Pikkujätti avaa lasten ja nuorten lääkäriaseman Turkuun

Pikkujätti palaa Turkuun vuosien tauon jälkeen. Pikkujätti on samaa yritystä Lääkärikeskus Aavan kanssa ja uusi Pikkujätti sijoittuu Aavan viereen Kauppakeskus Hansan 3. kerrokseen.

Tilojen remontointi on jo aloitettu ja suunnitelman mukaan Pikkujätti pääsee avaamaan ovensa turkulaisille lapsiperheille joulukuussa.

Tiloissa huomioitu sekä lapset että aikuiset

Uusista tiloista liikenee neliöitä Pikkujätin lisäksi myös Aavan käyttöön. Aavan puolelle tehdään uusia vastaanotto- ja toimenpidehuoneita, minkä lisäksi laboratorioon saadaan kolmas näytteenottohuone.

– Tilauudistus on suunniteltu siten, että se tukee molempien toimintaa ja helpottaa asiakkaan asioimista. Sijoitamme esimerkiksi Aavan korvalääkärin huoneen siten, että se on lähellä Pikkujätin tiloja, Turun yksikönjohtaja Tuire Taskinen kertoo.

Sisustussuunnittelija on tehnyt tilailmeestä Pikkujätin brändille uskollisen. Odotusaulaan on valittu merellinen teema, jossa keskellä tilaa on rantautuneena vene. Aluetta reunustavat laiturielementti, lukunurkkaus ja liitutaulu.

– Jopa akustiikkalevyt on hyödynnetty lasten leikkeihin. Seinästä irtoaa huopapaloja, jotka ovat kuin rantakiviä, joilla voi hypellä, Taskinen paljastaa.

Tiloissa on otettu huomioon paitsi pikkuasiakkaat, myös jo vähän isommaksi varttuneet. Nuorille tulee oma odotusaula ja lasten vanhemmille tehdään odotustila, jossa voi rauhassa imettää vauvaa tai syöttää lasta.

Uudella voimalla Turkuun

Monella turkulaisella on vielä hyvin muistissa, että Pikkujätti on ollut aiemminkin kaupungissa.

Tuolloin Pikkujätti sijaitsi Kupittaalla, jonne se oli laajentanut toimintaansa ilman Aavaa. Toiminta ei lopulta ottanut tuulta siipiensä alle ja toimipiste suljettiin samoihin aikoihin, kun Aava avasi Turun Hansakorttelissa vuoden 2020 syksyllä.

Tuire Taskinen kertoo saaneensa kyselyitä, miksi Pikkujätti tällä kertaa onnistuisi, jos toiminta ei lähtenyt lentoon Kupittaallakaan.

– Meillä on nyt loistava sijainti Turun keskustassa vilkkaassa kauppakeskuksessa, jossa on saatavilla hyvät pysäköintimahdollisuudet, julkinen liikenne ja apteekki, Taskinen sanoo.

– Lisäksi Pikkujätillä on Aavan myötä jo olemassa olevat fasiliteetit ympärillään. Laboratorio ja kuvantaminen ovat jo käytössä, respa toimii ja henkilökuntaa on valmiina. Lisäksi vakuutusyhtiöiden kanssa tekemämme yhteistyö ja asiakasohjaus ovat nyt ihan eri tasolla kuin silloin, hän jatkaa.

Vaikka lastenlääkäripalvelut ovat kilpailtuja koko maan tavoin myös Varsinais-Suomessa, näkee liiketoimintajohtaja Riia Siivikko, että Pikkujätillä on paikkansa Turussa.

– Turku on Suomen suurimpia kaupunkeja ja yksi niistä harvoista, joka on edelleen muuttovoittoinen. Kun vanhempi haluaa lapselleen lääkäriajan, haluamme perheyrityksenä olla kotimainen vaihtoehto isojen ketjujen joukossa, Siivikko sanoo.

Myös Tuire Taskinen kantaa ylpeänä Pikkujätin haastajan viittaa.

– Tulemme varmasti haastamaan markkinaa. Pikkujätti lapsille ja nuorille suunnattuna lääkäriasemana voi perheomisteisena toimia selkeästi arvovalintana. Olemme haastajia ja ylpeitä siitä, hän toteaa.

Etsimme lisää lastenlääkäreitä

Jotta Pikkujätti pääsee palvelemaan täydellä teholla turkulaisia joulukuussa, lääkäriasemalle kaivataan yhä lisää vastaanottajia ja etenkin lastenlääkäreitä.

– Ajatuksena olisi saada toiminta rullaamaan niin, että saatavilla olisi koko päivän ajan pediatreja. Tueksi tietysti halutaan muita erikoisaloja, kuten vaikkapa korvalääkäreitä ja mielen huolen asiantuntijoita, Taskinen sanoo.

Lisätietoja:

Tuire Taskinen, yksikönjohtaja
[email protected]

Artikkelit ja tiedotteet
Pikkujätti Turku lasten aula, havainnekuva Pikkujätti avaa lasten ja nuorten lääkäriaseman Turkuun
Kauppakeskus Hansa saa joulukuussa Aava Turun kaveriksi upouuden Pikkujätin, joka palvelee perheitä lasten ja nuorten terveyshuolissa.
Lue lisää
Riikka ja Ulla Kun pehmolelu saa ensin laastarin – Näin potilasturvallisuus näkyy lapsen lääkärikäynnillä
Valtakunnallista Potilasturvallisuuspäivää vietetään 17.9. Turvallinen hoito on parhaimmillaan huomaamatonta: se tuntuu lapsen mielestä lempeältä rutiinilta ja huoltajan mielestä selkeältä etenemiseltä.
Lue lisää
Jarkko-Kantoluoto- Jarkko Kantoluoto on Aavan ja Pikkujätin uusi markkinointi- ja viestintäjohtaja
Aavassa ja Pikkujätissä Jarkko Kantoluotoa kiehtoo inhimilliset arvot ja pitkäjänteinen tekeminen perheen omistuksessa.
Lue lisää
FacebookTwitterLinkedIn

Kun pehmolelu saa ensin laastarin – Näin potilasturvallisuus näkyy lapsen lääkärikäynnillä

Ratinan Pikkujätissä turvallisuus alkaa jo odotustilasta. Seinillä on tuttuja kuvia ja muotoilussa vältetään teräviä kulmia; kaikki on tehty, jotta pieni kävijä voi olla rauhassa. Lapsi saa istua huoltajan sylissä, ja ammattilainen tulee kirjaimellisesti lapsen tasolle. “Mitä nyt tehdään ja miksi” selitetään selkeästi sekä lapselle että aikuiselle.  

