Kuulontutkimus lapsella

Kuulontutkimus lapsella on tarpeen, jos lapsi ei reagoi ääniin normaalisti, puheen kehitys viivästyy tai vanhemmilla herää huoli lapsen kuulemisesta. Lääkäriin kannattaa hakeutua myös toistuvien korvatulehdusten tai äkillisen kuulon heikkenemisen yhteydessä.

• Lapsen kuulon kehitys
• Mikä on huonon kuulon raja?
• Kuulonalenema lapsella
• Liimakorva ja kuulonalenema
• Lapsen kuulonaleneman oireet
• Lapsen kuulontutkimusmenetelmät
• Miksi varhainen kuulontutkimus on tärkeää?
• Ajanvaraus Pikkujättiin
• Usein kysytyt kysymykset (UKK)

Lapsen kuulon kehitys

Lapsen kuulon kehitys alkaa jo kohdussa. Sikiö reagoi ääniin raskauden loppuvaiheessa, ja syntymän jälkeen kuulo toimii jo varsin hyvin.

Ensimmäisten elinkuukausien aikana vauva:

• säpsähtää voimakkaita ääniä
• rauhoittuu tuttuihin ääniin
• alkaa kääntää päätään äänen suuntaan

Puolen vuoden iässä lapsi tunnistaa ääniä ja alkaa yhdistää niitä merkityksiin. Vuoden vanhana kuulo tukee jo aktiivisesti puheen oppimista (1). Jos kuulossa on häiriöitä, se voi viivästyttää puheen kehitystä merkittävästi.

Suomessa kuulontutkimus lapsella alkaa jo synnytyssairaalassa. Vastasyntyneille tehdään rutiininomainen kuulonseulonta. Kuulon kehitystä seurataan neuvolassa säännöllisesti.

Mikä on huonon kuulon raja?

Kuuloa mitataan desibeleinä (dB). Lapsella normaalin kuulon rajana pidetään yleensä 20 dB. Tämän ylittävä kuulon heikkeneminen voi vaikuttaa puheen ja kielen kehitykseen (2).

Huonoon kuuloon viittaavia merkkejä voivat olla puheen viivästyminen, heikko reagointi ääniin tai se, ettei lapsi käänny äänen suuntaan. Isommilla lapsilla voi esiintyä myös keskittymisvaikeuksia.

Kuulonalenema lapsella

On tärkeää, että lapsen mahdollinen kuulonalenema todetaan ajoissa, jotta kuntoutuksen aloitus ei viivästy. Kuulon huononemisen taustalla voi olla useita eri tekijöitä.

Perinnöllinen kuulonalenema

• voi ilmetä heti syntymän jälkeen tai myöhemmin lapsuudessa
• voi olla lievä tai vaikea
• voi esiintyä ilman muita oireita tai osana laajempaa oireyhtymää

Perimä on merkittävä tekijä synnynnäisessä kuulonalenemassa. Arviolta jopa puolet tapauksista liittyy geneettisiin syihin (2). Jos suvussa esiintyy kuulonalenemaa, lapsen kuuloa seurataan usein erityisen tarkasti.

Sairaudet

Yleisimpiä kuulonalenemaa aiheuttavia sairauksia ovat välikorvatulehdukset ja niihin liittyvä neste välikorvassa. Neste estää äänen normaalin kulun ja voi heikentää kuuloa tilapäisesti.

Muita sairauksiin liittyviä syitä ovat:

• synnynnäiset sisäkorvan kehityshäiriöt
• virus- ja bakteeri-infektiot (esim. raskauden aikana saadut infektiot)
• toistuvat korvatulehdukset
• harvinaisemmat neurologiset tai aineenvaihdunnalliset sairaudet

Hetkellinen kuulon heikkeneminen voi johtua flunssasta. Flunssaisena lapsen korvissa on painetta ja kuulon tarkkuus usein vaihtelee.

Myös korvatulehdukseen liittyvä kuulonalenema on usein väliaikainen. Valtaosalla lapsista kuulo palautuu hoidon myötä normaaliksi noin kuukaudessa.

Muut syyt

• korvakäytävän tukos (korvavaha tai vierasesine)
• tapaturmat ja iskut pään alueelle
• voimakas melualtistus

Liimakorva ja kuulonalenema

Liimakorva on yleinen lapsuusiän korvasairaus. Se syntyy useimmiten korvatulehduksen jälkeen.

Liimakorvan tärkein oire on kuulonalenema ja tukkoisuuden tunne. Oire johtuu välikorvassa olevasta liimaisesta eritteestä.

Yleensä kuulonalenema on lievä ja voi vaihdella päivittäin, mutta pienelle osalle lapsista kehittyy keskivaikea kuulonalenema. Tämän voi huomata siitä, että lapsi haluaa television ääntä kovemmalle, puhuu kovalla äänellä tai kyselee usein, mitä toinen on sanonut.

Myös tavallisen välikorvatulehduksen paranemisvaiheeseen kuuluu tukkoinen korva ja alentunut kuulo jopa useamman viikon ajan. Liimakorvassa oireiden kesto on yli 3 kuukautta. Liimakorva hoidetaan usein korvien putkituksella, joka korjaa kuulon välittömästi.

Lapsen kuulonaleneman oireet

Oireita, joihin kannattaa kiinnittää huomiota:

• lapsi ei reagoi ääniin
• puheen kehitys viivästyy
• lapsi pyytää usein toistamaan
• keskittymisvaikeudet

Mitä aikaisemmin kuulon alenema havaitaan, sitä paremmat ovat mahdollisuudet tukea lapsen kehitystä esimerkiksi kuulokojeilla. Siksi lääkäriin kannattaa hakeutua matalalla kynnyksellä. Jo vanhemman pelkkä huoli lapsen kuulemisesta on riittävä ja tärkeä syy selvittää korvien tilanne.

