Miten tärkeää on liiketoiminnan eettisyys tai asiakkaan kohtelu? – Vastaa Pikkujätin vastuullisuuden olennaisuusanalyysiin

Pikkujätissä tehdään päivittäin yhteiskunnallisesti vastuullisia tekoja. Pyrimme aina huomioimaan toiminnastamme aiheutuvat taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset, ympäristövaikutukset sekä hyvän hallinnon ja johtamisen näkökulman.

Olemme omaksuneet vastuullisuuden keskeiseksi osaksi toimintaamme ja jokapäiväistä johtamistamme. Jotta voimme varmistua toimintamme vastuullisuudesta myös tulevaisuudessa, olemme aloittaneet Aavan ja Pikkujätin vastuullisuuden kehitysohjelman.

Työ alkaa olennaisuusanalyysillä. Toivomme, että vastaisit kyselyyn ja avaisit mielikuviasi yrityksemme vastuullisuudesta. Näin saamme työn pohjaksi mahdollisimman hyvän kuvan siitä, mitä vastuullisuustyöltämme odotetaan ja mitkä osa-alueet ovat kaikkein olennaisimpia.

Kyselyyn sitoutetaan laaja joukko Aavan ja Pikkujätin sidosryhmiä, minkä lisäksi dataa kerätään haastattelemalla keskeisiä sidosryhmien edustajia näkemysten syventämiseksi.

Vastuullisuutta monella osa-alueella

Kyselyssä käydään läpi toiminnastamme aiheutuvia vaikutuksia eri osa-alueiden avulla.

Ympäristövaikutuksia lähestytään muun muassa energiatehokkuuden, kierrättämisen, ilmastonmuutoksen torjunnan ja kemikaalien käytön näkökulmasta.

Sosiaalisen vastuun kannalta puntarissa ovat esimerkiksi asiakkaiden laadukas ja turvallinen hoito, tasa-arvoinen kohtelu sekä henkilöstön ammattitaito ja monimuotoisuus.

Hallinnon ja johtamisen kannalta tärkeitä kysymyksiä ovat muun muassa liiketoiminnan eettisyys, johtamisen ja talouden läpinäkyvyys, tietosuoja-asiat sekä yrityksen luotettavuus.

Pääset vastaamaan olennaisuusanalyysiin tästä linkistä. Kyselyyn vastaaminen tapahtuu anonyymisti. Kysely on auki 21.5.2023 asti.

Lapsi on rauhaton, jos vanhempi hätääntyy – Pienten potilaiden lääkärikammolle annetaan kyytiä Pikkujätissä

Lapsille aina sattuu ja tapahtuu, eikä pöpöiltä tai leikeissä sattuneilta tapaturmilta voida välttyä. Välillä tilanteet vaativat lääkärireissua, mutta miten saada lapsi lääkäriin ilman isoa huutokonserttia ja pakokauhua?

Pikkujätti on Suomen ainoa pelkästään lapsiin keskittyvä lääkäriasema, jossa tehdään kaikin tavoin lapsen olosta mahdollisimman mukava. Lääkäriin tuleminen ei aina tarkoita kipua ja kärsimystä, minkä vuoksi pelkokuvien vähentäminen on tärkeää.

Lapsi aistii vanhemman stressin, joten vastaanotolla mukana olevien isien ja äitien olisi syytä malttaa mielensä ja rauhoittua itsekin.

– Vanhemman tuki ja turva auttaa lasta paljon. Lapsesta tulee entistä rauhattomampi jos vanhempikin hätääntyy, Pikkujätin johtava lääkäri Erik Qvist sanoo.

Pelon laannuttua myös lapselle epämiellyttävät ja kivuliaat toimenpiteet sujuvat paremmin.

– Lääkärinpelon lievittäminen on tärkeää ensisijaisesti lapsen itsensä takia, mutta voimakas pelko voi haitata myös tutkimuksien tekemistä ja hoidon antamista, Qvist jatkaa.

Pikkujätissä lapsi on huomioitu joka asiassa

Pikkujätin vastaanotolla lapsi on kaiken keskiössä.

Huoneiden numerot on asetettu tarkoituksella matalalle lapsen katseen korkeudelle. Tilat on muutenkin suunniteltu perheiden tarpeet edellä: vessoissa on pienet wc-pöntöt ja vaipanvaihtopisteet, ja odotustiloista löytyy leikin ja puuhan oheen myös mikro, jolla voi lämmittää vauvalle sosetta. Pikkujätti Tapiolan vetonaulana on toiminut jo vuosikymmenten ajan akvaario.

Yksi tärkein tekijä lapsen kohtaamista on se, että Pikkujätin lääkärit, hoitajat ja muu henkilökunta ovat juuri lapsiin erikoistuneita ammattilaisia. He ovat lasten kasvattamia ja tietävät, miten murheet, kiukut ja jännityshepulit kohdataan.

– Usein lupaan jo ovella, että tässä huoneessa ei sitten rokoteta tai pistetä neulalla. Kun malttaa ottaa alun rauhallisesti ja antaa lapsen kuunnella stetoskoopilla vaikkapa polvea, se pahin pelko menee ohi ja käynti sujuu lopulta loistavasti, lastenlääkäri Pirkko Keronen sanoo.

Pikkujätissä lääkäri ei vedä ylleen valkeaa lääkärintakkia, vaan kirjavan koirapaidan. Kerosen mukaan pieni potilas kommentoi hyvin usein paidassa tai rintaneulassa olevaa koiraa.

