Anafylaksia

Anafylaksia on useamman kuin yhden elimen äkillinen, nopeasti etenevä hengenvaarallinen yliherkkyysreaktio. Sen yleisimmät aiheuttajat ovat ruoka, ampiaisen tai mehiläisen pistot ja lääkkeet. Ainoa tehokas hoito on lihakseen pistetty adrenaliini.

Mikä anafylaksian aiheuttaa?

Lapsilla anafylaksian aiheuttaa tavallisimmin ruoka. Ruoka-aineista yleisyysjärjestyksessä anafylaksian aiheuttajia lapsilla ovat:

  • pähkinä
  • maito
  • kananmuna
  • vehnä

Pähkinöistä yleisimmin anafylaksian aiheuttaa maapähkinä tai cashew-pähkinä, joiden aiheuttamien reaktioiden määrä on noussut lapsilla viimeisen 10 vuoden seuranta-aikana. Cashew-pähkinä johtanee tilastoja, koska se on pehmein pähkinöistä ja siksi lapselle helppo syödä.

Rokotusten aiheuttamat anafylaktiset reaktiot ovat hyvin harvinaisia. Silti kaikissa rokotuspaikoissa on varauduttu siihen, että reaktio on mahdollinen. Siksi rokotuspaikalta ei poistuta saman tien, vaan sinne jäädään varmuuden vuoksi odottamaan, ilmaantuuko mitään oireita. Jos on saanut varman anafylaktisen reaktion jostakin rokotteesta, täsmälleen samaa rokotetta ei yleensä anneta uudelleen.

Anafylaksian oireet

Anafylaksian oireet alkavat viimeistään neljän tunnin sisällä. Tyypillisesti ne ovat voimakkaimmillaan 10–30 minuutin kuluttua altistumisesta. Oireita on aina samanaikaisesti usean elimen alueella. Esimerkiksi ihottuman lisäksi voi olla hengitystie- sekä ruuansulatuskanavan oireita.

Jos oireet alkavat vasta 2-4 tunnin päästä altistumisesta, puhutaan viivästyneestä anafylaksiasta. Viivästynyt anafylaksia johtuu yksilöllisestä tavasta reagoida altistavaan aineeseen.

Anafylaksian oireita ovat:

  • äkillisesti ilmenevä nokkosrokkotyyppinen ihottuma
  • ihon lehahtelu, kutina, kihelmöinti ja kuumotus
  • hengenahdistus, hengityksen vinkuna, yskä, äänen käheytyminen
  • nielemisvaikeudet, nielun turpoaminen
  • kuolaaminen
  • vatsakipu, oksentelu, ripuli
  • suun kutina
  • nenän tukkoisuus, nuha
  • silmien kutina, punoitus ja vuotaminen

Lisäksi voi olla huimausta, sekavuutta ja tajuttomuutta. Vaikeimmissa tapauksissa pulssi hidastuu, verenpaine laskee ja sydämeen tulee rytmihäiriöitä. Tällöin potilas on hengenvaarassa.

Mikään yksittäinen oire ei tarkoita anafylaksiaa, vaan anafylaksiassa oireet tulevat aina useasta kohde-elimestä.

Anafylaksian ensiapu

Anafylaksian ainoa tehokas hoito on lihakseen pistetty adrenaliini. Jos oireina on kuitenkin vain ihon kutinaa, kuumotusta, punoitusta ja lehahtelua, voit antaa lapselle antihistamiinia ja jäädä seuraamaan, ilmaantuuko muita oireita. Jos antihistamiinista on apua eikä reaktio uusi, lääkäriin ei ole tarvis lähteä saman tien.

Jos lapsellasi on jo käytössä adrenaliini-injektori, jota kutsutaan kansankielellä adrenaliinikynäksi (Epipen, Jext, Emerade), sen sisältö tulee pistää reiden lihakseen välittömästi. Pistämisen jälkeen on soitettava hätänumeroon 112, jotta terveydenhuollon ammattilaiset voivat arvioida jatkohoidon tarpeen ja laadun. Huomioi myös, että noin 20 prosentilla anafylaksia uusii adrenaliinin pistämisen jälkeenkin. Siksi hoitoon on hakeuduttava ripeästi, vaikka ensiapu näyttäisi tehoavan.

