Laboratoriotutkimukset

Kaikissa toimipisteissämme toimii laboratorio, joka palvelee lääkäriaseman aukioloaikoina. Tutkimuksiin tullaan lääkärin lähetteellä ja vastauksen antaa pääsääntöisesti hoitava lääkäri.

Useimpiin tutkimuksiin voi tulla joustavasti ilman ajanvarausta. Jonkin verran aikoja on varattavissa myös nettiajanvarauksen kautta.

Huom! Jos sinulla on lähete laboratoriokokeisiin, etkä käy niissä heti lääkärin vastaanoton jälkeen, suosittelemme näytteenottoon tulemista asemalle tuntia ennen kuin asema menee kiinni.

Mitä laboratoriotutkimuksia Pikkujätissä voidaan tehdä?

Näytevalikoimaamme kuuluvat lähes kaikki laboratoriotutkimukset. Yleisimmät tutkimukset tehdään nk. pikamenetelmillä potilaan odottaessa ja vastaus selviää saman vastaanottokäynnin yhteydessä.

Laboratorioiden näytteenottotilat on suunniteltu lapsia varten ja hoitajamme ovat tottuneita lasten näytteenottoon.

Viikonloppuisin voidaan tutkia ainakin seuraavia päivystystutkimuksia:

  • CRP
  • Veren valkosolut
  • Nielu streptokokki pikatutkimus ja viljely
  • Virtsatutkimus

Miksi verikoe täytyy ottaa?

Lääkärin määräämille verikokeille on monia syitä. Esimerkiksi allergioiden selvittämiseksi on usein tarpeen ottaa verestä vasta-ainetestejä. Infektion iskettyä voi olla puolestaan tärkeää varmistaa, onko kyseessä bakteerin vai viruksen aiheuttama tauti. Verikokeen tuloksilla on edelleen iso merkitys lääkkeiden määräämisessä ja jatkohoidon suunnittelussa.

Pikkujätissä useat infektioihin liittyvät laboratoriotutkimukset saadaan otettua sormen päästä pienellä pistoksella. Laajempia tutkimuksia varten tarvitaan kyynärtaipeesta otettava suoninäyte.

Miten näytteenottoon voi valmistautua?

Verinäytteenotosta kannattaa kertoa lapselle rehellisesti. Verikoe otetaan neulalla, joten se saattaa pikkuisen sattua. Kiputuntemus syntyy  neulan läpäistäessä paljon kipua aistivia tuntosoluja sisältävän ihon. Jos malttaa pysyä paikallaan ja mahdollisimman rentona, näytteenotto on ohi nopeasti ja kipukin unohtuu.

Itkeminen ja jännittäminen on tilanteessa täysin sallittua.  Lapsen jännitystä voi helpottaa pistokohdan ihon puuduttaminen puudutevoiteella tai makuuasento näytettä otettaessa. Hoitajan kanssa voi keskustella eri vaihtoehdoista ennen näytteenottoa.

Lapsi voi halutessaan katsoa pistämistä, mutta joskus tilanteen sujuvoittamiseksi voi olla parempi yrittää kiinnittää lapsen huomio muualle. Mukaan kannattaakin ottaa esimerkiksi lapsen lempilelu. Huoltaja tai hoitaja auttaa lasta tarvittaessa pysymään paikallaan. Huoltajan tulee pitää lasta varmoin ottein kiinni, jotta näytteenotto onnistuisi mahdollisimman hyvin. Läheisyys rauhoittaa lasta ja auttaa kestämään kipua.

Lapset ovat erittäin taitavia aistimaan huoltajiensa tunnetiloja. Jos huoltaja itse pelkää neuloja ja pistämistä, voi olla parempi, että hän odottaa näytteenoton ajan laboratorion ulkopuolella. Isompi lapsi saattaa pärjätä hyvin ilman vanhempaakin. Pikkujätin hoitajat ovat tottuneita työskentelemään lasten kanssa, ja osaavat ottaa pienet ja isot potilaat yksilöllisesti huomioon.

Laboratoriosta löytyy paljon erilaisia välineitä, kuten kiehtovan värisiä putkia. On kuitenkin hyvä muistaa varmistaa, ettei lapsi pääse koskemaan laboratorion välineisiin omin päin.

