Lapsen yskä

Lapsen yskä johtuu yleensä viruksen aiheuttamasta hengitystieinfektiosta ja paranee itsekseen. Hunaja hillitsee köhimistä. Pitkittynyt eli yli neljä viikkoa kestänyt yskä on aina syy mennä lääkäriin.

Yskä on normaali ja ihmiselle hyvin tärkeä refleksi ja puolustusmekanismi, jonka tarkoituksena on puhdistaa hengitysteitä eritteistä, yleensä limasta.  Yskän laukaisee yskäreseptorien aktivoituminen hengitysteissä.

Tavallisin syy lapsen yskän taustalla on virusinfektio

Lapsen yskä johtuu yleensä siitä, että tavallisten hengitystievirusten aiheuttama tulehdus ärsyttää yskäreseptoreja ja lisää liman eritystä. Viruksen aiheuttamissa hengitystieinfektioissa eli flunssissa yskä on erittäin tavallinen oire.

Paljon harvinaisempia lapsen yskän syitä ovat:

• Korvatulehdus tai poskiontelotulehdus voi oireilla yskänä etenkin, jos flunssa pitkittyy.
• Yskä on niin ikään keuhkokuumeen tyypillinen oire. Tällöin lapsi on yleensä kuumeinen ja normaalia sairaamman oloinen.
• Pitkittyessään yskä voi olla astman oire, erityisesti jos yskää esiintyy pitkittyneesti öiseen aikaan tai rasituksessa.
• Bakteeritaudeista hinkuyskä aiheuttaa poikkeuksellisen kovan yskän, joka voi olla vaarallinen rokottamattomille vauvoille.
• Joskus äkillisesti ilman infektio-oireita alkava yskä voi johtua hengitysteihin joutuneesta vierasesineestä, esimerkiksi ruuasta tai pienestä lelusta tai tavarasta, jonka lapsi on laittanut suuhunsa. Tämä on syytä pitää mielessä pienten lasten kohdalla.
  

Mikä auttaa lapsen yskään?

Yskänlääkkeet eivät ole tehokkaita lapsen yskän hoidossa eikä niitä suositella lapsille niiden aiheuttamien haittavaikutusten vuoksi. Sen sijaan hunaja tepsii tutkitusti yskään. Sitä voi käyttää lyhytaikaisesti yskän hoitona yli yksivuotiailla lapsilla.

Apteekeissa tarjolla on lääkehunajaa, jonka annosteluohjeet löytyvät pakkauksesta. Tavallinen juokseva hunaja toimii yhtä hyvin. Sitä voi käyttää pienillä lapsilla muutamista millilitroista viiteen millilitraan ja isommilla lapsilla 5-10 millilitraa 1-4 kertaa päivässä. Yöllisen yskän estoon hunajaa annetaan 30 minuuttia ennen nukkumaan menoa. Isommat lapset, joilla ei ole enää tukehtumisvaaraa, voivat myös imeskellä kurkkupastilleja, jos ne helpottavat oloa.

Höyryhengityksestä ei ole apua yskään ja erityisesti pienillä lapsilla se voi olla vaarallista palovammariskin vuoksi.

Yöllä yskä vaivaa usein eniten

Yskä pahenee monesti yöllä siksi, että makuuasennossa limaa voi valua ylähengitysteistä aiheuttaen yskänärsytystä. Toisaalta yskä saatetaan yöllä havaita herkemmin tai se voi haitata enemmän kuin päivällä.

Sängynpäädyn kohottaminen saattaa auttaa hieman, samoin edellä mainittu hunaja. Onneksi yskä on yleensä lyhytkestoinen vaiva. Kun virusinfektio alkaa parantua, ainakin pahin yskä helpottaa. Pitkittynyt yskä vaatii selvittelyn lastenlääkärin tai allergialääkärin vastaanotolla.

Voiko yskivä lapsi mennä kouluun?