Lapsen kuulon äkillinen heikkeneminen johtuu useimmiten harmittomasta syystä, kuten korvatulehduksesta, mutta myös korvakäytävään joutunut pieni esine voi estää äänen kulun. Se pitää saada poistettua pikaisesti.

Lapsen kuulontutkimusmenetelmät

Lapsen korvien ja kuulontutkimuksessa käytetään useita erilaisia menetelmiä lähtötilanteen mukaan:

Korvien tarkistus korvalampulla ja korvamikroskoopilla

• selvittää, onko välikorvassa nestettä

Äänirautatutkimus

• selvittää kuulon epäsymmetrisyyttä
• erottaa sisä- ja välikorvaperäistä kuulon alenemaa

Tympanometria

• Tutkii välikorvan toimintaa
• Havaitsee esimerkiksi nesteen korvassa

Audiometria

• Lapsi reagoi kuulemiinsa ääniin
• Käytetään isommilla lapsilla

OAE (otoakustinen emissio)

• Mittaa sisäkorvan toimintaa
• Nopea ja helppo tutkimus
• Käytetään erityisesti vastasyntyneillä

AABR (aivorunkovaste)

• Mittaa, miten ääni kulkee aivoihin
• Antaa tarkkaa tietoa kuuloradasta

Näiden menetelmien avulla saadaan kattava kuva lapsen kuulosta ja mahdollisista ongelmista. Meillä Pikkujätissä on käytettävissä neljä ensimmäistä tutkimusta. OAE ja AABR tehdään tarvittaessa julkisella puolella lasten kuulokeskuksessa.

Jos lapsella todetaan tutkimuksissa eritteiset välikorvat, tilannetta joko seurataan tai korvat putkitetaan. Jos korvat todetaan päällisesti terveiksi, tilanne vaatii yleensä tarkempaa diagnostiikkaa ja mahdollisesti lapsen kuulon kuntoutusta kuulokojeilla.

Miksi varhainen kuulontutkimus on tärkeää?

Kuulo on keskeinen osa lapsen oppimista ja vuorovaikutusta. Varhainen kuulontutkimus lapsella mahdollistaa

• puheen ja kielen kehityksen tukemisen
• oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisyn
• paremman sosiaalisen kehityksen
• oikea-aikaisen hoidon ja kuntoutuksen.  

Nykyiset tutkimusmenetelmät ovat tehokkaita ja luotettavia, joten mahdolliset ongelmat voidaan tunnistaa jo hyvin varhaisessa vaiheessa.

Ajanvaraus Pikkujättiin

Varaa aika lasten korvalääkärille nettiajanvarauksesta tai soittamalla asiakaspalvelunumeroomme 010 380 8000.

Usein kysytyt kysymykset (UKK)

Mitä kuulontutkimus maksaa?

Tyypillisesti tutkimus maksaa noin 50–150 euroa riippuen tutkimuksen laajuudesta.

Mistä johtuu kuulon heikkeneminen?

Kuulon heikkeneminen lapsella johtuu usein korvatulehduksesta, nesteestä välikorvassa tai tukoksesta korvakäytävässä. Harvinaisempia syitä ovat synnynnäiset viat, infektiot tai sisäkorvan ongelmat.

Voiko kuulo lähteä yhtäkkiä?

Kuulo voi heiketä äkillisesti esimerkiksi tulehduksen, paineen muutoksen tai harvinaisissa tapauksissa sisäkorvan häiriön vuoksi. Äkillinen muutos kannattaa aina tutkia nopeasti.

Mitä tehdä, jos kuulo heikkenee?

Jos huomaat lapsen kuulon heikentyneen, varaa aika lääkäriin. Erityisesti äkillisissä tilanteissa tutkimuksiin kannattaa hakeutua nopeasti, jotta mahdollinen hoito voidaan aloittaa ajoissa.

Milloin kuulo palautuu korvatulehduksen jälkeen?

Kuulo palautuu usein muutamien päivien tai viikkojen kuluessa tulehduksen paranemisesta. Jos korvaan jää nestettä, palautuminen voi kestää pidempään.

Miten lapsen kuulo tutkitaan?

Lapsen kuulo tutkitaan iän mukaan sopivilla menetelmillä, kuten OAE- ja AABR-mittauksilla, leikkiin perustuvilla testeillä tai audiometrialla. Tutkimukset ovat kivuttomia ja turvallisia.

Voiko kuulon heikkeneminen mennä ohi itsestään?

Kyllä, esimerkiksi flunssaan liittyvä tukkoisuus tai neste korvassa voi poistua itsestään. Silti tilannetta on hyvä seurata tarkasti.

Voiko lapsen kuulon heikkeneminen olla tilapäistä?

Esimerkiksi korvatulehdus tai neste välikorvassa voi aiheuttaa tilapäisen kuulon heikkenemisen, joka usein korjaantuu hoidon myötä.

Voiko kuulonalenema parantua itsestään?

Se riippuu syystä. Tilapäiset ongelmat, kuten neste korvassa, voivat parantua itsestään, tarvittaessa laitetaan korviin putket. Sen sijaan pysyvä kuulonalenema vaatii kuntoutusta, kuten kuulokojeen.

Voiko lapsi menettää kuulonsa pysyvästi?

Se on erittäin harvinaista, mutta mahdollista. Mitä nopeammin ongelma havaitaan ja hoidetaan, sitä paremmat mahdollisuudet kuulon säilymiseen on.

Lähteet:

(1) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) – Lapsen kehitys ja neuvolaseuranta

(2) Duodecim Terveyskirjasto – Kuulonalenema ja korvasairaudet

(3) Kuuloliitto – Tietoa kuulosta ja kuulovammoista