Valtakunnallisen potilasturvallisuuspäivän (17.9.) kunniaksi Tampereen Ratinan Pikkujätissä työskentelevät lastentautien erikoislääkäri Riikka Stenbäck ja laboratoriohoitaja Ulla Honkanen avaavat arkeaan. 

Lapsilähtöisyys on päätös, jonka huomaa
 

Pikkujätissä rutiinit on viritetty lapsen kokemukselle ja turvallisuudelle. Laitteet, mittarit ja välineet on mietitty pienille käsille ja suille asti, muun muassa makutikut maistuvat hyvältä ja mittavälineet sopivat eri ikäisille. Ammattilaiset ovat lasten kanssa työskentelyyn tottuneita, mikä näkyy sekä vastaanoton vuorovaikutuksessa että hoitoketjun toimivuudessa.  

Ikätasoinen kohtaaminen on arkea: vauvan kanssa vakuutetaan ensin vanhempi, isomman lapsen kanssa jutellaan suoraan hänelle ja annetaan vaihtoehtoja niissä asioissa, joissa lapsi voi valita. Kyse on rauhallisesta etenemisestä: hymy, kyykistyminen ja pehmolelullekin “omaksi” laitettu laastari eivät vie enempää aikaa, mutta vievät jännityksen pois ja tilanteesta tulee kaikille mukavampi.  

Turvallisuus on myös tietosuojaa ja näyttöön perustuvaa hoitoa
 

Tieto käsitellään huolellisesti ja hoito perustuu aina ajantasaisiin hoitosuosituksiin vaihtoehtohoitojen sijaan, luotetaan näyttöön ja yhteiseen ymmärrykseen siitä, mitä tehdään ja miksi.   

Laboratoriossa turva on tarkkuutta ja myötätuntoa
 

Laboratoriossa kriittisin kohta on henkilöllisyyden varmistus. Oikea lapsi, oikea näyte, oikea tarra. Kun tämä on kunnossa, työ jatkuu johdonmukaisena: Laboratoriossa laitteet kontrolloidaan ja huolletaan säännöllisesti. Laatua varmistetaan sisäisesti ja ulkoisesti.  

Hygieniakäytännöt, kuten suojavarusteet, suojaavat sekä potilasta että ammattilaista, ja tilat on suunniteltu niin, ettei pieni käsi ylety neuloihin tai muihin laboratoriotarvikkeisiin.  

Samaan aikaan laboratorio on lapsen ehdoilla. Joskus jännitys unohtuu, kun puhutaan harrastuksista tai laitetaan soimaan tuttu tunnusmusiikki, yhdessä on laulettu Pokémonin tunnariakin. Lapsi saa katsoa, mitä hänelle tehdään, jos se helpottaa. Tavoite on, että käynti on mahdollisimman myönteinen kokemus ja sujuu kerralla oikein.  

Tieto kulkee ja vastuu on selkeä
 

Kun laboratoriossa huomataan jotain poikkeavaa, siitä kerrotaan lääkärille heti. Vastuut on sovittu: tieto ei jää kellumaan, ja perheelle annetaan matalan kynnyksen yhteydenottokanava. Jos jokin menee pieleen tai epäselväksi, käytössä on HaiPro-ilmoitukset ja lääkityksissä tuplalaskenta; apteekki varmistaa osaltaan. Tärkeintä on avoimuus ja oppiminen.  

Huoltajalla tärkeä rooli: yhdessä olemme turvaksi
 

Huoltaja tuntee lapsensa parhaiten: mikä jännittää, mikä helpottaa, osaako lapsi niellä tabletin, ja miten vointi on muuttunut. Käynnin sujuvuutta parantaa, kun Kela-kortti on mukana ja ohjeet (kuten nielunäytettä ennen syömättä ja juomatta oleminen) on mahdollisuuksien mukaan huomioitu. Lapselle voi kertoa etukäteen lyhyesti, mitä tehdään ja että aikuiset pitävät huolen turvallisuudesta. Aikuisen ja vanhemman oma asenne, kun on myönteinen ja kannustava, onnistuu yleensä tutkimukset paremmin. 

Potilasturvallisuuspäivä muistuttaa, että suurin osa turvallisuudesta on arkista, toistuvaa hyvää työtä: huomion suuntaamista lapseen, selkeää kieltä ja tinkimätöntä laatua taustalla. Se on turvallisuuden tunnetta, joka syntyy osaamisesta, järjestelmistä ja siitä, että lapsi otetaan tosissaan ja kohdataan omana itsenään.

FacebookTwitterLinkedIn

Jarkko Kantoluoto on Aavan ja Pikkujätin uusi markkinointi- ja viestintäjohtaja

Aavan ja Pikkujätin uudeksi markkinointi- ja viestintäjohtajaksi on valittu Jarkko Kantoluoto, joka on aloittanut työssään 18. elokuuta. 

Edellinen markkinointi- ja viestintäjohtaja Pauli Waroma irtisanoutui tehtävästään keväällä ja hänen työnsä Aavassa ja Pikkujätissä päättyi heinäkuun lopussa.

Rooliin astuu monipuolinen osaaja 

Kantoluodon edellinen työtehtävä oli vastata medialiiketoiminnasta mainos- ja viestintätoimisto dentsussa. Sitä ennen hän työskenteli vuosina 2018–2024 vakuutusyhtiö Ifissä tuotejohtajana ja Pohjoismaista vastaavana markkinointijohtajana.