Potilas haetaan odotustilasta etunimellä ja matkalla hoitohuoneeseen jutellaan lapsen kanssa viime aikojen kuulumisista. Myös lapsipotilaisiin erikoistunut laboratoriohoitaja on kultaakin kalliimpi apu, kun lapselta tarvitaan verinäyte, sillä neulat ovat lapsille usein pelottavia.

Vierailukokemuksessa isossa roolissa ovat Mauri Kunnaksen koirahahmot, jotka kuvittavat Pikkujätin lääkärikeskusten seiniä. Lääkäri voi kertoa lapselle tarinoita koirahahmoista ja siten harhauttaa lapsen huomion pois tutkimustoimenpiteestä. Myös vastaanottojen pirteä värimaailma taittaa sairaalamaista tunnelmaa iloisempaan suuntaan.

Tärkeä osa lääkärikäyntiä ovat tietysti urheudesta ansaitut tarrat, jotka ovat lapsille tärkeitä.

– Niiden perään kysytään usein jo heti ovesta sisään astuttaessa, Keronen nauraa.

Lastenkirjan hahmoista mallia lääkärikäynnille

Helpotuksena lasten lääkäripelkoon Pikkujätti, Mauri Kunnas ja Otava ovat tehneet yhteistyössä 6.4.2023 julkaistun Tassulan lasten lääkärikirjan. Otavan kustannustoimittaja Katriina Kauppila on haastatellut kirjaa varten asiantuntijoina kirjaidean keksineitä Pikkujätin lastenlääkäreitä Pirkko Kerosta ja Kristiina Malmströmiä.

– Ajatus lastenkirjasta syntyi jo viitisen vuotta sitten, kun pohdittiin, millaiset tuotteet voisivat hyödyttää Pikkujätin asiakkaita. Annan usein pelkopotilaiden vanhemmille kotiläksyksi harjoitella lääkärikäyntiä kotona, mihin tällainen kirja on oiva apu, Pirkko Keronen kertoo.

Kirja on 32-sivuinen ja se sisältää erillisiä pieniä tarinoita Tassulan lapsista. Haaverin tai sairauden iskiessä Tassulan hahmojen esimerkkiä seuraamalla lääkärissä käymisestä tulee vähemmän pelottavaa pienille kirjan lukijoille.

Kirjassa on käytetty kuvituksena Pikkujätistä tuttuja, jo vuosia käytössä olleita koiria, minkä lisäksi Kunnas on piirtänyt myös täysin uusia hahmoja.

Keronen ja Malmström ovat saaneet vaikuttaa uunituoreen kirjan sisältöön ja päässeet siten esittämään lapsille lääkärin työtä ja vastaanotolla tehtäviä toimenpiteitä positiivisessa valossa.

– On ihanaa, että kirja viimein toteutui ja siitä tuli yli 30-sivuinen ihan kunnon kirja. Pidän todella tärkeänä tätä valittua pelkoteemaa, jonka avulla voidaan lieventää pelkoja ja saada lapsen olo turvalliseksi vastaanotolla, Pirkko Keronen kertoo.

Kirja tulee myytäväksi paitsi kirjakauppoihin, myös Pikkujätin jokaiseen toimipisteeseen, josta se on helppo ostaa kotiin tutkittavaksi.

Pikkujätti lahjoittaa kaikista lääkärikeskuksissaan myydyistä Tassulan lasten lääkärikirjoista saaduista varoista osan hyväntekeväisyyteen lasten mielenterveystyöhön.

Vinkit vanhemmille lapsen lääkärikammon selättämiseen

Jännittävän ja pelkäävän lapsen kanssa kannattaa valmistautua lääkärikäyntiin.

  • Harjoitelkaa etukäteen kotona. Voitte leikkiä lääkäriä ja tutkia nukkea, nallea, äitiä tai isää. Tassulan lasten lääkärikirja on tähän mainio apu.
  • Kerro lapselle etukäteen rehellisesti lääkärikäynnistä ja millaisia tutkimuksia vastaanotolla voi olla luvassa.
  • Tulkaa vastaanotolle ajoissa, sillä kiireessä kaikki ovat stressaantuneita.
  • Hankalalle asialle kannattaa varata tupla-aika, niin jännittävässä tilanteessa ei tarvitse kiirehtiä.
  • Hyvin pelokkaalle lapselle voi varata alkuun pelkän jutteluajan, jossa ei vielä tehdä fyysisiä tutkimuksia tai toimenpiteitä.
  • Mainitse lapselle, että lääkäristä saa hyvin sujuneen käynnin päätteeksi pienen palkinnon.
Tassulan lasten lääkärikirja taltuttaa lasten lääkäripelkoa.

Kuopion Pikkujätti muuttaa uusiin toimitiloihin Kuopion satamaan

Uuteen toimipisteeseen on helppo tulla

Jatkossa lääkärikäynnin yhteydessä koko perhe voi hengähtää hetkeksi ja ihailla rauhoittavaa järvimaisemaa ja sataman tunnelmaa, kun Pikkujätti Kuopio muuttaa satamaan.

Uusi toimipiste​​​​​​​ sijaitsee lähempänä Kuopion keskustaa kuin vanha lastenlääkäriasema Leväsellä.

Uuteen Pikkujätti Kuopioon on yhä helppo saapua sekä julkisen liikenteen kyydissä että omalla autolla. Toimipisteen lähettyvillä on useita parkkipaikkoja.

Mukana uuteen osoitteeseen muuttaa Pikkujätin sisaryhtiö Lääkärikeskus Aava.

