Lapsen verenpaine

Lapsen verenpaine vaihtelee iän, sukupuolen ja koon mukaan. Korkea verenpaine liittyy tavallisesti ylipainoon ja perinnöllisiin tekijöihin, ja sen syy tulisi aina selvittää.

• Lapsen verenpaineen mittaus
• Lapsen verenpainetaulukko iän mukaan
• Lapsen korkea verenpaine
• Lapsen matala verenpaine
• Milloin lääkäriin?
• Lapsen kohonneen verenpaineen hoito
• Vinkkejä lapsen verenpaineen hallintaan
• Ajanvaraus Pikkujättiin

Lapsen verenpaineen seuraaminen on tärkeää lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta. Verenpaine kertoo, kuinka paljon painetta veri aiheuttaa valtimoiden seinämiin sydämen pumpatessa verta kehoon. Sekä liian korkea että liian matala verenpaine voivat olla merkkejä terveysongelmista – myös lapsilla.

Lapsen verenpaineen mittaus

Verenpainearvojen mittaaminen on tärkeä osa kouluikäisen terveystarkastuksia. Kotona suoritettu mittaus voi sekin olla hyödyllinen tapa seurata lapsen verenpainetta, etenkin, jos on syytä epäillä, että paineessa on poikkeuksia. Ennen mittausten aloittamista kannattaa kuitenkin keskustella asiasta terveydenhuollon ammattilaisen kanssa ja varmistaa, että mittaus on tarpeellinen.

Ohjeita lapsen verenpaineen kotimittaukseen:

1. Mittausvälineet: Hanki luotettava olkavarteen asetettava verenpainemittari, jossa on lapselle sopivan kokoinen mansetti.​
2. Valmistautuminen: Huolehdi, että lapsi välttää fyysistä rasitusta, kofeiinipitoisia juomia ja muita verenpaineeseen vaikuttavia tekijöitä puoli tuntia ennen mittausta. Anna lapsen levätä rauhassa 5–15 minuuttia ennen kuin aloitat mittaamisen.​
3. Mittausasento: Istuta lapsi selkänojalliseen tuoliin. Aseta mansetti paljaalle olkavarrelle.
4. Mittauksen suorittaminen: Suorita mittaus lapsen ollessa rentona ja hiljaa. Toista mittaus 1–2 minuutin kuluttua ja kirjaa molemmat tulokset ylös.​

Huomioithan, että yksittäiset mittaukset eivät anna kattavaa kuvaa lapsen verenpaineesta. Siksi on suositeltavaa tehdä mittauksia useampina päivinä aamuin illoin.

Lapsen verenpainetaulukko iän mukaan

Lasten verenpainearvot vaihtelevat voimakkaasti iän, sukupuolen ja pituuden mukaan. Tässä suuntaa antavat viitearvot eri ikäkausille:

• Vastasyntynyt: Systolinen 70–90 mmHg, diastolinen 45–55 mmHg
• 1–2-vuotias: Systolinen 80–100 mmHg, diastolinen 50–60 mmHg
• 5-vuotias: Systolinen 80–110 mmHg, diastolinen 55–65 mmHg
• 6–12-vuotias: Systolinen 110–120 mmHg, diastolinen 70–80 mmHg
• 13–18-vuotias: Systolinen 120–130 mmHg, diastolinen 75–85 mmHg

Lopullinen arvio tehdään lapsen kasvukäyrien perusteella ja suhteessa muihin samanikäisiin ja samankokoisiin lapsiin. 

Ennen murrosikää erot poikien ja tyttöjen verenpaineessa ovat vähäisiä. Murrosiässä pojilla on taipumus saada hieman korkeampia verenpainearvoja kuin tytöillä.

Lapsen korkea verenpaine 

Korkea verenpaine eli hypertensio on lapsilla harvinaisempaa kuin aikuisilla, mutta sen esiintyvyys on ollut kasvussa erityisesti ylipainon lisääntymisen vuoksi. Kohonnut verenpaine ei yleensä oireile, mutta pitkään jatkuessaan se kuormittaa sydäntä ja verisuonia.

Yleisiä syitä lapsen korkeaan verenpaineeseen ovat:

• ylipaino
• runsas salmiakin tai lakritsan käyttö
• munuaisten toimintahäiriöt
• sydänviat
• hormonaaliset ongelmat
• perinnöllinen alttius

Korkean verenpaineen hoito lähtee aina syyn selvittämisestä. Elämäntapamuutokset ovat ensimmäinen askel. Se tarkoittaa liikunnan lisäämistä, vähäsuolaisempaa ruokavaliota sekä painonhallintaa. Lääkehoitoa käytetään lapsella vain silloin, kun se on välttämätöntä.