Virukset tarttuvat yskän välityksellä lapsen ollessa akuutisti sairas, joten virushengitystieinfektion alkuvaiheessa on hyvä lepäillä kotona. Tällöin olo on todennäköisesti muutenkin voipunut.

Yleensä viruksen aiheuttamat hengitystieinfektiot tarttuvat tehokkaimmin taudin alkuvaiheessa tai jopa ennen oireiden ilmaantumista. Näin ollen lapsi voi palata yskästä huolimatta päivähoitoon tai kouluun muutaman sairauspäivän jälkeen, kunhan vointi on sellainen, että hän jaksaa päivän rasitukset.

Lasta kannattaa ohjastaa yskimään paperiseen nenäliinaan, joka heitetään yskimisen jälkeen pois. Jos sellaista ei ole matkassa mukana, lapsi voi yskiä hihaansa. Infektiot tarttuvat käsien välityksellä esimerkiksi pinnoilta, joten käsiin yskiminen levittää viruksia tehokkaasti. Flunssaisena on hyvä tehostaa lapsen käsihygieniaa toistuvilla saippuapesuilla.

Lapsen pitkittynyt yskä on harvoin vaarallista

Yskä voi jatkua tavallisen hengitystieinfektion jälkeen viikkojakin. Pitkittyneestä yskästä puhutaan yleensä vasta, kun yskän kesto on yli neljä viikkoa. Joskus syy yskän jatkumiseen on se, että lapsi ehtii sairastua uudelleen toiseen infektioon ennen kuin edellinen on ehtinyt kunnolla parantua. Yksikin infektio voi aiheuttaa lisääntynyttä liman eritystä ja yskänärsytystä viikkoja ilman muuta syytä.

Lapsen yskän pitkittyminen on melko tavallista. Tutkimusten perusteella jopa viidesosa lapsista saattaa yskiä yli neljä viikkoa. Yskän pitkittymiseen voi olla syynä myös poskiontelotulehdus, korvatulehdus, astma ja joskus erittäin harvoin jokin muu keuhkosairaus.

Milloin yskän vuoksi on syytä mennä lääkäriin?

Yleensä yskä hoituu kotihoidolla. Lääkäriin tulee hakeutua, jos

• lapsen äkilliseen yskään liittyy muita oireita, kuten hengitysvaikeutta, yleisvoinnin laskua tai korkea kuume.
• yskä on pääasiallisena oireena hinkuyskää vastaan rokottamattomalla vauvalla. Silloin on syytä poissulkea hinkuyskän mahdollisuus.
• pienen lapsen voimakas yskä alkaa äkillisesti ilman infektio-oireita. Silloin kyse voi olla hengitysteihin joutuneesta vierasesineestä.
• yskä pitkittyy eli kestää yli neljä viikkoa.
  

Lapsen yskän hoito

Lääkärin vastaanotolla lapsen korvat ja nielu tutkitaan sekä kuunnellaan hengitysäänet. Jatkotutkimusten tarve määräytyy mahdollisten löydösten ja tilanteen mukaan. Joskus esimerkiksi keuhkojen tai poskionteloiden röntgenkuvaaminen ja astmatutkimukset voivat olla tarpeen.

Lapsen yskää hoidetaan syyn mukaisesti. Joissain tapauksissa voidaan tarvita esimerkiksi antibioottikuuria tai astmalääkitystä. Pikkujätin lastenlääkäreillä on hankalankin yskän hoidosta pitkä kokemus.

Liikuntaharrastuksista on hyvä pitää taukoa yskän aikana, koska yskiminen yleensä pahenee liikkuessa. Jos lapsen yskä on kuitenkin hyvin lievä ja selvästi paranemisvaiheessa, kevyt harjoittelu ei välttämättä enää hankaloita tilannetta.

Lapsen yskän ehkäisy

Yskää ehkäistään parhaiten hyvällä käsihygienialla ja oikealla yskimistekniikalla eli samoilla konsteilla kuin hengitystieinfektioita yleensäkin.