Nykyisten toimitilojen viimeinen toimintapäivä 5. tammikuuta

Vanha toimipiste Leväsentiellä palvelee 5.1.2023 asti ja muutto uusiin tiloihin hoidetaan loppiaisviikonlopun aikana.

Muuttopäivänä 5.1.2023 Pikkujätti Kuopio palvelee poikkeavin aukioloajoin klo 8-12. Klo 12 jälkeen päivystävä lääkäri palvelee etänä.

Uusi toimipiste avaa ovensa asiakkaille maanantaina 9.1.2023 klo 8.

Palvelut, aukioloajat ja puhelinnumerot pysyvät samoina

Aava ja Pikkujätti ovat toimineet pian kaksi vuotta Kuopiossa. Tarjoamme jatkossakin laadukkaita lääkäri- ja terveyspalveluja kuopiolaisille – vain sijainti muuttuu.

Pikkujätti Kuopio on auki muuton jälkeen ma-to klo 8-19 ja pe klo 8-16. Puhelinnumeromme on vanha tuttu 010 380 3860.

Artikkelit ja tiedotteet
aivotärähdys

Onko aivotärähdys vaarallinen? 8 kysymystä lääkärille

Aivotärähdys on kansankielinen sana, joka tarkoittaa erittäin lievää ja samalla yleisintä aivovammaa. Suurimmassa riskissä ovat pienet lapset sekä rajuja kontaktilajeja harrastavat nuoret. Lastenneurologian erikoislääkäri Anne Sarajuuri vastaa aivotärähdykseen liittyviin kysymyksiin, jotka usein huolettavat vanhempia.
Lue lisää
aivokalvon

Aivokalvontulehdus on lapsella vakava sairaus

Aivokalvontulehdus eli meningiitti on yksi pelätyimmistä lasten infektioista. Onneksi tauti on nykyään rokotusten ansiosta harvinainen, mutta se voi edelleen edetä vakavaksi infektioksi hyvin nopeasti. Lasten infektiotautien erikoislääkäri Katri Backman kertoo sairauden oireista ja hoidosta.
Lue lisää
pikkujatti-aarresaari

Miten tärkeää on liiketoiminnan eettisyys tai asiakkaan kohtelu? – Vastaa Pikkujätin vastuullisuuden olennaisuusanalyysiin

Pikkujätissä on aloitettu vastuullisuuden kehitysohjelma. Sen ensimmäisenä vaiheena on olennaisuusanalyysi, jolla selvitämme, mitkä vastuullisuuden osa-alueet ovat toiminnassamme kaikkein tärkeimpiä.
Lue lisää

Huoltajien asiointi helpottuu, kun he voivat jatkossa nähdä alle 18-vuotiaan lapsensa tiedot Pikkujätissä – nuorella on myös oikeus salata tietonsa

Mikä muuttuu? 

Tähän asti alaikäisen huoltaja on nähnyt PikkuTiedoissa vain alle 12-vuotiaan ja Omakannassa alle 10-vuotiaan lapsensa tiedot. Jatkossa ikäraja nousee 18 vuoteen ja lapselle tai nuorelle annetaan mahdollisuus päättää omien tietojensa luovuttamisesta huoltajalle. 

Jatkossa lääkäri, hoitaja tai muu hoitohenkilökunta tekee jokaisella palvelukerralla arvioinnin lapsen tai nuoren kyvystä päättää hoitoonsa liittyvistä asioista. Arvio tehdään aina vuorovaikutuksessa alaikäisen kanssa. 

Mikäli alaikäinen todetaan päätöskykyiseksi, voi hän itse valita, näytetäänkö hänen Pikkujätissä asioimiseen liittyviä tietojaan huoltajalle PikkuTiedoissa ja Omakannassa. 

Huoltaja pystyy jatkossakin hoitamaan alle 18-vuotiaan käynteihin liittyviä asioita, mikäli alaikäinen on antanut siihen suostumuksensa. 

Arviointi on tehtävä jokaisella käynnillä erikseen eli sama potilas voi olla päätöskykyinen yhdessä asiassa, mutta ei välttämättä toisessa. Alaikäinen ei siis voi kerralla kieltää kaikkien tietojensa näkymistä huoltajalle. Nuori voi myös haluta näyttää jonkin tiedon huoltajalleen, mutta salata toisen.  

Huoltaja näkee lapsensa tiedot 1.12.2022 alkaen, kun: 

  • alaikäinen on päätöskykyinen ja hän sallii tietojensa näyttämisen huoltajalle 
  • alaikäinen ei ole päätöskykyinen, jolloin huoltaja hoitaa hänen asioitaan. 

Huoltaja ei näe lapsensa tietoja, kun:

  • alaikäinen on päätöskykyinen ja kieltää tietojensa näyttämisen huoltajalle 
  • alaikäisen päätöskyky ei ole tiedossa. 

Suurin osa alaikäisistä asiakkaistamme asioi Pikkujätissä huoltajan kanssa, jolloin huoltaja hoitaa heidän lääkärikäynteihinsä liittyviä asioita. Siksi muutos helpottaa jatkossa myös huoltajien asiointia Pikkujätissä, kun suostumuksen antaneen alaikäisen tiedot näkyvät PikkuTiedoissa ja Omakannassa. 

Millaisiin asioihin muutos vaikuttaa? 

Muutos vaikuttaa PikkuTiedoissa huoltajalle näytettäviin tietoihin, kuten lapsen ajanvarauksiin, terveystietoihin, resepteihin, laskuihin ja kuitteihin. 