Kantoluoto on pitkän linjan markkinoinnin ammattilainen, jolla on monipuolinen kokemus markkinoinnista, digitaalisesta myynnistä ja tuotejohdosta. Hänen aiempia työnantajiaan ovat olleet muun muassa If, OP Ryhmä, S-Pankki ja Sanoma Media. Lisäksi hän on istunut Potilasvakuutuskeskuksen hallituksessa ja finanssialan toimialaryhmissä, joissa sote-ala on käynyt tutuksi.

– Fiilis on tosi hyvä ja odotan innolla, että pääsen aloittamaan. Ennen kaikkea on mukavaa päästä tutustumaan ihmisiin ja liiketoimintaan tarkemmin, Jarkko Kantoluoto sanoo.

Arvot ja ala merkityksellisiä

Aavassa ja Pikkujätissä Kantoluotoa kiehtoo inhimilliset arvot ja pitkäjänteinen tekeminen perheen omistuksessa. Myös terveyden ja hyvinvoinnin ala on hänelle merkityksellinen.

Aavan ja Pikkujätin haastajan asema markkinassa ei pelota Kantoluotoa, sillä hän on tottunut olemaan haastajan roolissa.

– Suhtaudun siihen tosi positiivisesti. Se sallii tehdä omaa juttua ilman, että tarvitsee koko ajan olla huolissaan, tuleeko kilpailija ohi, hän sanoo.

Kantoluoto näkee omana vahvuutenaan uteliaisuuden ja kokemuksen tuoman varmuuden tekemisessä. Hän on tehnyt myös aiemmin urallaan laajasti yhteistyötä sote-alan eri toimijoiden ja sidosryhmien kanssa, mikä on tulevassa roolissa iso etu. 

Toimitusjohtaja Ove Uljas on tyytyväinen, että tehtävään löytyi kaupallinen markkinoinnin moniosaaja.

– Vahvan markkinointitaustan lisäksi Jarkolla on vahva kaupallinen tausta ja hän puhuu samaa kieltä liiketoimintamme kanssa. Uskon, että hän sopii erittäin hyvin Aavan ja Pikkujätin maailmaan, Uljas sanoo.

Lisätietoja:

Ove Uljas, toimitusjohtaja

FacebookTwitterLinkedIn

Aava ja Pikkujätti ovat pian Aava ja Pikkujätti Oy – kaksi vahvaa brändiä jatkaa

Aava ja Pikkujätti yhdistyvät 1.6.2025 alkaen virallisesti yhdeksi yritykseksi, jonka nimeksi tulee Aava ja Pikkujätti Oy. Muutos on osa hallinnollista selkeyttämistä, ja sen tavoitteena on mahdollistaa entistä yhtenäisempi kehittäminen ja sujuvampi yhteistyö sisäisesti.

Aava ja Pikkujätti ovat toimineet tiiviissä yhteistyössä jo vuodesta 2019, jolloin hallintorakenteita yhtenäistettiin. Nyt yhteistyö virallistetaan yhdistymisellä, jonka seurauksena yritykset toimivat jatkossa saman y-tunnuksen alla.

Yhdistyminen ei vaikuta asiakkaille tai yhteistyökumppaneille tuttuihin brändeihin, vaan Aava ja Pikkujätti jatkavat omilla vahvuuksillaan ja identiteeteillään. Aava keskittyy jatkossakin aikuisten ja työikäisten terveyden tukemiseen ja Pikkujätti lasten ja nuorten hyvinvointiin.

– Kyseessä on yhtiörakenteen muutos, ei brändiuudistus tai brändien fuusio. Molemmat nimet, palvelulupaukset ja uniikki tapa kohdata asiakas pysyvät näkyvissä ja elävinä asiakkaidemme arjessa. Yhdistymisellä haluamme mahdollistaa entistä paremman asiakaskokemuksen, sujuvamman sisäisen yhteistyön ja yhä laaja-alaisemman palvelutoiminnan kehittämisen, sanoo toimitusjohtaja Ove Uljas.

Suomalainen Ahon perhe omistaa edelleen 100 %

Konkreettinen muutos asiakkaan näkökulmasta on se, että yhdistymisen myötä uusi nimi, Aava ja Pikkujätti Oy, näkyy 1.6.2025 alkaen virallisissa dokumenteissa, kuten laskuissa ja sopimuksissa. Asiakkaat ja kumppanit kohdataan ja palvellaan niin kuin ennenkin – kokonaisina ihmisinä.

Yhtiön omistajana toimii jatkossakin suomalainen Ahon perhe, joka omistaa nyt 100 % myös Pikkujätistä. Yhdistyminen mahdollistaa entistä tiiviimmän palvelukehityksen ja tukee tavoitteita palvella asiakkaita vauvasta vaariin, laadukkaasti ja pitkäjänteisesti.

– Monesti yritysten yhdistäminen tarkoittaa yhden nimen katoamista. Meille tämä on kannanotto siihen, että tunnistamme molempien brändiemme vahvuudet ja haluamme säilyttää ne. Siksi myös yrityksen nimeksi tuli Aava ja Pikkujätti Oy, kertoo omistaja ja Aho Groupin hallituksen puheenjohtaja puheenjohtaja Antti Aho.

Artikkelit ja tiedotteet
Pikkujätti Turku lasten aula, havainnekuva Pikkujätti avaa lasten ja nuorten lääkäriaseman Turkuun
Kauppakeskus Hansa saa joulukuussa Aava Turun kaveriksi upouuden Pikkujätin, joka palvelee perheitä lasten ja nuorten terveyshuolissa.
Lue lisää
Riikka ja Ulla Kun pehmolelu saa ensin laastarin – Näin potilasturvallisuus näkyy lapsen lääkärikäynnillä
Valtakunnallista Potilasturvallisuuspäivää vietetään 17.9. Turvallinen hoito on parhaimmillaan huomaamatonta: se tuntuu lapsen mielestä lempeältä rutiinilta ja huoltajan mielestä selkeältä etenemiseltä.
Lue lisää
Jarkko-Kantoluoto- Jarkko Kantoluoto on Aavan ja Pikkujätin uusi markkinointi- ja viestintäjohtaja
Aavassa ja Pikkujätissä Jarkko Kantoluotoa kiehtoo inhimilliset arvot ja pitkäjänteinen tekeminen perheen omistuksessa.
Lue lisää
FacebookTwitterLinkedIn

Pikkujätti toi lastenlääkäripalvelut myös Keravalle!

