Uroterapia

Uroterapeutti auttaa lasta kaikissa vessa-asioissa. Uroterapiaan tulevalla lapsella voi olla esimerkiksi päivä- tai yökastelua, toistuvia virtsatietulehduksia, tiheitä pissalla käyntejä, virtsan panttaamista sekä ummetusta tai tuhrimista.

Mitä on uroterapia?

Uroterapia on tutkittuun tietoon perustuva, lääkkeetön ja ei-kirurginen hoitotyön menetelmä auttaa rakon ja suolen toiminnallisista häiriöistä kärsiviä lapsia.

Uroterapian keskeiset sisältöalueet painottuvat rakon ja suolen toiminnan ymmärtämiseen, uusien tapojen omaksumiseen ja niiden noudattamiseen arjessa. Hoidon kulmakivet ovat säännölliset WC-rutiinit, rauhalliset hyvässä asennossa tapahtuvat WC-käynnit, riittävä juominen ja säännöllinen syöminen.

Haastavaksi hoidon tekee yleensä noloksi koettu ja lapsen itsetuntoa heikentävä aihepiiri.

Uroterapeutti eli ”pissa-kakka-täti” on yleensä peruskoulutukseltaan sairaanhoitaja tai fysioterapeutti, joka on käynyt lisäksi uroterapiakoulutuksen.

Milloin lapsi tarvitsee uroterapiaa?

Uroterapeutin vastaanotolle kannattaa hakeutua, kun lapsella on:

  • kastelua yöllä ja/tai päivällä
  • toistuvia virtsatietulehduksia ilman elimellistä syytä
  • tiheää pissalla käynnin tarvetta
  • ummetusta ja/tai tuhrimista
  • vessapelkoa
  • pidättelytaipumusta
  • vaippaan kakkaamista
  • pottaharjoittelun haasteita

Mitä uroterapeutin vastaanotolla tapahtuu?

Vastaanotolla kartoitetaan aluksi lapsen kokonaistilanne ja olemassa olevat vessarutiinit sekä niihin liittyvät haasteet. Pulmaa lähdetään työstämään yksinkertaisten arjen tapa-asioiden, kuten pissa- ja kakka-aikataulujen sekä juomisten ja syömisten muutoksilla. Tavoitteena on lasta kannustava ja motivoiva työote.

Uroterapeutin vastaanotolla edetään lapsen ehdoilla. Tavoitteena on aina pyrkiä keskustelemaan lapsen itsensä kanssa vanhempien toimiessa taustatukena. Ohjauksen apuna käytetään lapsen maailmaan sopivia kuvia, animaatioita, kirjoja ym. havaintomateriaaleja.

Monesti jo noloista asioista puhuminen sekä käytännön ohjeet ja kotiläksyksi annettavat harjoitukset pulmien ratkaisuksi auttavat eteenpäin. Vastaanotolla ei tehdä mitään tutkimuksia tai toimenpiteitä.

Tarvitaanko seurantaa?

Uroterapiakäyntejä tarvitaan keskimäärin 1–3, joskus enemmänkin. Ensikäynnin ja perusohjauksen jälkeen on hyvä tulla seurantakäynnille noin 2–3 kuukauden kuluttua, jos pulmat jatkuvat.

Ajanvaraus

Varaa aika uroterapeutille nettiajanvarauksestamme tai soittamalla Pikkujätin neuvonta- ja ajanvarausnumeroon 010 380 8000.

Vastaanotolle voi varata ajan suoraan, mutta Kela-korvauksen saaminen edellyttää lääkärin lähetettä.

Artikkelit ja tiedotteet
nuori-ja-vanhempi-keskustelee

Huoltajien asiointi helpottuu, kun he voivat jatkossa nähdä alle 18-vuotiaan lapsensa tiedot Pikkujätissä – nuorella on myös oikeus salata tietonsa

Pikkujätissä ja Aavassa otetaan 1.12.2022 alkaen käyttöön alaikäisen päätöskyvyn arviointi. Sen myötä alle 18-vuotiaat, päätöskykyisiksi arvioidut asiakkaat voivat itse päättää tietojensa luovuttamisesta huoltajille.
Lue lisää
shutterstock_1421926835

Saiko lapsesi syyhytartunnan? 6 vinkkiä syyhyn hoitoon

Syyhy on viheliäinen vaiva, josta eroon pääseminen vaatii koko perheeltä viitseliäisyyttä ja kärsivällisyyttä. Itsekseen se ei parane, vaan kutina muuttuu koko ajan tuskallisemmaksi. Ihotautien erikoislääkäri Sonja Hahtola neuvoo, miten syyhypunkki selätetään.
Lue lisää
shutterstock_1967009614

Kuumetta ja kurkkukipua – onko lapsella angiina?

Angiina on tavallinen sairaus lapsiperheissä. Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Johan Hedström kertoo, mitkä ovat angiinan oireet, tarttuuko tauti ja millä konsteilla se taltutetaan. Angiinan hyvä hoito on tärkeää, koska siihen liittyy ikäviä jälkitauteja.
Lue lisää
FacebookTwitterLinkedIn