Lisäksi se vaikuttaa Omakannassa huoltajalle näkyviin lapsen terveystietoihin sekä antaa apteekeille tietoa, voiko alaikäisen potilaan reseptilääkkeitä luovuttaa heidän huoltajilleen. 

Miksi muutos tehdään?   

Ensisijainen syy muutokselle on lainsäädäntö. 

Jos alaikäinen ikänsä ja kehitystasonsa perusteella kykenee päättämään hoidostaan, alaikäistä on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Tällöin hänellä on myös oikeus kieltää terveydentilaansa ja hoitoansa koskevien tietojen antaminen huoltajalleen (Potilaslaki 7 § ja 9 §).   

Toisaalta saamme toistuvasti palautetta huoltajilta, jotka eivät pääse katsomaan 12-17-vuotiaiden lastensa terveystietoja PikkuTiedoissa, vaikka huoltajalla olisi lupa asioida lapsen puolesta. 

Näkeekö huoltaja vanhatkin tiedot jatkossa?   

Päätöskyvyn arviointia ei tehdä jälkikäteen tai takautuvasti. Siksi 30.11.2022 ja sitä ennen kirjatut alaikäisen vanhat tiedot eivät näy jatkossakaan huoltajalle. 

Vanhoilla tiedoilla tarkoitetaan tietoja, jotka on tallennettu Pikkujätin potilastietojärjestelmään sen jälkeen, kun alaikäinen on täyttänyt 12 vuotta (Omakannassa ikäraja 10 vuotta). 

Huoltaja voi hoitaa kaikkia alaikäisen lapsensa asioita terveydenhuollossa sekä pyytää alaikäisen potilasasiakirjat nähtäväkseen ja saada niistä kopion, ellei päätöskykyinen alaikäinen ole kieltänyt tietojen antamista. 

Huoltajalla on oikeus toimia alaikäisen puolesta huoltajuussuhteen perusteella. 

Lisätietoa alaikäisen oikeuksista Kanta-palveluissa.

Artikkelit ja tiedotteet
aivotärähdys

Onko aivotärähdys vaarallinen? 8 kysymystä lääkärille

Aivotärähdys on kansankielinen sana, joka tarkoittaa erittäin lievää ja samalla yleisintä aivovammaa. Suurimmassa riskissä ovat pienet lapset sekä rajuja kontaktilajeja harrastavat nuoret. Lastenneurologian erikoislääkäri Anne Sarajuuri vastaa aivotärähdykseen liittyviin kysymyksiin, jotka usein huolettavat vanhempia.
Lue lisää
aivokalvon

Aivokalvontulehdus on lapsella vakava sairaus

Aivokalvontulehdus eli meningiitti on yksi pelätyimmistä lasten infektioista. Onneksi tauti on nykyään rokotusten ansiosta harvinainen, mutta se voi edelleen edetä vakavaksi infektioksi hyvin nopeasti. Lasten infektiotautien erikoislääkäri Katri Backman kertoo sairauden oireista ja hoidosta.
Lue lisää
pikkujatti-aarresaari

Miten tärkeää on liiketoiminnan eettisyys tai asiakkaan kohtelu? – Vastaa Pikkujätin vastuullisuuden olennaisuusanalyysiin

Pikkujätissä on aloitettu vastuullisuuden kehitysohjelma. Sen ensimmäisenä vaiheena on olennaisuusanalyysi, jolla selvitämme, mitkä vastuullisuuden osa-alueet ovat toiminnassamme kaikkein tärkeimpiä.
Lue lisää

Mikael Gabrielin ego kuoli tyttären synnyttyä – tähdet herkistyvät vanhemmuuden äärelle uudessa talk showssa

Suomen seuratuimmat äidit ja isät avautuvat syksyn edetessä ennennäkemättömällä tavalla perheistään ja lapsistaan. Toimittaja Marja Hintikan ja Duudsoneista tutun Jukka Hildénin luotsaama uusi Lasten kasvattamat -talk show tarrautuu vanhemmuuteen ja kasvattamisen herkkiin teemoihin.

Tällä kertaa roolit on kiepautettu ylösalaisin, sillä nyt ei pohdita sitä, kuinka vanhemmat kasvattavat lapsiaan. Nyt puhutaan siitä, kuinka lapset ovat loputtomilla oivalluksillaan, hullutuksillaan ja känkkäränköillään kasvattaneet vanhempiaan.

Kahdeksanosaisessa sarjassa vieraina nähdään suomalaisille tuttuja kasvoja, jotka kaikki ovat oivaltaneet olevansa lastensa kasvattamia.

Haastattelupenkkiin istuvat rap-artisti Mikael Gabriel, tv:stä tuttu kirkkoherra Kari Kanala, näyttelijä Laura Malmivaara, koomikko Ali Jahangiri, fysioterapeutti ja ex-missi Piritta Hagman, laulaja-lauluntekijä Erin Anttila, liikemies Jari Sarasvuo, Duudsoneiden Jarppi Leppälä sekä mediapersoona Jenny Lehtinen.

Jukka ja Marja keskustelevat vieraiden kanssa avoimen rehellisesti lapsiarjen tuomista haasteista ja siitä, miten me vanhempina joudumme kohtaamaan itsemme. Aiheet ovat keveitä, kipeitä, hauskoja ja paikoitellen rankkojakin.

– Luvassa on todella herkullisia aiheita siitä, millaisina peileinä lapset meille toimivat. Aiheet vaihtelevat aina kuolemasta, kehosuhteeseen, ennakkoluuloihin, lapsuuden traumoihin ja vanhemmaksi tulemisen kipuihin, talk shown juontaja Marja Hintikka sanoo.