Pikkujätti on avannut 7.4.2025 toimipisteen Keravalle. Toimimme samoissa tiloissa sisaryhtiömme Lääkärikeskus Aavan kanssa ja löydät meidät osoitteesta Kauppakaari 15.

Tarjoamme lastenlääkäreiden ja muiden lasten hoitoon tottuneiden erikoislääkäreiden vastaanottoja sekä laboratorion ja kuvantamisen palveluita perheen pienimmille. Lasten kasvattama henkilökuntamme auttaa lasta ja koko perhettä joka vaivassa, murheessa ja kiukussa.

Lastenlääkärit takaisin kaupunkiin

Remontoidussa kiinteistössä Aavan ja Pikkujätin vuokraamiin reilun 1000 neliön tiloihin on tehty laboratorion ja kuvantamisen tilat, toimenpidehuoneet sekä 31 vastaanottohuonetta.

– Iso merkkipaalu uusissa tiloissa on se, että onnistuimme palauttamaan Keravalla kaivatut ja odotetut lastenlääkäripalvelut takaisin kaupunkiin Pikkujätin päästessä Aavan kanssa samoihin tiloihin, iloitsee Keravan Aavan ja Pikkujätin yksikönjohtaja Kati Oksa.

Ajanvaraus pienille ja isoille potilaille

Lastenlääkäriajat varataan Pikkujätin nettisivujen kautta osoitteessa pikkujatti.fi/ajanvaraus.

Aikuisia palvelee Aava, jonka ajat ovat varattavissa Aavan nettisivuilla osoitteessa aava.fi/ajanvaraus.

Artikkelit ja tiedotteet
Pikkujätti Turku lasten aula, havainnekuva Pikkujätti avaa lasten ja nuorten lääkäriaseman Turkuun
Kauppakeskus Hansa saa joulukuussa Aava Turun kaveriksi upouuden Pikkujätin, joka palvelee perheitä lasten ja nuorten terveyshuolissa.
Lue lisää
Riikka ja Ulla Kun pehmolelu saa ensin laastarin – Näin potilasturvallisuus näkyy lapsen lääkärikäynnillä
Valtakunnallista Potilasturvallisuuspäivää vietetään 17.9. Turvallinen hoito on parhaimmillaan huomaamatonta: se tuntuu lapsen mielestä lempeältä rutiinilta ja huoltajan mielestä selkeältä etenemiseltä.
Lue lisää
Jarkko-Kantoluoto- Jarkko Kantoluoto on Aavan ja Pikkujätin uusi markkinointi- ja viestintäjohtaja
Aavassa ja Pikkujätissä Jarkko Kantoluotoa kiehtoo inhimilliset arvot ja pitkäjänteinen tekeminen perheen omistuksessa.
Lue lisää
FacebookTwitterLinkedIn

Lapsen ruutuaika – kuinka paljon on sopivasti?

Mitä tarkoittaa ruutuaika? 

Ruutuajalla tarkoitetaan aikaa, jonka lapsi viettää näyttöpäätteiden ääressä. Kyse voi olla 

  • television katselusta 
  • videopelien pelaamisesta 
  • sosiaalisen median ja internetin käytöstä 
  • opetussovellusten ja digitaalisten työkalujen hyödyntämisestä 

Ruutuaika voidaan jakaa kahteen tyyppiin: 

  1. Passiivinen ruutuaika – esimerkiksi television katselu, jossa lapsi vain vastaanottaa sisältöä ilman aktiivista osallistumista. 
  2. Aktiivinen ruutuaika – esimerkiksi oppimispelit tai interaktiiviset sovellukset, joissa lapsi on aktiivisesti mukana. 

Tasapaino näiden kahden välillä on tärkeää, jottei lapsen kehitys ja hyvinvointi kärsi.

Ruutuaikasuositukset

Tarkkaa suositusta lasten päivittäiselle ruutuajalle on vaikea antaa, koska esimerkiksi kouluikäisillä kännykkä on osa yhteydenpitoa kavereiden kanssa. Monet asiantuntijaorganisaatiot, kuten Maailman terveysjärjestö (WHO) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), suosittelevat kuitenkin seuraavaa: 

  • Alle 2-vuotiaat: Taaperot eivät tarvitse ruutuaikaa, lukuun ottamatta videopuheluita läheisten, kuten isovanhempien, kanssa. 
  • 2–5-vuotiaat: Korkeintaan 1 tunti päivässä laadukasta ja kehittävää sisältöä. 
  • 6–12-vuotiaat: Enintään 2 tuntia viihteellistä ruutuaikaa päivässä. Oppimiseen ja koulutyöhön liittyvää ruutuaikaa ei lasketa mukaan. 
  • 13–18-vuotiaat: Ruutuajan tulisi olla hallittua ja tasapainossa liikunnan, unen ja sosiaalisten aktiviteettien kanssa.  

Vaikka suositukset antavat hyvän pohjan, olennaisinta on seurata lapsen hyvinvointia ja sitä, miten ruutuaika vaikuttaa häneen. Kaiken ikäisten lasten kohdalla on tärkeää vähentää ruutuaikaa iltaisin ennen nukkumaanmenoa.

Yöksi älylaitteet kannattaa jättää makuuhuoneen ulkopuolelle. Makuuhuoneessa oleva laite voi houkutella nuorta käyttämään sitä, mikä voi johtaa unihäiriöihin ja ylivirittyneisyyteen. Lisäksi jatkuva ilmoitusten tai viestien odottaminen voi pitää mielen aktiivisena ja vaikeuttaa rentoutumista ennen nukkumaanmenoa.

