Lasta voidaan kiusata koulussa tai päiväkodissa monin tavoin. Pojat kohtaavat tyttöjä enemmän fyysistä väkivaltaa, tytöt taas saatetaan sulkea porukan ulkopuolelle. Kiusaaminen voi ulottua myös sosiaaliseen mediaan. Lapsesta saatetaan julkaista kurjia juttuja tai hänet voidaan sielläkin jättää huomiotta ja ulkopuoliseksi.
Koulukiusaaminen on toistuvaa ja pidempään jatkuvaa ikävää käytöstä yhtä ryhmän lasta kohtaan. Kertaluontoinen herjan heitto tai haukkuminen ei siis ole vielä koulukiusaamista.
Kiusaaminen koulussa tai kiusaaminen päiväkodissa voi vaikuttaa lapseen monin tavoin. Koulukiusaamisen seuraukset ovat moninaisia.
Kun lasta kiusataan koulussa, hän voi kokea, että kiusaaminen johtuu hänestä. Lapselle voi tulla olo, että hän on tehnyt väärin, ja siksi häntä kiusataan.
Kiusattu lapsi saattaa kokea, ettei hän ole arvokas. Koulukiusaaminen voi saada lapsen häpeämään ja pelkäämään.
Mitä pidempään kiusaaminen koulussa jatkuu, sitä enemmän se heikentää lapsen itsetuntoa ja itseluottamusta. Pahimmillaan koulukiusaaminen voi johtaa mielenterveyden häiriöihin, kuten ahdistukseen tai masennukseen ja jopa itsetuhoisuuteen.
Koulukiusaamiseen puuttuminen olisikin erittäin tärkeää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Kannattaa muistaa, että koulukiusaamiseen on monia ratkaisuja. Kiusaaja tai kiusattu voidaan esimerkiksi siirtää eri luokalle ja koulun ilmapiiriä pyrkiä parantamaan.
Kun omaa lasta kiusataan koulussa, vanhemmankin voi vallata hätä. On kuitenkin tärkeää, ettet näytä hätääsi lapselle. Hän kaipaa turvallista, vakaata aikuista, joka auttaa häntä ratkaisemaan tilanteen.
Jos lapsen joutuminen kiusatuksi ahdistaa, yritä rauhoittaa itsesi: hengitä syvään, mene ulos, soita ystävälle tai juttele puolisolle.
Muista myös, että me Pikkujätissä olemme täällä perheitä varten. Varaa matalalla kynnyksellä aika perheterapeutille, jos tarvitset apua tilanteen käsittelemiseen ja haluat päästä purkamaan sen aiheuttamia tunteita ja ajatuksia. Usein jo yksi tapaamiskerta riittää.
Aika kannattaa varata myös silloin, jos olet itse aikoinaan joutunut kiusatuksi. Tilanne voi tuoda omat, ikävät muistot mieleen ja olla siksi vielä haastavampi.
Lapsi saattaa salata koulukiusaamisen vanhemmiltaan, koska ei halua tehdä kiusaamisesta vieläkin isompaa juttua tai pelkää rasittavansa vanhempiaan huolillaan.
Jos oman lapsen käytös tuntuu muuttuvan, häneltä kannattaa tiedustella, miten koulussa menee ja pysähtyä kunnolla kuuntelemaan, mitä lapsi kertoo.
Koulukiusaamisesta voivat kertoa esimerkiksi:
Jos lapsi kertoo koulukiusaamisesta, on tärkeää kuunnella häntä kiirehtimättä, pysyä rauhallisena ja ottaa vastuu kiusaamiseen puuttumisesta.
Lapselle kannattaa sanoa, että hoidat asian ja otat kouluun yhteyttä. Älä koskaan vähättele lapsen kokemusta tai sano, että lapsi pystyy kyllä itse selvittämään asian.
Lasta voi huolettaa, että asia paisuu, kun vanhemmat puuttuvat asiaan. Hän voi myös pelätä, että on tehnyt väärin kertoessaan asiasta.
Silloin lapselle voi sanoa, että kiusaaminen on koulun sääntöjä vastaan samoin kuin vaikkapa varastaminen, eikä ketään saa kiusata. Kiusatuksi joutuminen ei ole lapsen syy. Hän ei ole tehnyt mitään väärin, eikä hänessä ole mitään vikaa.
Lasta kannattaa myös kehua siitä, että hän rohkeasti kertoi kiusaamisesta. Hänelle on hyvä sanoa, että ymmärrät, kuinka ikävä tilanne on hänelle ja olet pahoillasi, ettet ole huomannut asiaa aiemmin, mutta nyt selvität sen.
Jos lapsi oireilee koulukiusaamisen vuoksi, hänelle kannattaa hakea apua mahdollisimman aikaisin ja matalalla kynnyksellä. Mitä kauemmin koulukiusaaminen jatkuu, sitä pahemmin se nimittäin vaikuttaa lapsen hyvinvointiin.
Joskus lapsen on helpompi puhua ammattilaiselle kuin omille vanhemmilleen, sillä silloin hänen ei tarvitse huolehtia vanhempiensa tunteista ja hädästä.
Lapselle on usein myös huojentavaa, kun vieras aikuinen sanoo, että kiusaaminen on väärin. Sillä voi olla enemmän painoarvoa kuin oman vanhemman lohduttavilla sanoilla, sillä vieraalla ei ole tunnesidettä lapseen, ja lapsen on siksi helpompi uskoa tätä.
Meillä Pikkujätissä on perheterapeutteja, psykoterapeutteja ja psykologeja, jotka osaavat auttaa kiusatuksi joutunutta lasta ja koko perhettä. Koulukiusaamisen kanssa tarvitse jäädä yksin.
Muista, että ajan voi varata niin lapselle, vanhemmalle kuin koko perheelle.
Asiantuntijana Pikkujätin perhe- ja psykoterapeutti Jaana Kivistö.
Masentunut lapsi kaipaa lohduttavaa aikuista
Lapsen ahdistus – 7 voimaannuttavaa neuvoa vanhemmalle
Vanhempi syyttää usein turhaan itseään – Monet lapsen mielenterveysongelmat liittyvät biologisiin tekijöihin
