Perustietoa koronaviruksesta

Perustietoa koronaviruksesta

Kiinassa käynnistyi alkuvuodesta 2020 koronaviruksen aiheuttama COVID-19 -tartuntatautiepidemia. Virus aiheuttaa influenssaa muistuttavia hengitystieoireita. Osa tartunnan saaneista voi myös saada keuhkokuumeen. Suurin osa sairastuneista saa kuitenkin vain lieviä oireita.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL seuraa kansainvälistä tilannetta Euroopan tautivirasto ECDC:n ja Maailman terveysjärjestön WHO:n kanssa, kehittää ohjeistusta terveydenhuollolle ja laboratorioille, arvioi koronavirukseen liittyviä terveysriskejä sekä laatii arvioita siitä, mihin suuntiin koronavirustilanne voi kehittyä.


Maailman terveysjärjestö WHO julisti koronavirusepidemian maailmanlaajuiseksi pandemiaksi. Tämän myötä THL on luopunut maiden ja alueiden luokittelusta epidemia-alueiksi. Koronavirustartunnan saamisen riski on kohonnut koko Euroopassa ja muualla maailmassa, jonka vuoksi kaikkea matkustamista tulee välttää.

 

Miten koronavirus tarttuu?

Virus tarttuu ihmisestä toiseen  pääasiallisesti pisaratartuntana lähikontaktissa. Itämisaika, eli aika altistumisesta ensioireiden alkuun, on arvion mukaan 2-12 päivää, keskimäärin noin 4-5 päivää. On mahdollista, että virus tarttuu myös kosketuksen kautta.

 

Mitkä ovat koronaviruksen oireet?

Sairastuneiden oireita ovat olleet mm. kuume, yskä, kurkkukipu, hengenahdistus, lihakivut ja päänsärky.
Jos epäilet koronavirustartuntaa, soita terveyskeskukseen tai sairaalan päivystykseen.

 

Ketkä kuuluvat riskiryhmään?

Koronavirustaudin riskiryhmään kuuluvat yli 70-vuotiaat. Riskiä voivat lisätä ne perussairaudet, jotka merkittävästi huonontavat keuhkojen tai sydämen toimintaa tai elimistön vastustuskykyä, esimerkiksi:

  • Vaikea-asteinen sydänsairaus
  • Huonossa hoitotasapainossa oleva keuhkosairaus
  • Diabetes, johon liittyy elinvaurioita
  • Krooninen maksan tai munuaisen vajaatoiminta
  • Vastustuskykyä heikentävä tauti kuten aktiivisessa solunsalpaajahoidossa oleva leukemia tai lymfooma (ei ylläpitohoito)
  • Vastustuskykyä voimakkaasti heikentävä lääkitys (esimerkiksi suuriannoksinen kortisonihoito

Milloin on hyvä hakeutua hoitoon?

Jos oireesi ovat lievät etkä kuulu riskiryhmään, lepää ja sairasta rauhassa kotona, kunnes oireesi ovat loppuneet. Lieviä oireita ovat nuha, yskä, kurkkukipu, lihassärky tai kuume. Soita terveysasemalle jos sinulle tulee vakavia oireita, kuten hengenahdistusta ja yleistilasi heikkenee.

kuva: THL

 

Miten suojaat itsesi ja läheisesi koronavirukselta?

  • Pese käsiäsi vedellä ja saippualla vähintään 20 sekuntia. Vaihda käsipyyhettä usein.
    Pese kätesi aina ulkoa tultaessa, ennen ja jälkeen ruokailun, vaipan vaihdon yhteydessä ja wc-käynnin jälkeen.
  • Älä koskettele  nenää, silmiä tai suuta, ellet ole juuri pessyt käsiäsi.
  • Pidä vähintään metrin etäisyys muihin julkisilla paikoilla erityisesti, jos joku aivastaa tai yskii.
  • Kun aivastat tai yskit suojaa suusi ja nenäsi kertakäyttöliinalla. Jos sinulla ei ole nenäliinaa, yski tai aivasta puserosi hihan yläosaan, älä käsiisi.
  • Opeta lapsesi pienestä pitäen hyvään käsi- ja yskimishygieniaan.

 

Yhteystietoja

Neuvontaa ja yleistä tietoa uudesta koronaviruksesta saa lisäksi valtakunnallisesta puhelinneuvonnasta, joka on avattu tätä tarkoitusta varten. Palvelu on auki arkipäivisin kello 8-21 ja lauantaisin kello 9-15. Neuvonnan numero on 0295 535 535. Puhelinneuvonnasta ei kuitenkaan saa terveysneuvontaa eikä ohjausta päivystyksellisissä akuuteissa oireissa.

Jos epäilet koronavirustartuntaa, soita terveyskeskukseen tai sairaalan päivystykseen.

Vakavan taudin riskiryhmään kuuluvat lapsien huoltajat soittavat lapsen omaan erikoissairaanhoidon yksikköön

Soita terveyskeskukseen, jos sinulle tulee vakavia oireita, kuten hengenahdistusta ja lapsen yleistila heikkenee.

lähde: Thl

 

KATSO PIKKUJÄTIN ASIOINTIOHJEET 

LUE LISÄÄ