Liiallisen ruutuajan haitalliset vaikutukset 

Liiallinen ruutuaika voi vaikuttaa lapseen sekä fyysisesti että psyykkisesti. Yleisimmät haittavaikutukset ovat:

1. Fyysiset haitat 

  • Silmien rasittuminen ja päänsärky 
  • Niska- ja selkäkivut, jotka johtuvat huonosta asennosta, jossa ruudun ääressä usein ollaan. 

2. Psyykkiset ja sosiaaliset vaikutukset 

  • Keskittymisvaikeudet ja impulsiivisuus 
  • Mahdolliset vaikutukset mielialaan
  • Sosiaalisten taitojen heikkeneminen, jos ruutuaika korvaa vuorovaikutuksen muiden kanssa.

3. Liikunnan ja unen väheneminen 

  • Liika ruutuaika voi syrjäyttää fyysisen aktiivisuuden. 
  • Lyhyempi ja heikkolaatuisempi uni, jos laitteita käytetään ennen nukkumaanmenoa.

Miten rajoittaa lapsen ruutuaikaa? 

Vanhemmat voivat rajoittaa lapsen ruutuaikaa monin eri tavoin:

Selkeät säännöt ja rutiinit 

  • Asettakaa perheen yhteiset pelisäännöt ruutuajalle. 
  • Määrittäkää ruuduttomia hetkiä, kuten ateriat (ei kännyköitä ruokapöytään!) ja tunnit ennen nukkumaanmenoa. 

Laadukas sisältö ja aktiivinen käyttö 

  • Kannustakaa lapsia valitsemaan opettavaisia ja vuorovaikutteisia sovelluksia passiivisen sisällön sijaan. 
  • Osallistukaa lapsen digisisältöjen käyttöön ja keskustelkaa niistä yhdessä.

Vaihtoehtoiset aktiviteetit 

  • Houkutelkaa lapset liikkumaan, lukemaan ja pelaamaan lautapelejä. Tehkää niin iloa tuottavia kuin arkisia asioita yhdessä. 
  • Kannustakaa lasta ulkoilemaan ja harrastamaan mahdollisuuksien mukaan. Näin ruutuaika vähenee itsestään.

Teknologian hyödyntäminen 

  • Käyttäkää ruutuajan hallintaan tarkoitettuja sovelluksia ja ajastimia.

Esimerkin voima 

  • Vanhemmat toimivat tärkeimpinä malleina lapsilleen. Ruutuajasta kannattaa keskustella avoimesti ja näyttää hyvää esimerkkiä omalla käytöksellä.

Kun ruutuaikaa hallitaan viisaasti, digilaitteet voivat rikastuttaa lapsen elämää ilman haitallisia vaikutuksia.

Milloin tarvitaan ammattiapua? 

Terveydenhuollon ammattilaisten apua kannattaa hakea, jos lapsella esiintyy toistuvasti seuraavia oireita ja ne vaikuttavat merkittävästi hänen arkeensa:

1. Univaikeudet ja väsymys 

Jos lapsi kärsii jatkuvista univaikeuksista, nukahtamisongelmista tai väsymyksestä päivisin, ja tämä vaikuttaa koulussa pärjäämiseen tai mielialaan, kannattaa ottaa yhteyttä esimerkiksi neuvolaan, kouluterveydenhoitajaan tai lääkäriin.

2. Keskittymisvaikeudet ja oppimisongelmat 

Mikäli lapsen keskittyminen heikkenee huomattavasti, hänellä on vaikeuksia koulutehtävissä tai oppiminen hidastuu, voi olla hyödyllistä keskustella asiasta opettajan, koulupsykologin tai terveydenhuollon ammattilaisen, kuten psykiatrisen sairaanhoitajan, kanssa.

3. Ahdistus, masennus tai sosiaalinen vetäytyminen 

Jos lapsi vaikuttaa jatkuvasti ahdistuneelta, alakuloiselta tai vetäytyy sosiaalisista tilanteista, voi olla hyvä pohtia ruutuajan roolia tässä. Apua voi hakea perheneuvolasta, koulupsykologilta, kuraattorilta tai muulta mielenterveyden ammattilaiselta, kuten Pikkujätin psykologeilta, psykiatrisilta sairaanhoitajilta, lastenlääkäriltä, lastenpsykiatrilta tai nuorisopsykiatrilta tai nuorisolääkäriltä.

4. Riippuvuuskäyttäytyminen 

Mikäli lapsi viettää lähes kaiken vapaa-aikansa älylaitteiden ääressä, menettää kiinnostuksensa muihin aktiviteetteihin ja saa kiukkukohtauksia, jos ruutuaikaa rajoitetaan, kyse voi olla digiriippuvuudesta. Tällaisessa tilanteessa apua voi saada perheneuvolasta, psykologilta, psykiatriselta sairaanhoitajalta tai riippuvuuksiin erikoistuneilta asiantuntijoilta. 

5. Fyysiset oireet, kuten päänsärky sekä niska- ja selkäkivut 

Jatkuvat fyysiset oireet, jotka liittyvät näyttöjen käytön aiheuttamaan huonoon asentoon, voivat vaatia fysioterapeutin tai lääkärin arviota.


Ajanvaraus Pikkujättiin 

Varaa aika psykologille, psykiatriselle sairaanhoitajalle tai lääkärille (lastenlääkäri, lasten- tai nuorisopsykiatri, nuorisolääkäri) internetajanvarauksemme kautta tai soittamalla Pikkujätin ajanvaraus- ja neuvontapuhelimeen 010 380 8000.  Vanhemman on hyvä olla käynnillä mukana.

Asiantuntijana lääketieteen tohtori, nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti Laura Häkkinen. Tekstin tuottamisessa on käytetty apuna tekoälyä.

