Astmatutkimukset

Yskiikö lapsesi aamuyöstä ja/tai aiheuttaako rasitus hänelle hengenahdistusta? Nämä oireet voivat viestiä astmasta. Sairauden toteamiseksi tehdään erilaisia astmatutkimuksia, kuten spirometria ja oskillometria.

Astma on lasten yleisin pitkäaikaissairaus. Se voi puhjeta minkä ikäisenä hyvänsä.  

Lapsen astmaoireita ovat muun muassa:

  • hengityksen vinkuminen ja vaikeutuminen 
  • pitkittynyt yskä
  • hengenahdistus 
  • päiväväsymys 
  • haluttomuus liikkua, oireiden paheneminen liikkuessa tai sen jälkeen

Astma on yleisempää siitepöly- ja ruoka-aineallergioista kärsivillä lapsilla. 

Miten astmadiagnoosi syntyy? 

Astman diagnostiikka perustuu keuhkojen toimintakokeisiin. Useilla astmaa sairastavista lapsista on diganoosivaiheessa selkeä muutos keuhkojen toiminnassa. Myös toistetusti lääkärin havaitsemat hengityksen poikkeavuudet voivat riittää astmadiagnoosiin.

Tavallisia astmatutkimuksia ovat: 

Tampereen ja Myyrmäen Pikkujäteissä on saatavilla myös uloshengityksen typpioksidimittaustutkimus ja Pikkujätti Vantaa Myyrmäessä sekä Pikkujätti Helsinki Itäkeskuksessa impedanssipneumografiatutkimus.

Mitä astmatutkimukset tarkoittavat? 

PEF-mittaus kertoo hengityksen ulospuhallusvoimakkuudesta ja sen vaihtelusta. PEF-seurantaa käytetään, kun selvitetään, sairastaako lapsesi astmaa sekä astman hoidon seurannassa. Mittaus tehdään kotona aamuin illoin ja silloin, kun on oireita. 

Spirometrialla mitataan keuhkotilavuuksien muutoksia ja ilman virtausta keuhkoputkissa. Tutkimuksessa lapsesi puhaltaa voimakkaasti suukappaleeseen astmahoitajan ohjeiden mukaan. 

Oskillometrialla mitataan ilmavirran vastusta lapsesi hengitysteissä. Tutkimus sopii pienille lapsille paremmin kuin spirometria, koska pieni lapsi ei pysty vielä puhaltamaan voimakkaasti. Oskillometriassa laite tekee työn lapsen puolesta. Tutkimus voidaan toteuttaa jo 3-4 vuoden iästä alkaen. 

Rasitustestillä selvitetään keuhkoputkien supistumisherkkyyttä. Se tehdään spirometrian tai oskillometrian jälkeen ulkona kuuden minuutin juoksutestinä. Juoksun jälkeen tehdään vielä kolme spirometria- tai oskillometriamittausta tietyin väliajoin.

Uloshengityksen typpioksidimittaustutkimuksen avulla voidaan selvittää esiintyykö lapsen hengitysteissä astmatyyppistä tulehdusta. Tutkimuksessa lapsi puhaltaa useita hitaita puhalluksia mittauslaitteistoon.

Impedanssipneumografiatutkimuksessa hengitysmuutoksia mitataan kotimittauksina 1-2 yön aikana. Tutkimuksen etuna on, että sillä pystytään tutkimaan lapsen hengitysoireilua jo kuuden kuukauden iästä alkaen aina 6-vuotiaaksi saakka. Muut käytössä olevat tutkimukset onnistuvat vasta noin kolmen vuoden iästä eteenpäin. Impedanssipneumografiatutkimuksessa lapsen kainaloiden molemmin puolin kiinnitetään neljä elektrodia hänen mennessä nukkumaan. Elektrodit irrotetaan aamulla, ja tarvittaessa tutkimus toistetaan seuraavana yönä. Tämän jälkeen laite toimitetaan takaisin Pikkujättiin tulosten analysointia varten.

Miten astmatutkimuksiin valmistaudutaan? 

Saat tietoa tutkimusten kulusta sekä ohjeistuksen niitä varten lääkäriltä tai astmahoitajalta. Kaikki astmatutkimukset ovat lapsellesi kivuttomia.

Ajanvaraus

Varaa ensin aika lääkärin vastaanotolle nettiajanvarauksen kautta tai soittamalla Pikkujätin ajanvaraus- ja neuvontapuhelimeen 010 380 8000. Astmatutkimuksiin tarvitaan aina lääkärin lähete.

FacebookTwitterLinkedIn
Artikkelit ja tiedotteet
aava Aava ja Pikkujätti ovat pian Aava ja Pikkujätti Oy – kaksi vahvaa brändiä jatkaa
Lääkärikeskus Aava ja sen sisaryhtiö Lasten ja nuorten lääkäriasema Pikkujätti yhdistyvät osaksi samaa yhtiörakennetta. Uuden juridisen yhtiön nimi on Aava ja Pikkujätti Oy, mutta molemmat brändit säilyvät asiakkaille tuttuina ja itselleen ominaisina.
Lue lisää
Pikkujätti-Kerava Pikkujätti toi lastenlääkäripalvelut myös Keravalle!
Meille on kiva tulla silloinkin, kun on paha olla. Olemme avanneet 7.4.2025 Keravalle Pikkujätin, joka on lasten kasvattama lääkäriasema.
Lue lisää
Lapsen Lapsen ruutuaika – kuinka paljon on sopivasti?
Lapsen ruutuaika voi olla hyödyllistä ja kehittävää, kun sitä hallitaan oikein. Tärkeintä on varmistaa, ettei se verota liikkumista, unta tai sosiaalista vuorovaikutusta muiden kanssa. Jos lapsi istuu liikaa ruudun ääressä, seurauksena voi olla sekä fyysisiä että psyykkisiä oireita.
Lue lisää