Hätänumeroon tulee soittaa myös, jos lapselle ilmaantuu enemmän oireita annetusta antihistamiinista huolimatta, tai hänellä on nielun turvotusta tai hengitysvaikeuksia.

Suomessa hoidetaan vuosittain noin 150–250 potilasta anafylaksian vuoksi. Anafylaktisen reaktion jälkeen vointia on syytä seurata 12–24 tunnin ajan.

Anafylaksian syyn selvittäminen

Vaikka allerginen reaktio hoituisi antihistamiinilla, on syytä selvittää, mikä reaktion aiheutti. Kannattaa siis varata aika Pikkujättiin, jossa lastenlääkäreillä on allergioiden sekä anafylaksian hoidosta pitkä kokemus.

Ihan ensimmäiseksi lääkäri käy sinun ja lapsesi kanssa läpi, mitä ennen anafylaktista reaktiota tapahtui. Jos reaktion epäillään johtuvan ruoka-allergiasta tai hyönteisen pistosta, tehdään tarvittavia allergiatutkimuksia, kuten IgE-vasta-ainetestejä.

Myös riskikomponentteja voidaan tutkia tyypillisimmille anafylaksian aiheuttajille ja näin tarkentaa esimerkiksi, mikä pähkinä on voinut aiheuttaa anafylaksian. IgE-vasta-aineet tutkitaan veren seerumista ja kaikki tutkimukset voidaan helposti toteuttaa Pikkujätissä.

Vastaanotolle on hyvä hakeutua silloinkin, kun anafylaktisen reaktion aiheuttaja on jo tiedossa ja anafylaksia on saatu hoidettua, sillä lastenlääkäri pystyy selittämään lapsellesi, mitä allergisessa reaktiossa tapahtui. Se on tärkeää, jottei lapselle jäisi pelkoja esimerkiksi kaikkia ruokailutilanteita kohtaan.

Turvaksi adrenaliini-injektori

Anafylaksian jälkeen lapsesi saa turvaksensa adrenaliini-injektorin. Niitä täytyy olla saatavilla aina vähintään kaksi kappaletta. Toista tarvitaan anafylaksian uusimisen varalle, koska adrenaliini on lyhytvaikutteinen lääkeaine.

Adrenaliini-injektori on hyvä pitää aina mukana tilanteissa, joissa anafylaksia voi ilmaantua. Esimerkiksi anafylaktistasoisesti ruoka-allergisen lapsen tulee ottaa adrenaliini-injektori mukaan metsäretkelle, jos retken ohjelmaan kuuluu ruokailua. Lapsikin kannattaa opettaa käyttämään injektoria pienestä pitäen, jotta hän osaisi toimia oikein tositilanteessa, mikäli aikuista ihmistä ei olisi paikalla.

Mukana voi pitää myös SOS-passia, johon on merkitty, mille aineelle lapsesi on allerginen ja mitä pitää tehdä, jos hän saa anafylaktisen reaktion. Lääkäri auttaa tietojen täyttämisessä.

Anafylaksiaranneke puolestaan kertoo muille anafylaksian riskistä. Rannekkeita – joita on myös lasten kokoa - saa ilmaiseksi paikallisista allergia- ja astmayhdistyksistä.

Anafylaksian ehkäisy

Anafylaksiaa voidaan ehkäistä välttämällä anafylaksian aiheuttajaa tai vaihtoehtoisesti siedättämällä lasta sille. Pistiäisen aiheuttaman anafylaksian hoitona on pistossiedätyshoito, joka voidaan toteuttaa Pikkujätissä.

Pikkujätissä voidaan hoitavan lääkärin harkinnan mukaisesti tehdä myös perusruoka-aineiden siedätyshoitoja. Huomioithan, että ruokasiedätyksiä ei pidä koskaan aloittaa omin päin, vaan siedätys pitää toteuttaa lääkärin sopivaksi katsomalla hetkellä ja hänen tarkassa valvonnassaan.

Ajanvaraus

Varaa aika lääkärin vastaanotolle nettiajanvarauksen kautta tai soittamalla Pikkujätin ajanvaraus- ja neuvontapuhelimeen 010 380 8000.

Allergiatesteihin tarvitaan lääkärin lähete, jonka saat vastaanotolla selvitysten yhteydessä.

FacebookTwitterLinkedIn