FacebookTwitterLinkedIn

Tervetuloa upouuteen Pikkujätti Ouluun!

Pikkujätti aloittaa Oulun valloittamisen avaamalla Oulun keskustaan ensimmäisen toimipisteensä. Samalla sisaryritys Lääkärikeskus Aava laajentaa merkittävästi toimintaansa Oulussa.

Aavan ja Pikkujätin omistaa Ahon perheen viisi sisarusta, jotka ovat toimineet terveydenhoitoalalla isänsä Juhani ”Jussi” Ahon jalanjäljissä. Aava juhli viime vuonna 60-vuotissynttäreitä, kun taas Pikkujätti on auttanut perheitä lasten terveyshuolissa vuodesta 1989 lähtien. Yritykset ovat osa Aho Groupia, johon kuuluvat myös Rukan ja Pyhän hiihtokeskukset.

Aava on tarjonnut lääkäripalveluita Oulussa sekä yksityisasiakkaille että yritysasiakkaille vuodesta 2014, mutta toiminta on keskittynyt pääasiassa työterveyshuoltoon. Nyt lääkärikeskuksessa nähtiin potentiaalinen laajenemisen paikka juuri Oulussa.

– Oulu on elinvoimainen ja kiinnostava kaupunki lääkärikeskustoiminnalle. Oulun väestönkasvu on tasaisessa kasvussa ja kaupungissa on merkittävä määrä lapsiperheitä, joka kannustaa meitä tuomaan laadukkaat Pikkujätin lastenlääkäripalvelumme myös Ouluun. Toisaalta kaupungissa on myös paljon kasvavia ja elinvoimaisia asiantuntija- ja teknologiayrityksiä, joille voimme tarjota kokonaisvaltaisia palveluitamme hyvinvointiin ja työssä jaksamiseen, sanoo Aavan ja Pikkujätin toimitusjohtaja Ove Uljas.

Laajemmat palvelut ja aukiolot

Uuden toimipisteen aukeamisen myötä Aavan toiminta Pohjois-Suomessa kasvaa merkittävästi. Toimitilojen koko Oulussa kasvaa roimasti, mikä mahdollistaa palveluvalikoiman ja aukioloaikojen laajenemisen.

– Aava tulee tarjoamaan varteenotettavan vaihtoehdon niin työterveyden asiakasyrityksille, yksityisasiakkaille kuin ammattilaisillekin. Pikkujätti puolestaan avaa oululaisille perheille täysin uuden mahdollisuuden hyödyntää lastenlääkäreitä ja muita lasten terveyden ammattilaisia, sanoo Oulun yksikönjohtaja Elina Ranta.

Oulu on jo yhdeksäs kaupunki, jossa Pikkujätin lapsiin vihkiytynyt henkilöstö pääsee auttamaan lasten terveyshuolissa Mauri Kunnaksen koirahahmoilla viihtyisiksi rikastetuissa tiloissa.

– Meillä on vahva luotto, että monipuolisesti ja osaavasti lapsipotilaiden tarpeisiin keskittyvä lasten lääkäriasemamme tulee saamaan hyvän vastaanoton oululaisilta perheiltä, sanoo Pikkujätin vastaava lääkäri Paula Selkälä.

Artikkelit ja tiedotteet
Pikkujätti Turku lasten aula, havainnekuva Pikkujätti avaa lasten ja nuorten lääkäriaseman Turkuun
Kauppakeskus Hansa saa joulukuussa Aava Turun kaveriksi upouuden Pikkujätin, joka palvelee perheitä lasten ja nuorten terveyshuolissa.
Lue lisää
Riikka ja Ulla Kun pehmolelu saa ensin laastarin – Näin potilasturvallisuus näkyy lapsen lääkärikäynnillä
Valtakunnallista Potilasturvallisuuspäivää vietetään 17.9. Turvallinen hoito on parhaimmillaan huomaamatonta: se tuntuu lapsen mielestä lempeältä rutiinilta ja huoltajan mielestä selkeältä etenemiseltä.
Lue lisää
Jarkko-Kantoluoto- Jarkko Kantoluoto on Aavan ja Pikkujätin uusi markkinointi- ja viestintäjohtaja
Aavassa ja Pikkujätissä Jarkko Kantoluotoa kiehtoo inhimilliset arvot ja pitkäjänteinen tekeminen perheen omistuksessa.
Lue lisää
FacebookTwitterLinkedIn

”Lapset kyllä muistuttavat, jos tarra meinaa unohtua” – Lastenlääkäri Pirkko Kerosen työhön kuuluu taikatemppuja ja vanhempien huolien huojentamista

Millaisia ominaisuuksia lastenlääkärin työssä tarvitaan?

”Kaikkein tärkeintä on luoda lapselle turvallinen tunne ja näyttää hänelle, että Pikkujätissä on hyvä olla. Kun perhe tulee vastaanotolleni, huomioin yleensä ensin lapsen, ja vasta sitten vanhemmat.

Tässä työssä pitää tykätä lapsista ja olla avoin elämänasenne. Sosiaalisuus ja puheliaisuus auttavat paljon. Vähäsanainen tutkijatyyppi tai tuppisuu ei oikein pärjää lasten kanssa, sillä työhön kuuluu lapseen tutustumista ja hauskanpitoa.”

Mikä on paras tapa toimia, jos lapsi saa kiukkukohtauksen?

”Lääkärin on hyvä olla kärsivällinen, sillä lasten kanssa asiat tuppaavat joskus venymään. Kun tulee ärripurri tai itku, ei auta kuin odottaa rauhassa.

Toisaalta joskus tarvitaan myös napakkuutta ja maalaisjärkeä, jotta lasta saadaan autettua. Jos lapsella on kauhea kiukku, hänen kanssaan ei voi ruveta neuvottelemaan. Silloin tehdään tutkimus nopeasti, jotta se on pian ohi ja lapsi pääsee kotiin.”

Mikä auttaa, jos lapsi on ujo?

”On tärkeää ottaa lapsen persoonallisuus huomioon.

