Lapsen rytmihäiriö on yleensä vaaraton – Kardiologimme 9 tärkeää faktaa
1. Lapsen rytmihäiriö on harvoin vaarallinen
Lapsen rytmihäiriö saattaa pelästyttää, mutta yleensä syytä huoleen ei ole. Valtaosa lasten rytmihäiriöistä on hyvälaatuisia, eikä lapsi ole vaarassa.
Tässä asiassa lapsen rytmihäiriöt eroavat siis selvästi aikuisten rytmihäiriöistä, jotka voivat johtua sydämen sairaudesta, kuten sepelvaltimotaudista.
2. Vauvalla rytmihäiriö voi olla vakava
Vaikka pienenkään lapsen rytmihäiriö ei useimmiten ole vaarallinen, vauvat ovat eri asia.
Imeväisen rytmihäiriöön pitää aina suhtautua vakavasti, sillä vauvat pystyvät sietämään hyvälaatuisiakin rytmihäiriöitä huonommin kuin isommat lapset.
Jos vauvan rytmihäiriötä ei hoideta ajoissa, pieneen sydämeen voi syntyä vajaatoiminta jo muutamissa tunneissa.
Vauvan rytmihäiriö on vaikea tunnistaa kuuntelemalla sydäntä tai sykettä, sillä vauvan syke on usein muutenkin nopea.
Älä siis yritä tunnistaa vauvan rytmihäiriötä itse, vaan vie hänet pikaisesti päivystykseen, jos hän on itkuinen, ei rauhoitu rinnalle tai on muuten kipeän oloinen.
3. Nopea syke voi kertoa lapsen rytmihäiriöstä
Rytmihäiriö eli takykardia tarkoittaa, että sydän lyö jonkin aikaa tavallista nopeammin. Kohtaus voi kestää sekunteja, minuutteja tai tunteja, ja rytmihäiriöitä voi tulla hyvin harvoin tai vaikkapa kerran viikossa.
Lapsen rytmihäiriön tunnistaa siitä, että sydämen syke on niin nopea, että sen laskeminen ei onnistu. Jos sykkeen pystyy laskemaan, kyseessä ei siis yleensä ole rytmihäiriö.
Lapsen sydämen lyöntirytmin vaihtelu on luonnostaan voimakkaampaa kuin aikuisella, ja rytmi voi vaihdella hengityksen mukana. Epäsäännöllinen rytmi ei siis kerro lapsen rytmihäiriöstä.
Jos lapsi tai nuori sanoo, että sydän muljahtelee, kyseessä ei luultavasti ole rytmihäiriö. Nämä oireet kertovat yleensä sydämen lisälyönneistä, ja yksittäisinä ne eivät ole vaarallisia.
4. Lapsen rytmihäiriön oireet on vaikea tunnistaa itse
Vanhemman on yleensä vaikea tunnistaa pienen lapsen rytmihäiriö, sillä alle kouluikäinen tenava osaa harvoin kuvata sanallisesti, miltä rytmihäiriö tuntuu. Sen sijaan lapsi saattaa pysähtyä kesken leikin tai kertoa, että hänellä on huono olo.
Nuoren rytmihäiriö tai kouluikäisen lapsen rytmihäiriö voikin olla helpompi tunnistaa, sillä vanhempi lapsi osaa usein kertoa, että sydän tuntuu pompottavan tai lyövän nopeasti tai hassusti.
Jos lapsen vointi huolestuttaa, kannattaa varata aika meiltä Pikkujätistä. Olemme täällä perheitä varten ja selvitämme, mikä lasta vaivaa.
Jos olet epävarma, mistä on kyse, voit varata ajan lastenlääkäriltä eli pediatrilta. Jos taas epäilet sydänvaivaa, varaa aika lasten kardiologilta.
5. Nuorten rytmihäiriöt – syy on yleensä vaaraton
Lapsen rytmihäiriö johtuu useimmiten sydämen synnynnäisestä ylimääräisestä oikoradasta. Tämä oikorata voi aktivoitua tietyssä tilanteessa ja aiheuttaa rytmihäiriön. Ylimääräiset oikoradat ovat vaarattomia ja saattavat hävitä iän myötä.
Aina näin ei kuitenkaan käy. On mahdollista, että vauvana todetut rytmihäiriöt pysyvät vuosia poissa ja alkavat sitten uudelleen koulu- tai murrosiässä.