Uusi jakso torstaisin Youtubessa, Spotifyssa ja Suplassa

Lasten kasvattamat -talk show starttaa torstaina 15.9., jolloin julkaistaan Mikael Gabrielin ja Laura Malmivaaran jaksot. Syksyn edetessä jaksoja julkaistaan yksi kerrallaan joka torstai.

Julkaisuaikataulu ja teemat:

  • 15.9. Mikael Gabriel avautuu isäksi tulemisen kriisistään ja Laura Malmivaara kertoo, kuinka hän on oppinut äitiyden avulla tuntemaan itseään ja omia ennakkoluulojaan
  • 22.9. Jari Sarasvuo pohtii koskettavasti sitä, kuinka lapset ovat meillä vain lainassa
  • 29.9. Jarppi Leppälä ja Jenny Lehtinen puhuvat yhdessä lapsen ja aikuisen kehosuhteista sekä lapsien sukupolvia yhdistävästä voimasta
  • 6.10. Erin Anttila pallottelee kontrastia tähteyden ja kotona odottavan kakkapyykin välillä
  • 13.10. Piritta Hagman kertoo puhuttelevan tarinan isoäitinsä kivusta, jonka hän oppi itse ymmärtämään vasta äidiksi tultuaan
  • 20.10. Ali Jahangiri miettii, mitä työkaluja hän voisi tarjota lapsilleen traumojen kohtaamiseen
  • 27.10. Kari Kanala puhuu kuolemasta ja kuinka sitä tulisi käsitellä lasten kanssa.

Podcastin on toteuttanut tuotantoyhtiön kanssa yhteistyössä Lasten ja nuorten lääkäriasema Pikkujätti, jonka lääkäreitä ja hoitohenkilökuntaa lapset ovat kasvattaneet jo yli 50 vuoden ajan.

– Me Pikkujätissä olemme onnekkaassa asemassa, koska asiakkaamme ovat lapsia. Meihin on tarttunut heistä kaikista jotain, mikä tekee meistä parempia ammattilaisia ja vanhempia. Lanseerasimme lasten kasvattama -ajatuksen viime keväänä mainonnassamme ja nettisivuillamme, ja nyt halusimme viedä ajatusta syvemmälle keskusteluohjelman muodossa, Pikkujätin markkinointi- ja viestintäjohtaja Pauli Waroma kertoo.

Talk show on katsottavissa videokuvan kera Youtubessa. Jaksot voi myös kuunnella podcast-muodossa esimerkiksi Suplassa ja Spotifyssa.

Jaksot löytyvät kootusti osoitteesta www.lastenkasvattamat.fi

Lisätietoja:

Pauli Waroma, markkinointi- ja viestintäjohtaja, Aava ja Pikkujätti
pauli.waroma@aava.fi

Sote-alan konkari Laura Räty Aavan ja Pikkujätin hallitusten johtoon

Yritykset saavat ensimmäistä kertaa omistajaperheen ulkopuolisen hallituksen puheenjohtajan.

Lääkärikeskus Aava ja sisaryhtiö Pikkujätti yhdistävät hallituksensa. Aavan omistaa 100-prosenttisesti Ahon perheen omistama Aava Terveyspalvelut Oy:n, Pikkujätistä 27 prosenttia on omistajalääkäreillä. Aava Terveyspalvelut omistaa myös teknologiayhtiö Aisti Healthin ja on ankkuriomistajana syöpäsairaala Docrateksessa.

Aavan ja Pikkujätin hallitukset on valittu yhtiökokouksissa 9.8.2022. Puheenjohtajana hallitusta johtaa Laura Räty, muut jäsenet ovat Anssi Räsänen, Juhana Lamberg, Jukka Viitanen, Nina Kaseva, Miia Porkkala ja Aarne Luukko.

Lääkärikeskus Aava saa näin ollen ensimmäistä kertaa perheen ulkopuolisen hallituksen puheenjohtajan. Perhettä edustaa hallituksessa Miia Porkkala (os. Aho) ja Aho Groupin talousjohtaja Aarne Luukko. Aava Terveyspalvelut määrittää reunaehdot koko terveyskonsernin strategialle ja sen toimitusjohtajana jatkaa Antti Aho. Lisäksi entinen hallituksen jäsen Annakaija Lappalainen (os. Aho) jatkaa Aavassa gynekologian vastuulääkärinä.

”Olemme sisaruksina määrittäneet hallitustehtävien määräajat omistajille ja minun sekä Annakaijan osalta tuli aika antaa paikat seuraaville. Järjestely on tehty sen vuoksi, että aiomme pysyä itsenäisenä perheyhtiönä vastaisuudessakin. Perheenjäsenten ja rotaatiot yhtiöiden hallituksissa ovat osa yhdessä sopimaamme hyvää hallintotapaa. Samalla valmistaudumme hyvissä ajoin kolmannen polven sisääntuloon. Perheyhtiön muuttuessa tulevaisuudessa sukuyhtiöksi, on hyvin todennäköistä että hallituksen puheenjohtajat operatiivisissa omistusyhtiöissämme ovat jatkossakin perheen ulkopuolelta”, kertoo Antti Aho.