Reippauspalkinto auttaa pahaan mieleen

Lapselle voi puhua etukäteen pienestä palkinnosta onnistuneen verikokeen jälkeen. Palkinto voi olla vaikkapa hoitajalta saatava tarra tai yhteinen leikkihetki lapsen kanssa kotiin päästyä.

Kannustaminen ja vanhemman myönteinen asenne auttaa lasta selviytymään jännittävästä tilanteesta.

Jokainen käynti laboratoriossa on erillinen tapahtumansa, ja näytteenotto ei välttämättä onnistu joka kerta täysin samalla tavalla. Tämän takia on tärkeää, ettei lapselle etukäteen luvata, kuinka näytteenotto sujuu. Onnistuneen käynnin takaamiseksi on tärkeää kuunnella ja noudattaa hoitajalta saatavia ohjeita.

Muistilista pelkäävän lapsen valmistamiseen näytteenottoon:

  • Kysy mikä lasta pelottaa ja mikä voisi auttaa jännittävässä tilanteessa.
  • Anna lapselle tilaisuus jutella rauhassa ennen pistosta. Tilanteessa ei kannata kiirehtiä liikaa.
  • Ole jämpti, älä anna tilaisuutta siihen, ettei näytettä otettaisi. Ole kuitenkin empaattinen ja ymmärtäväinen.
  • Ole rehellinen ja kannusta lasta rohkaisevasti.
  • Kerro etukäteen lapselle, mitä on luvassa. Lasta joudutaan pistämään ja se luultavasti vähän sattuukin, mutta on nopeasti ohi.  Itku on sallittua, samoin jännittäminen ja pelko.
  • Käden liikuttaminen ja rimpuilu hankaloittaa näytteenottoa ja lisää kiputuntemusta, joten lapsen on tärkeää pysyä paikallaan ja rentona.
  • Lapsen huomion voi yrittää pistohetkellä kääntää muualle jutustelun, kuvien tai puhelimen avulla.
  • Yhdessä sovittu palkinto onnistuneesta näytteenotosta kannustaa lasta yrittämään parhaansa.
Artikkelit ja tiedotteet
lapsi-leikkii-suihkulähteessä/

Lapsen kanssa matkustaminen – Ota talteen lastenlääkärimme muistilista

Kun ollaan lomalla lasten kanssa, arvaamattomia asioita voi tapahtua: jälkiruoka saattaa johtaa mahavaivoihin, iho palaa altaassa polskutellessa ja pieniin korviin koskea lentokoneessa. Pikkujätin johtava lääkäri Erik Qvist neuvoo, mitä kannattaa ottaa huomioon, jotta matkustaminen lasten kanssa sujuisi mahdollisimman leppoisasti.
Lue lisää
vältä-lapsen-auringonpistos/

Mehua, välipalaa ja tauko leikeistä – Vältä lapsen auringonpistos

Kesä on perheen parasta aikaa! Kun pitkät hellekaudet ovat yleistyneet ja aurinko paahtaa, monia vanhempia myös huolettaa: miten ehkäistään lapsen auringonpistos, lämpöuupumus ja lämpöhalvaus. Suojautumalla ja varautumalla, sanoo Pikkujätin lastentautien erikoislääkäri Erik Qvist ja muistuttaa, että helteellä pelkkä vesi ei aina ole paras janojuoma.
Lue lisää
Pediatrician,Examining,Little,Girl,With,Stethoscope/

Lapsen rytmihäiriö on yleensä vaaraton – Kardiologimme 9 tärkeää faktaa

Pompottaako lapsen sydän epätavallisen kiivaasti? Lapsen rytmihäiriö voi kuulostaa hätkähdyttävältä, mutta yleensä mitään syytä huoleen ei ole. Toisinaan tutkimukset ovat kuitenkin paikallaan – ja vauvan rytmihäiriö täytyy aina päästä hoitamaan ajoissa. Pikkujätin lasten kardiologian erikoislääkäri Ilkka Jaakkola kertoo, mitä vauvan, lapsen ja nuoren sydämen tykytyksistä ja muljahteluista on hyvä tietää.
Lue lisää
FacebookTwitterLinkedIn