Ujolle lapselle kannattaa antaa aikaa. Silloin juttelen ensin vanhempien kanssa, jotta lapsi voi rauhassa tarkkailla tilannetta ja havaita, että ei tuo lääkäri olekaan vaarallinen.”

Miten rauhoitetaan pelkäävä lapsi?

”Mikäli lasta pelottaa tutkimus, mutta hän ei ole muuten ujo, hänen kanssaan pääsee yleensä hyvin juttuun, kun alkaa puhua jostain ihan muusta. Lapsi innostuu usein kertomaan tarinoita vaikkapa pikkusisaruksista, perheen marsusta tai futistreeneistä ja rentoutuu.

Käytän myös hieman hypnoottista tapaa kohdata lapsen arkuus. Katson lasta silmiin ja puhun hitaasti matalalla äänellä. Se rauhoittaa pelokkaita lapsia, ihan pieniäkin.

Teemme aina tutkimuksen lapselle niin kivaksi kuin mahdollista. Emme siksi koskaan tee mitään, mikä sattuu ilman kipulääkkeitä tai puudutusta.”

Ymmärretäänkö Pikkujätissä vanhempien huolta?

”Vanhemmat tulevat usein vastaanotolle hyvin ahdistuneina, koska he pelkäävät, että lapsella on jokin vaarallinen tauti.

Minulla käy paljon pieniä vauvoja ja heidän vanhempiaan. Usein vauvat ovat perheen esikoisia, ja kaikki on vanhemmille uutta. Se tuntuu monesta vähän pelottavalta – varsinkin, kun nykyvanhemmat googlaavat paljon ja lukevat netistä hirveyksiä.

Vanhemmille voi yön pimeinä tunteina tulla helposti pelko, että lapsella on jokin vakava sairaus. Suuri osa vauvakäynneistä onkin vanhempien neuvomista. Me ymmärrämme vanhempien huolen ja tiedämme, mitä he käyvät läpi.”

Millaisia kivoja juttuja teillä on lapsille?

”Tutkimuksen jälkeen jokainen lapsi saa aina tarran. Se on hyvin tärkeä, ja lapset kyllä muistuttavat, jos lääkäri meinaa unohtaa!

Meillä Tapiolassa on myös ihana odotushuone, jossa on puuauto ja muovisia keinuheppoja. Suosituin viihdyke on kuitenkin vuosikymmenien ajan ollut akvaario. Lapset tykkäävät katsella siellä uivia värikkäitä kaloja.”

Miten hauskuutat lapsipotilaitasi?

”Lääkärin työ kiinnostaa monia kouluikäisiä, ja lapset kyselevät minulta paljon käyttämistäni laitteista. Silloin annan mukaan vaikkapa korvasuppilon tai puulastan. Usein lapset seuraavalla käynnillä kertovat, että ovat tutkineet sillä kotona nukkea tai äitiä tai isiä.

Teen lapsille välillä myös taikatemppuja. Vakiotemppuni on esitellä korvalamppua, jos lasta pelottaa korvan tutkiminen. Ensin osoitan sillä vaikkapa isän housuja ja sitten otan lapsen kädestä kiinni ja valaisen sormen päätä. Sormi hohtaa tällöin punaista valoa. Taikaa! Tempun jälkeen saan valaista korvaakin.”

Milloin PikkuTsätti on hyvä kanava?

”PikkuTsätti on kanava, jossa voi chattailla lääkärin kanssa. Se on joskus vanhemmalle helpompi tapa puhua huolesta lääkärille kuin kasvotusten tai puhelimitse.

PikkuTsätti on hyvä kanava erityisesti, jos kyseessä on arkaluontoinen asia, vanhempaa itkettää tai hän ei halua lapsen huomaavan ahdistustaan. Sieltä saa myös nopeasti vastauksia äkillisiin murheisiin, joita on yöllä pohtinut.”

Miksi kannattaa valita Pikkujätti?

”Me Pikkujätin lastenlääkärit ja hoitajat teemme kaikki töitä vain lasten parissa. Tiedämme siis, mitä lasten ja heidän vanhempiensa maailmaan kuuluu ja millaisia pulmia heillä voi olla.

Pikkujätti on tosi pidetty työpaikka. Itse olen ollut täällä töissä jo 30 vuotta, ja moni vielä pidempään.

Meillä on paljon pitkäaikaisia hoitosuhteita, sillä meiltä saa sellaista apua, jota muualta ei. Auttamiseen ei riitä, että hoidat ongelman ja määräät reseptin. Siihen kuuluu myös se, että ymmärrät vanhempien huolia ja sovit soittoajan, jos sitä tarvitaan.

Monet meistä lastenlääkäreistä saattavat antaa huolestuneille vanhemmille jopa puhelinnumeronsa tai sähköpostiosoitteensa.

Meissä kaikissa pikkujättiläisissä asuu pieni auttaja.”


Asiantuntijana Pikkujätin lastentautien erikoislääkäri Pirkko Keronen.

FacebookTwitterLinkedIn

Aava ja Pikkujätti YK:n Global Compact -jäseneksi

Aava ja Pikkujätti ovat liittyneet 2024 YK:n Global Compact -yritysvastuualoitteeseen. Sen tavoitteena on edistää YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden (Sustainable Developmentt Goals) saavuttamista sekä tukea yrityksiä vastuullisen liiketoiminnan periaatteiden noudattamisessa.

– Liittyminen Global Compactiin vahvistaa sitoutumistamme vastuullisuuteen ja kestävään kehitykseen. Toivomme saavamme tukea Global Compactin tarjoamista koulutuksista ja verkostosta oman vastuullisuustyömme kehittämiseen. Otamme myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (SDG:t) osaksi vastuullisuusohjelmaamme, jota työstämme parhaillaan, sanoo Aavan ja Pikkujätin vastuullisuusjohtaja Pauli Waroma.