”Tämä oli erinomainen paikka hakea lääkärikeskusliiketoimintoihimme paras mahdollinen perheen ulkopuolinen puheenjohtaja. Olen todella iloinen, että saimme Lauran mukaan. Hänella on vahva osaaminen usealta terveydenhuollon sektorilta ja arvostus niin lääkäreitä kuin hoitajia kohtaan. Laura ymmärtää, että vain hyvinvoiva henkilökunta voi saada aikaan parasta mahdollista asiakaspalvelua ja sitä kautta liiketoiminnallista kehitystä”, sanoo väistyvä Aavan hallituksen puheenjohtaja Antti Aho.

Laura Räty on Validia Oy:n toimitusjohtaja. Hän on toiminut syöpäsairaala Docrateksen hallituksessa, joten Ahon perheen toimintatavat ja arvomaailma ovat tulleet tutuiksi. Hänellä on laaja kokemus terveysalasta oltuaan pitkään Terveystalon liiketoimintajohtajana, Helsingin Kaupungin sosiaali- ja terveystoimesta vastaavana apulaiskaupunginjohtajana sekä sosiaali- ja terveysministerinä. Koulutukseltaan Räty on lääkäri ja lisäksi hän on suorittanut EMBA-tutkinnon.

”Olen kiitollinen saamastani luottamuksesta. Yksityinen terveydenhuolto on yksi sosiaali- ja terveydenhuollon kulmakivistä. Työterveys on syvällä yhteiskunnan rakenteissa ja yksityisten lääkärikeskusten tehtävänä on tarjota juuri niitä palveluita ja juuri siihen aikaan, kuin ihmiset kokevat niitä tarvitsevansa”, Laura Räty sanoo.

Räty: ”Aavan valtteja ovat näkyvät omistajat, ihmisläheiset arvot sekä laatu”

Rädyn mukaan Aava ja Pikkujätti ovat poikkeuksellisia yksityisessä terveydenhuollossa etenkin perheyritystaustansa ansiosta.

”Omistajuudella on väliä. Ihmisiä kiinnostaa ketkä minkäkin asian takana on. Ahon perhe on ollut vuosikymmeniä tarjoamassa 100-prosenttisesti suomalaista terveydenhuoltoa ja kotimaan matkailua, ne ovat kaikille tärkeitä, tuttuja ja sinivalkoisia asioita. Yhtiöiden arvoihin kirjattu halu ymmärtää ihmistä näkyy todella kaikissa kohtaamisissa.”

Räty uskoo Aavan asemaan ja mahdollisuuksiin suurten yksityisten terveysyhtiöiden rinnalla.

”Olemme hyvässä tilanteessa myös liiketoimintamahdollisuuksissa. Emme ole terveysjättejä, mutta olemme riittävän suuria kehittääksemme toimintaa vauhdilla eteenpäin. Uskon rakentamiseen erityisesti laadun näkökulmasta. Kun emme voi olla suurin tai halvin, meidän on oltava laadukkain. Meidän tulee panostaa myös siihen, että olemme paras työpaikka niin henkilökunnalle kuin ammatinharjoittajille.”

”Pikkujätti on markkinassaan uniikki, ainoa lääkäriketju, joka keskittyy vain lasten hoitoon. Aavassa ainutlaatuisuus kumpuaa mielestäni erityisesti yrityskulttuurista. Aava ja Pikkujätti ovat tehneet arvokasta työtä ja sitä me nyt jatkamme vakiinnuttaaksemme paikkamme terveyden ja hyvinvoinnin laatutalona” sanoo Laura Räty.

Lisätietoja:

Laura Räty, hallituksen puheenjohtaja, Aava ja Pikkujätti
laura.raty@validia.fi

Antti Aho, hallituksen puheenjohtaja, Aava Terveyspalvelut
antti.aho@aava.fi

Laura Räty on Pikkujätin ja Aavan hallitusten uusi puheenjohtaja.

Etäkäyntien maksaminen entistä helpompaa

25.1.2022 alkaen saat etävastaanoton jälkeen maksuohjeet tekstiviestillä ja sähköpostitse, mikäli olet antanut nämä tiedot ajanvarauksen yhteydessä. Pidäthän yhteystietosi ajan tasalla ja ilmoita uudet tietosi ajanvarauksen yhteydessä, mikäli ne ovat muuttuneet.

Voit maksaa Pikkujätin etävastaanotot nyt mm. verkkomaksuna, useilla eri maksukorteilla tai MobilePayllä, ja tulevaisuudessa vielä useammalla tavalla. Vastaavasti luovumme etukäteen maksukortille tehtävästä katevarauksesta, joka helpottaa etävastaanoton varaamista. 

Etävastaanoton maksaminen on turvallista. Maksaminen tapahtuu kotimaisen maksuvälittäjämme Paytrailin verkkopalvelussa. Paytrail on Suomen suurin verkkomaksupalvelu, ja sille on myönnetty turvallisen maksamisen Safe Pay -sertifikaatti.

Saanko Kela-korvauksen etävastaanotosta?

Etävastaanotosta on mahdollista saada suorakorvaus, jos olet lisännyt Kela-korttisi etävastaanoton varaamisen yhteydessä tai viimeistään ennen etävastaanoton alkua Pikkutietojen kohdassa Omat tiedot. Kela-kortti lisätään ottamalla kortin etu- ja takapuolesta selkeät ja luettavat kuvat, ja liittämällä ne omiin tietoihin. Kortin kuvat voi ottaa esimerkiksi matkapuhelimen kameralla.

Jos et ole lisännyt Kela-korttiasi ennen maksutapahtumaa, voit hakea sairaanhoitokorvausta jälkikäteen suoraan Kelasta.

Miten saan maksutapahtuman kuitin?