Lapsen matala verenpaine

Matala verenpaine eli hypotensio on lapsilla yleensä vaaratonta ja usein täysin oireetonta. Joskus se voi kuitenkin aiheuttaa huimausta, väsymystä tai pyörtyilyä. Tällöin on hyvä selvittää, onko taustalla esimerkiksi

• nestehukka
• jokin pitkittynyt sairaus
• raju infektio
• sydämen vajaatoiminta (harvinainen lapsilla)

Lapsen alhainen verenpaine ei yleensä vaadi hoitoa, ellei sen taustalla ole jokin hoitoa vaativa sairaus.

Milloin lääkäriin?

Lääkärin puoleen kannattaa kääntyä, mikäli 

• lapsen verenpaine on useissa mittauksissa selvästi koholla ikä- ja pituusryhmän viitearvoihin verrattuna.
• lapsella on kohonneesta verenpaineesta viestiviä oireita, kuten päänsärkyä, huimausta tai väsymystä.
• murrosikäisen verenpaineen yläarvo (systolinen) on yli 130 mmHg tai ala-arvo (diastolinen) yli 85 mmHg, tai jos arvot ovat huomattavasti korkeammat kuin ikäryhmän keskiarvot.

Jos lapsella on ylipainoa, perheessä esiintyy sydän- ja verisuonitauteja tai lapsella on muita riskitekijöitä, kuten munuaissairauksia, on suositeltavaa seurata verenpainetta tarkemmin ja olla tarvittaessa yhteydessä terveydenhuollon ammattilaiseen. 

Lapsen kohonneen verenpaineen hoito

Jos kohonnut verenpaine todetaan useissa mittauksissa, lääkäri ryhtyy selvittämään sen taustasyitä. Tutkimuksiin voi kuulua esimerkiksi laboratoriokokeita sekä kuvantamistutkimuksia. Lisäksi yleensä tehdään vuorokauden mittainen verenpaineen rekisteröinti. Se tapahtuu kotona tarkoitukseen suunnitellulla erikoismittarilla

Hoito suunnitellaan yksilöllisesti perustuen löydettyihin syihin ja lapsen kokonaistilanteeseen. Keskeisiä hoitokeinoja ovat:​

• Elämäntapamuutokset: Ensisijaisesti verenpaineeseen pyritään vaikuttamaan terveellisillä elämäntavoilla: vähäsuolaisella ruokavaliolla, säännöllisellä liikunnalla ja painonhallinnalla.
• Lääkehoito: Mikäli elämäntapamuutokset eivät riitä tai verenpaine on erittäin korkea, voidaan harkita lääkehoidon aloittamista.​ Yleensä lapsen verenpainelääkityksen aloittaminen tapahtuu sairaalassa.

Säännöllinen seuranta on tärkeää hoidon tehon sekä mahdollisten lisätoimenpiteiden tarpeen arvioimiseksi.

Vinkkejä lapsen verenpaineen hallintaan

Elintavat ovat avainasemassa myös korkean verenpaineen ehkäisyssä. Vanhempana voit tukea lapsesi verenpaineen pysymistä terveellä tasolla monin tavoin.

• Terveellinen ruokavalio: Rajoita lapsen suolan käyttöä sekä runsasta lakritsan ja salmiakin syöntiä. Huolehdi, että ateriat sisältävät runsaasti kuituja, vihanneksia ja hedelmiä. 
• Liikunta: Aktiivinen leikki ja liikunta edistävät verenkiertoelimistön hyvinvointia. Tavoitteeksi kannattaa ottaa vähintään tunti fyysisiä aktiviteetteja päivittäin. Kannusta lapsi liikkumaan!
• Painonhallinta: Ylipaino on tärkein yksittäinen riskitekijä lasten kohonneelle verenpaineelle. Siksi paino tulisi pitää normaalina terveellisen ruokavalion ja liikunnan avulla.
• Riittävä uni: Huonosti nukutut yöt voivat vaikuttaa verenpaineeseen haitallisesti.

Ajanvaraus Pikkujättiin

Mikäli olet huolissasi lapsen verenpaineesta tai havaitset kotimittauksissa useita peräkkäisiä kohonneita verenpainearvoja, varaa aika internetajanvarauksen kautta tai soittamalla asiakas- ja neuvontapalvelumme numeroon 010 380 8000.

Asiantuntijana Pikkujätin lastenkardiologi Ilkka Jaakkola. Tekstin tuottamisessa on käytetty apuna tekoälyä.