Periaatteet, joihin sitoudumme

Global Compact -aloite sisältää alla listatut kymmenen periaatetta, joihin Aava ja Pikkujätti sitoutuvat jäsenyyden myötä. Sitoudumme myös raportoimaan vastuullisuustyömme kehityksestä vuosittain.

Ihmisoikeudet

1. Yritysten tulee tukea ja kunnioittaa kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia. (Perustuu YK:n ihmisoikeusjulistukseen.)

2. Yritysten tulee varmistaa, etteivät ne ole osallisina ihmisoikeusrikkomuksiin.

Työelämän oikeudet

3. Yritysten tulee puolustaa työntekijöiden oikeutta järjestäytyä ja liittyä ammattiyhdistyksiin sekä oikeutta työehtosopimusneuvotteluihin. (ILO:n perusoikeuksia koskevat sopimukset.)

4. Yritysten tulee poistaa kaikki pakkotyön ja työpakon muodot.

5. Yritysten tulee lakkauttaa lapsityövoiman käyttö.

6. Yritysten tulee poistaa syrjintä työelämässä ja ammattiin liittyvissä asioissa.

Ympäristö

7. Yritysten tulee noudattaa varovaisuusperiaatetta ympäristöriskien käsittelyssä.

8. Yritysten tulee edistää ympäristövastuullisuutta.

9. Yritysten tulee kannustaa ympäristöystävällisten teknologioiden kehittämistä ja käyttöönottoa.

Korruption torjunta

10. Yritysten tulee vastustaa kaikkea korruptiota, mukaan lukien lahjontaa ja kiristystä. (Perustuu YK:n korruptionvastaiseen yleissopimukseen.)

Global Compact järjestää jäsenyrityksilleen koulutusohjelmia ja vertaisryhmiä vastuullisuuden ja kestävän kehityksen edistämisen tueksi. Lisätietoja Global Compactin toiminnasta ja koulutuksista voit lukea heidän verkkosivuilta osoitteessa https://www.globalcompact.fi/.

FacebookTwitterLinkedIn

Katja Ståhl tunnustaa äiteilevänsä ärsyttävyyteen asti – Lasten kasvattamat -podcastin 3. kausi alkaa

Pikkujätin Lasten kasvattamat -podcast tuo taas kuulokkeisiin aimoannoksen julkkisäitien ja -isien mietteitä perhe-elämästä, lapsista ja lasten kasvattamista aikuisista. Toimittaja Marja Hintikan ja Duudsoneista tutun Jukka Hildenin luotsaama ohjelma tuo syksyyn naurun ja energian lisäksi herkistymistä ja samaistumispintaa lapsiperheen arjen kipupisteisiin.

Aiemmilta kausilta tuttu teema jatkuu myös kolmoskaudella – studiossa ei pohdita sitä, kuinka vanhemmat kasvattavat lapsiaan, vaan sitä, kuinka lapset ovat kasvattaneet vanhempiaan.

Yhdeksänosaisella kaudella kuullaan suomalaisille tuttujen persoonien pohdintoja lapsista, elämästä ja vanhemmuudesta. Marjan ja Jukan kanssa keskustelemaan saapuvat:

  • toimittaja ja juontaja Katja Ståhl
  • rap-artisti Paleface
  • laulaja-lauluntekijä Mikko Kuustonen
  • perhebloggaaja Iina Hyttinen ja puolisonsa Otto Hyttinen
  • laulaja-lauluntekijä Mariska
  • filosofi Frank Martela
  • näyttelijä ja malli Mia Ehrnrooth
  • Duudsoneista tuttu Jarno Laasala
  • näyttelijä ja juontaja Janne Kataja

Äiteilyä ja momsplainausta

Kauden ensimmäisessä jaksossa oivalluksiaan jakaa Katja Ståhl, jonka lapset Vilma ja Topi ovat jo kaksikymppisiä aikuisia.

– Edelleen äiteilen menemään ihan ärsyttävyyteen asti. Kun Topi muutti pois kotoa, huomasin, että oivoi teillä ei oo keittiönpöytää ja rupesin hirveesti tuottamaan ja organisoimaan, että tässä ois Torista kympillä pöytä. Jossain vaiheessa Topi sano, että rauhotu, ja tajusin että sehän on heidän asia, jos he haluaa istua lattialla ja syödä, Katja sanoo.

Katja on varma, että jokainen vanhempi tuottaa lapsilleen tahtomattaan jonkinlaisia lapsuuden traumoja. Hän on jo itse kalastellut lapsiltaan, mitä ne voisivat hänen kohdallaan olla.

– Ne aina sanoo, et sä vähän jyräät. Ja sit mä tunnen pistoksen sydämessäni, että niin muuten jyrään. Mä en anna niiden keksiä pyörää itse, vaan oon aina momsplainaamassa, Katja toteaa.

Podcastin tarjoaa Pikkujätti

Podcastin on toteuttanut yhteistyössä Lasten ja nuorten lääkäriasema Pikkujätti, jonka lääkäreitä ja hoitohenkilökuntaa lapset ovat kasvattaneet jo yli 50 vuoden ajan.

– On upeaa, että ihmiset haluavat kuulla tarinoita siitä, miten voi oppia ja kehittyä ihmisenä, kun kuuntelee lapsia ja katsoo peiliin. Sehän on myös Pikkujätin palvelukokemuksen ytimessä – kaikki me olemme lasten kasvattamia ja opimme jatkuvasti asiakaskohtaamisistamme, sanoo markkinointi- ja viestintäjohtajamme Pauli Waroma.

Lasten kasvattamien uusi kausi alkaa torstaina 3. lokakuuta, jonka jälkeen jaksot julkaistaan kahden viikon välein Spotifyssa ja muilla yleisimmillä podcast-alustoilla.

Lue lisää Lasten kasvattamat -podcastista ja tutustu kaikkien kausien vieraisiin.

Lisätietoja:
Pauli Waroma, markkinointi- ja viestintäjohtaja, Aava & Pikkujätti
[email protected]
+358 400 933 935

FacebookTwitterLinkedIn