Kuitit on ladattavissa digitaalisina Pikkutiedoista. Voit kirjautua Pikkutietoihin kotimaisilla pankkitunnuksilla tai mobiilivarmennetta käyttäen.

Etähoito kasvaa myös lastenlääkäritoiminnassa – lapsen kannalta paras hoitokokemus syntyy kuitenkin usein paikan päällä

Pikkujätin toimitusjohtajaksi nimetty Aavan toimitusjohtaja Raija Tapio pitää tiukasti kiinni Pikkujätin ainutlaatuisesta, lapsilähtöisestä toimintamallista, kuten kuuluisista Koiramäki-tarroista. Kuva: Pasi Salminen

Pikkujätin toimitusjohtajana aloitti 8.6.2021 Raija Tapio, joka jatkaa myös Lääkärikeskus Aavan toimitusjohtajana. Yhtiöt kuuluvat Aava Terveyspalvelut -konserniin, suomalaiseen perheyhtiöön.

Kun Raija Tapion edeltäjä, kolme vuotta Pikkujätissä työskennellyt Jukka Puustinen meni ensimmäisinä työpäivinään tutustumaan Espoon Tapiolan yksikköön, hänen ensimmäinen kohtaamisensa kertoi olennaisen Pikkujätin palvelukokonaisuuden arvoista.

”Matkani keskeytyi heti aulassa, kun viereisestä huoneesta tuli ulos tuohtunut lääkäri punaisessa Koiramäki-paidassaan ja avasi suunsa: Taidat olla se Pikkujätin uusi toimitusjohtaja. Mulla on poikakoiratarrat loppu! Voitko tehdä asialle jotain.” Puustinen lupasi uusia tarroja ja ymmärsi, että pienten asiakkaiden kanssa tärkeiden asioiden ei aina tarvitse olla suuria.

Usein kuultuja asiakkaiden kiitosten kohteita ovat vastaanottotiskin edessä olevat pienet portaat, joiden avulla lapsi näkee mitä täti siellä tietokoneella tekee, aulan akvaariokalat ja tietenkin ne kuuluisat tarrat, joissa Mauri Kunnaksen piirtämät Koiramäen hahmot seikkailevat.

Yksi aito esimerkki Pikkujätin toiminnasta on ”labratäti”, joka kliinisen vuoronumeron käytön sijaan laittaa ensin kaiken valmiiksi näytteenottoa varten, kurkkaa sitten ovesta minkälainen lapsi on tulossa sisään, ja kuinka paljon paniikkia on ilmassa. Sitten tilanteesta riippuen hoitaja käy vaikka kädestä pitäen hakemassa pikkupotilaan labraan ja selittää matkalla minkälainen seikkailu on edessä.

”Nämä voivat kuulostaa vain kivoilta tarinoilta, mutta ovat älyttömän tärkeitä asioita kulttuurimme ytimessä. Eikä näitä opeteta PowerPointilla. Pikkujätti saa jatkuvasti kiitosta asiantuntijoistaan, jotka osaavat kohdat lapset ja vanhemmat ainutlaatuisella tavalla”, kertoo Raija Tapio.

Etäpalvelut lisääntyvät, Z-sukupolvi kasvamassa vanhemmiksi

Koronavuosi on mullistanut myös lastenlääkäritoimintaa.

”Viime vuonna muita infektiotauteja esiintyi lapsilla vähän, todennäköisesti koronan mukaan tuomien suojaus- ja eristämiskäytäntöjen ansiosta. Kun vanhemmat jäivät kotiin, nuhaista lasta pystyi hoitamaan samalla. Lapset eivät enää menneet puolikuntoisina päiväkoteihin, tartuntojen määrä laski, ja tarve lääkärikäynneille väheni entisestään. Harrastusten loppuessa myös tapaturmat vähenivät. Toki trampoliinilla niitä sattuu edelleen”, kertoo Pikkujätin ylilääkäri Erik Qvist.

Nyt lapsiperheidenkin lääkärikäynnit ovat nousemaan päin, kevätflunssat ja siitepöly saavat pienet oireilemaan. Qvist uskoo, että vähitellen lapsiperheiden arki ja lääkärin tarve palaavat ennalleen.

Etenkin nuoret vanhemmat, ja pian lapsiperhevaiheeseen siirtyvä Z-sukupolvi ovat tottuneet hoitamaan asiat verkossa ja applikaatioilla. Lasten hoidossa etäyhteys ei kuitenkaan välttämättä riitä.

”Etävastaanottojen määrä ja chatin kautta hoidettavat asiat ovat lisääntyneet paljon. Mutta mitä nuorempi lapsi on kyseessä, sitä hankalampi häntä on hoitaa etänä. Etädiagnostiikka on vielä aika vaatimatonta eikä videollakaan pysty aina havainnoimaan riittävästi. Lapsi ei osaa itse kertoa oireistaan ja tuntemuksistaan kuten aikuinen. Etäkäyntien tulevaisuus lasten hoidossa on vielä auki”, pohtii Qvist.

Yhteistyö Aavan kanssa tiivistyy – brändit pysyvät erillisinä

Vuoden 2020 marraskuussa Pikkujätti avasi uuden toimipisteen Tampereen Ratinaan ja tänä keväänä Kuopioon. Molemmat yksiköt toimivat samoissa tiloissa Lääkärikeskus Aavan kanssa.

Yhteistyö Aavan kanssa tuo yrityksille etuja, mutta on myös perheiden kannalta tärkeää. Kaikkien asiat voidaan hoitaa samassa paikassa vaikka samalla reissulla. Synergiaa yhtiöiden välillä kehitetään tiiviimmäksi ja asiakkaiden kannalta hyödylliseksi, brändit pysyvät kuitenkin erillisinä.

