytyä koulussa.

Lisäksi oppimisvaikeuksiin liittyy tavallista suurempi riski masennukseen ja ahdistuneisuushäiriöihin. Ne voivat olla seurausta pitkään jatkuneesta epäonnistumisen kokemuksesta, yksinäisyydestä tai kiusatuksi tulemisesta.

Ajanvaraus Pikkujättiin

Jos epäilet lapsella tai nuorella oppimisvaikeuksia tai tilanne on niiden vuoksi haastava, varaa aika neuropsykologille internetajanvarauksemme kautta tai soittamalla Pikkujätin ajanvaraus- ja neuvontapuhelimeen 010 380 8000.