Vaivaako lastasi vaippaihottuma? Näin hoidat ja ehkäiset

vaipan-vaihto-vaippaihottuma
Vaippaihottuma on alle vuoden ikäisillä lapsilla tavallista, mutta onneksi se paranee yleensä nopeasti. Lastentautien erikoislääkäri Pirkko Keronen neuvoo, miten vaippaihottumaa hoidetaan ja ehkäistään sekä milloin on syytä hakeutua lääkärin vastaanotolle.

Vaippaihottuma ei ole allergiaa, vaan seurausta virtsan ja ulosteen aiheuttamasta ärsytyksestä sekä ihon hautumisesta kosteassa vaipassa. Ongelmia syntyy eritoten silloin, jos ulostetta jää iholle pitkäksi aikaa.

Ihottuma keskittyy tavallisesti lapsen sukuelinten ja peräaukon ympärille. Se ei yleensä leviä sieltä toisaalle kehoon. Vaippaihottuma ei myöskään tartu vauvasta toiseen.

Miltä vaippaihottuma näyttää?

Vaippaihottuma ilmenee ihon punoituksena, joka vaihtelee voimakkuudeltaan. Punoitukseen liittyy usein finnimäisiä näppyjä ja joskus rakkuloitakin.

Rikki hiertynyt iho voi olla hyvinkin arka, ja lapsi aristaa sen vuoksi vaipanvaihtoa. Ihoa voi myös kirvellä ulostamisen ja virtsaamisen yhteydessä.

Vaippaihottuma voi ilmaantua jo muutaman viikon ikäiselle vauvalle, mutta erittäin tavallista se on 8–12 kuukauden iässä, kun lapsi saa jo kiinteämpää ruokaa. Ripuli tai antibioottikuuri voivat pahentaa ihottumaa.

Tiheästi ulostaminen lisää riskiä

Tutkimuksissa on havaittu, että vaippaihottumaa esiintyy yhtä paljon kertakäyttövaippoja ja kangasvaippoja käyttävillä vauvoilla. Toisaalta lastenlääkärien kokemusten mukaan vanhanaikaiset harsovaipat usein ärsyttävät lapsen ihoa enemmän kuin modernit kertakäyttövaipat.

Erityisen alttiita vaippaihottumalle ovat vauvat, jotka ulostavat hyvin tiheästi. Myös ruoka-aineallergian aiheuttava allergeeni ulosteessa voi ärsyttää suuresti ihoa ennen kuin tilanne saadaan ruokavaliolla hallintaan.

Vaippaihottuman hoito ei ole vaikeaa

Vaippaihottuman hoito koostuu lapsen peffan pesusta, rasvauksesta ja vaipanvaihdosta riittävän usein. Pelkkä vesipesu lämpimällä vedellä toimii usein parhaiten. Saippua voi ärsyttää jo valmiiksi ärtynyttä ihoa entisestään. Siksi sitä ei suositella. Pesun jälkeen iho taputellaan huolellisesti pyyhkeellä kuivaksi.

Jos iho punoittaa herkästi, se on syytä suojata perus- tai sinkkivoiteella. Molemmat rauhoittavat kirvelyä ja kipua. Sinkki myös muodostaa ihon päälle suojakalvon. Perusvoiteista kannattaa valita paksu ja rasvainen vaihtoehto. Sitä voi laittaa iholle aina vaippaa vaihtaessa ja sinkkivoidetta muutaman kerran päivässä. Vaipanvaihdon yhteydessä tavaksi kannattaa ottaa myös ihon suihkuttelu.

Mikäli mahdollista, lapsen tulisi antaa välillä olla pylly paljaana. Ilmakylvyt rauhoittavat tehokkaasti ärtynyttä ihoa. Vaippoja ei saisi kiristää liian tiukalle, jotta iho saa ilmaa silloinkin, kun lapsi käyttää vaippaa.

Vaivan pitkittyessä lääkäriin

Yleensä vaippaihottuma paranee hyvällä omahoidolla muutamassa päivässä tai viimeistään viikon sisällä. Lääkärin puoleen on syytä kääntyä, jos

  • vaippaihottuma pitkittyy yli viikon mittaiseksi
  • vaippaihottuma alkaa voimakkaasti punoittaa, ihoon ilmaantuu haavaumia tai kraattereita, tai iho on hyvin kivulias
  • ihottuma leviää vaippa-alueen ulkopuolelle
  • vauva itkee toistuvasti ulostamisen tai vaipanvaihdon yhteydessä

Lääkäri voi tarvittaessa määrätä hoidoksi tulehdusta hillitsevää hydrokortisonivoidetta. Omin päin voidetta ei kannata pienellä vauvalla käyttää, vaikka sitä on saatavilla apteekista ilman reseptiäkin.

Joskus myös allergiat voivat saada pepun alueen ihon ärtymään. Hiivasieni-infektiot ovat vauvoilla harvinaisia.

Lapsen kasvaessa suolen toiminta muuttuu

Hyvä hygienia, tiheät vaipanvaihdot, ilmakylvyt ja ihon hyvä rasvaus auttavat ehkäisemään vaippaihottumaa. Näistä toimista huolimatta iho saattaa joskus ärtyä, ja vaippaihottuman voi saada uudestaankin.

Lapsen kasvaessa suolen toiminta muuttuu ja rauhoittuu ja iho vahvistuu, eikä lapsi ole enää yhtä altis vaippaihottumalle. Yli vuoden ikäisillä lapsilla vaippaihottumaa esiintyy harvoin.

Asiantuntija lastentautien erikoislääkäri Pirkko Keronen.

Artikkelit ja tiedotteet
lapsen Mistä lapsen oppimisvaikeudet johtuvat?
Lievätkin oppimisvaikeudet on tärkeä tunnistaa, jotta lasta voidaan tukea koulussa ja kotona mahdollisimman varhain. Mikäli asiaan ei puututa, ongelmat seuraavat aikuisuuteen. Neuropsykologian erikoispsykologi Nina Sajaniemi kertoo, mitä syitä oppimisvaikeuksien taustalla on ja mitkä ovat yleisimmät oppimishäiriöt.
Lue lisää
Pikkujätti Asiakastietolaki muuttuu 1.1.2024 – OmaKannan luovutuslupaa voidaan hyödyntää jatkossa laajemmin
Voit kuitata informoinnin vastaanotetuksi jo nyt OmaKannassa tai asioidessasi Pikkujätissä.
Lue lisää
lapsen Lapsen syömishäiriöt – tunnista anoreksia ja bulimia
Lasten syömishäiriöt koskettavat koko perhettä. Ne voivat uhata vakavasti lapsen terveyttä ja jopa henkeä. Lastentautien erikoislääkäri Nina Kaseva kertoo, mitkä ovat lapsen syömishäiriön oireet ja miten niitä voidaan hoitaa. Hyvä uutinen on, että syömishäiriöstä voi toipua täysin. Vanhemmat voivat olla siinä suurena apuna.
Lue lisää
FacebookTwitterLinkedIn