Uroterapia

Uroterapeutti auttaa lasta kaikissa vessa-asioissa. Uroterapiaan tulevalla lapsella voi olla esimerkiksi päivä- tai yökastelua, toistuvia virtsatietulehduksia, tiheitä pissalla käyntejä, virtsan panttaamista sekä ummetusta tai tuhrimista.

Mitä on uroterapia?

Uroterapia on tutkittuun tietoon perustuva, lääkkeetön ja ei-kirurginen hoitotyön menetelmä auttaa rakon ja suolen toiminnallisista häiriöistä kärsiviä lapsia.

Uroterapian keskeiset sisältöalueet painottuvat rakon ja suolen toiminnan ymmärtämiseen, uusien tapojen omaksumiseen ja niiden noudattamiseen arjessa. Hoidon kulmakivet ovat säännölliset WC-rutiinit, rauhalliset hyvässä asennossa tapahtuvat WC-käynnit, riittävä juominen ja säännöllinen syöminen.

Haastavaksi hoidon tekee yleensä noloksi koettu ja lapsen itsetuntoa heikentävä aihepiiri.

Uroterapeutti eli ”pissa-kakka-täti” on yleensä peruskoulutukseltaan sairaanhoitaja tai fysioterapeutti, joka on käynyt lisäksi uroterapiakoulutuksen.

Milloin lapsi tarvitsee uroterapiaa?

Uroterapeutin vastaanotolle kannattaa hakeutua, kun lapsella on:

  • kastelua yöllä ja/tai päivällä
  • toistuvia virtsatietulehduksia ilman elimellistä syytä
  • tiheää pissalla käynnin tarvetta
  • ummetusta ja/tai tuhrimista
  • vessapelkoa
  • pidättelytaipumusta
  • vaippaan kakkaamista
  • pottaharjoittelun haasteita

Mitä uroterapeutin vastaanotolla tapahtuu?

Vastaanotolla kartoitetaan aluksi lapsen kokonaistilanne ja olemassa olevat vessarutiinit sekä niihin liittyvät haasteet. Pulmaa lähdetään työstämään yksinkertaisten arjen tapa-asioiden, kuten pissa- ja kakka-aikataulujen sekä juomisten ja syömisten muutoksilla. Tavoitteena on lasta kannustava ja motivoiva työote.

Uroterapeutin vastaanotolla edetään lapsen ehdoilla. Tavoitteena on aina pyrkiä keskustelemaan lapsen itsensä kanssa vanhempien toimiessa taustatukena. Ohjauksen apuna käytetään lapsen maailmaan sopivia kuvia, animaatioita, kirjoja ym. havaintomateriaaleja.

Monesti jo noloista asioista puhuminen sekä käytännön ohjeet ja kotiläksyksi annettavat harjoitukset pulmien ratkaisuksi auttavat eteenpäin. Vastaanotolla ei tehdä mitään tutkimuksia tai toimenpiteitä.

Tarvitaanko seurantaa?

Uroterapiakäyntejä tarvitaan keskimäärin 1–3, joskus enemmänkin. Ensikäynnin ja perusohjauksen jälkeen on hyvä tulla seurantakäynnille noin 2–3 kuukauden kuluttua, jos pulmat jatkuvat.

Ajanvaraus

Varaa aika uroterapeutille nettiajanvarauksestamme tai soittamalla Pikkujätin neuvonta- ja ajanvarausnumeroon 010 380 8000.

Artikkelit ja tiedotteet
jäykkäkouristusrokotus

Jäykkäkouristusrokotus on jokaiselle tarpeen

Jäykkäkouristus- eli tetanusrokotus antaa hyvän suojan jäykkäkouristusta vastaan. Lapsi saa rokotteen osana rokotusohjelmaa, aikuisen tulee muistaa ottaa tehoste tietyin väliajoin. Sairaanhoitaja Mira Tuomikoski vastaa vaaralliseen tautiin sekä rokottamiseen liittyviin kysymyksiin.
Lue lisää
lapsen

Norovirus on lapsiperheissä tavallinen vieras

Kun norovirus jyllää perheessä, kaikki saavat yleensä tartunnan. Tavallisimpia oireita ovat oksentelu ja ripuli, mutta joillakin norovirustauti voi olla oireeton. Lastentautien erikoislääkäri Katri Backman neuvoo oireiden omahoidossa sekä kertoo, milloin on syytä kääntyä valkotakin puoleen.
Lue lisää
raija_tapio_toimitusjohtaja_aava_pikkujätti

Lääkärikeskus Aavan ja Pikkujätin toimitusjohtaja Raija Tapio jättää yhtiön 

”Meillä on parempi liikevaihto ja tulos kuin koskaan, lisäksi olemme terveysalan hyvämaineisin yksityinen toimija. Joskus minun on lähdettävä ja nyt siitä ilmoittaminen tuntui vähiten väärältä hetkeltä”, sanoo toimitusjohtaja Raija Tapio. Hän aloitti uransa yhtiössä 25 vuotta sitten laboratorionhoitajana.
Lue lisää
FacebookTwitterLinkedIn