Pikkujätti on osa Aava Terveyspalvelut -konsernia. Sen omistaa Ahon perhe yhdessä parinkymmenen lastenlääkärin kanssa. Konsernin toimitusjohtajan Antti Ahon mukaan omistajat ovat erittäin sitoutuneita Pikkujätin kehittämiseen.

”Pikkujätillä on upea historia. Olemme saavuttaneet vankan aseman markkinoilla ja lapsiperheiden sydämissä. Tämän aseman syntymiseen on vaikuttanut se, että Pikkujätti on ainoastaan lapsiin erikoistunut paikka muiden ”sekatavaratalojen” joukossa. Lapset eivät saa jäädä aikuisten jalkoihin. Se on lapsen ja koko yhteiskunnan etu. Meille kaikille tuo rauhaa, kun tiedämme lastemme olevan hyvässä hoidossa”, sanoo Antti Aho.

Lisätietoja:

Raija Tapio
Toimitusjohtaja Pikkujätti ja Lääkärikeskus Aava
raija.tapio@aava.fi
040 543 1032

Varatun ajan peruutusehto muuttuu 11.5.21 alkaen

Mahdolliset ajanvarauksen muutokset tai peruutukset tulee tehdä 11.5.2021 alkaen  vähintään 12 tuntia ennen varattua aikaa joko ajanvarauksen vahvistusviestin peruutuslinkin kautta tai soittamalla numeroon 010 380 8000.

Aikaa ei voi perua sähköpostitse.

Myöhemmin peruutetuista tai muutetuista ajanvarauksista perimme normaalin hinnaston mukaisen käyntimaksun.

Lasten oma lääkäriasema Pikkujätti Kuopiossa 3.5.2021 alkaen

Kuva: Pikkujätti Kuopiossa vastaanottavat lastentautien erikoislääkärit Hanna Huopio, Inka Hämynen, Katri Backman, Tarja Heiskanen-Kosma, Antti Saari ja Annaleena Heikkilä. Kuvasta puuttuvat lastenlääkärit Sanna Kettunen ja Ulla Sankilampi.

Aava avasi ovensa Pohjois-Savon sydämessä 2.3.2021. Nyt palvelua laajennetaan lapsiperheille, kun samaan perheyhtiöön kuuluva Pikkujätti aloittaa toimintansa Kuopiossa.

”Halu ymmärtää pientä ihmistä ohjaa kaikkea Pikkujätin tekemistä. Palvelukokemus rakentuu lapsen tunteiden ympärille, mistä saamme jatkuvasti perheiltä upeaa palautetta. Käytännössä tämä tarkoittaa pieniä yksityiskohtia, kuten lapsen jännityksen tai pelon huomioimista ja vaikka tarroja onnistuneen labranäytteen jälkeen”, kertoo Pikkujätin toimitusjohtaja Jukka Puustinen.

”Pikkujätin asiakkaista suurella osalla on vakuutus. Haluamme tarjota vakuutusasiakkaille maanlaajuisen verkoston. Yhteistyömalli, jossa Pikkujätillä ja Aavalla on yhteiset tilat, laboratorio sekä hoitohenkilöstö, on joustava ja koko perhettä palveleva kokonaisuus.”

Aava Kuopion vastaava lääkäri Tytti Vajanto vastaa myös Pikkujätti Kuopion toiminnasta. Aloittavat lastentautien erikoislääkärit ovat toisilleen tuttuja kollegoita Kuopion yliopistollisesta sairaalasta. Lähes kaikilla on lisäksi joku suppea erikoisala osaamisalueenaan.

”Saimme kokeneiden ammattilaisten porukan mukaan Pikkujättiin, mikä on todella hienoa. Aavan hoitajat, jotka ovat jatkossa myös Pikkujätin hoitajia, ovat olleet innoissaan myös lapsipotilaiden saapumisesta. Uskon, että saamme palveltua kaikkia potilaita heidän tarvitsemallaan tavalla ja ylläpidettyä Pikkujätin hienoa lapsilähtöistä perinnettä täälläkin”, sanoo Vajanto.

Aavan ja Pikkujätin laajentaessa Kuopion alueelle, Vajantoa ja hänen kollegoitaan kiinnosti suomalaisuus sekä perheyrityksen arvot ja matala organisaatiomalli. Pikkujätti toimii jo 7 paikkakunnalla ja tunnistetaan Mauri Kunnaksen iloisista Koiramäki-hahmoista.

”Toki täällä on jo tarjontaa, ja Aavan pitää ansaita paikkansa sekä paikallisten ihmisten luottamus. Pikkujätti on ainoa lääkärikeskus, joka on erikoistunut nimenomaan lapsiin. Uusi vaihtoehto varmasti kiinnostaa pohjois-savolaisia”, sanoo Vajanto.

Pikkujätti ja Aava toimivat Pohjola-Sairaalan rakennuksessa, osoitteessa Leväsentie 1. Paikalle on helppo saapua ja pihalla on ilmaisia parkkipaikkoja.

Ensimmäiset sata Pikkujätistä ajan varannutta lapsiperhettä saa Mauri Kunnaksen kirjan.

Pikkujätti Kuopion toimipiste on auki maanantaista torstaihin klo 8-18 ja perjantaisin klo 8-16. Laboratorio- ja kuvantamispalvelut ovat käytössä aina kun vastaanototkin pyörivät.