Nuorten rytmihäiriöt voivat liittyä myös sydämen eteiskammion solmukkeen rakenteeseen. Tämäkin on vaaratonta.
Joskus hyvin harvoin lapsen rytmihäiriön taustalla on sydänlihasperäinen sairaus, rytmihäiriöille altistava geenivirhe tai sydänvika.
6. Tekniikka auttaa lapsen rytmihäiriön testaamisessa
Lapsen rytmihäiriön diagnosoiminen on usein hankalaa, sillä lapsella ei yleensä ole rytmihäiriö meneillään silloin, kun hän tulee vastaanotolle.
Lapsen rytmihäiriö löytyy erilaisten sydäntutkimusten avulla:
- Ensisijainen tutkimus on aina sydänfilmi eli EKG. Pieni osa lasten rytmihäiriöistä voidaan diagnosoida jo levossa otetun sydänfilmin avulla.
- Suurimmalla osalla lapsista sydämen EKG on kuitenkin levossa normaali. Silloin voidaan tehdä sydämen ultraäänitutkimus. Siitä nähdään, onko sydämen rakenteessa jotain erikoista.
- Uusin tapa diagnosoida lapsen rytmihäiriö on pieni kannettava laite, joka yhdistetään lapsen älypuhelimeen. Sitä pidetään mukana esimerkiksi parin kuukauden ajan. Kun lapselle tulee rytmihäiriötuntemuksia, laite tallentaa sydämen EKG:n niiden aikana. Jälkikäteen lääkäri arvioi tallenteen perusteella, onko kyseessä rytmihäiriö.
7. Lapsen pyörtyminen kertoo, että lääkäriin pitää lähteä heti
Jos lapsen rytmihäiriöön liittyy pyörtyminen eli tajunnan menetys, se on aina merkki, että tarvitaan kiireellinen sydäntutkimus.
Varaa silloin aika lasten kardiologille samalle päivälle tai vie lapsi päivystykseen, jos aikoja ei ole saatavilla.
8. Lapsen rytmihäiriön hoito – aina sitä ei tarvita
Lapsen rytmihäiriön hoito riippuu iästä ja siitä, miten paljon rytmihäiriö häiritsee elämää.
Jos rytmihäiriöitä tulee vain harvoin, eivätkä ne kestä pitkään, niitä ei välttämättä tarvitse hoitaa.
- Jos vauvalla on rytmihäiriöitä, aloitetaan lähes aina beetasalpaajalääkitys. Se estää rytmihäiriöitä, ja sama lääkitys auttaa myös lasten rytmihäiriöihin. Beetasalpaajia käytetään usein ensin puolen vuoden ajan ja sen jälkeen katsotaan, palaavatko rytmihäiriöt. Beetasalpaajat eivät kuitenkaan poista rytmihäiriöiden syytä eli sydämen ylimääräistä oikorataa.
- Mikäli lapsella on vielä kouluiässä rytmihäiriöitä, jotka vaativat lääkitystä, hänelle voidaan tehdä sydämen katetriablaatio. Siinä lapsen sydämen sisään viedään nivusesta lähteviä verisuonia pitkin katetri, jonka avulla rytmihäiriöitä aiheuttavat rakenteet voidaan tuhota. Silloin rytmihäiriötkin loppuvat. Toimenpide tehdään nukutuksessa, ja kotiin pääsee yleensä seuraavana päivänä.
9. Lapsen rytmihäiriötä voi helpottaa kotikonstein
Lapsen rytmihäiriön voi toisinaan pysäyttää myös kotona. Lapset ovat kuitenkin yksilöitä, eivätkä kotikonstit toimi kaikille.
Näin lapsen rytmihäiriö voi pysähtyä:
- Pyydä lasta makaamaan selällään ja nostamaan jalat ylös. Lapsi voi myös mennä kyykkyyn ja puhaltaa keuhkot tyhjiksi ja nousta sitten ylös.
- Pienillä lapsilla rytmihäiriöön saattaa auttaa se, että sulkee tämän sieraimet ja pyytää lasta puhaltamaan mehupillin kautta keuhkot tyhjiksi. Nämä keinot lisäävät rintakehän painetta, mikä saattaa helpottaa.
- Kylmästä voi myös saada apua. Vauvan kasvoille voi laittaa hetkeksi kylmän pyyhkeen tai lapsen niskaa voi painaa jääpussilla hetkisen.
Asiantuntijana Pikkujätin lasten kardiologian erikoislääkäri Ilkka Jaakkola.