Tuhkarokko on Suomessa harvinainen tauti

Tuhkarokko on tuhkarokkoviruksen aiheuttama yleisinfektio eli koko elimistön sairaus. Se luokitellaan yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi. Se tarkoittaa, että lääkärin tulee ilmoittaa sairastuneista Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle ja sairastuneen kanssa tekemisissä olleet on jäljitettävä.

Tuhkarokkotartunta saadaan joko kosketuksesta tai ilmaan lentäneistä pienistä eritepisaroista. Ne voivat pysyä huoneilmassa joitakin tunteja. Näin ollen tartunnan voi saada pitkään sen jälkeenkin, kun tartuttaja on poistunut tilasta. Suoraa kontaktia ei tarvita. Tämä tekee tuhkarokosta yhden kaikkein herkimmin tarttuvista taudeista.

Tuhkarokon oireet eivät ilmaannu heti

Tuhkarokon itämisaika tartunnasta oireiden alkuun on tavallisimmin 1-2 viikkoa. Pitkä itämisaika vaikeuttaa tartunnan lähteen jäljittämistä.

Ensioireita ovat

• nuha
• yskä
• kuume
• silmien punoitus ja valonarkuus

Nämä oireet eivät juuri poikkea flunssan oireista, minkä vuoksi niitä ei useinkaan osata yhdistää tuhkarokkoon.

Ihottuma ilmaantuu vasta muutaman päivän kuluttua. Se alkaa korvien takaa ja leviää kasvoihin, vartalolle ja raajoihin. Tässä vaiheessa epäily tuhkarokosta hiipii jo mieleen. Tosin samanlaisia ihottumia liittyy moniin muihin tauteihin, joten varma asiasta ei voi olla.  

Tuhkarokon hoito on oireenmukaista

Tuhkarokko diagnosoidaan veri- ja nielunäytteiden perusteella. Verestä otetaan vasta-ainetesti. Aivan taudin alkuvaiheessa vasta-aineita ei ole vielä ehtinyt kehittyä, minkä vuoksi usein tarvitaan viikon parin päästä toinen testi. Nielunäytteestä vastaus saadaan nopeammin, mutta tätä tutkimusta ei ole kaikissa terveydenhuollon yksiköissä mahdollista tehdä.

Tavallisimmin tuhkarokko on lievä ja paranee itsestään viikossa. Hoito on oireenmukaista, sillä tuhkarokkoon ei ole olemassa lääkettä. Lapsen kuumetta voi alentaa parasetamolilla tai tulehduskipulääkkeillä. Jos tautiin liittyy ripulia, nestetasapainosta on huolehdittava riittävällä juomisella. Yskää voi rauhoittaa hunajalla.

Tuhkarokon tartuttavuus kestää nelisen vuorokautta ihottuman alkamisen jälkeen. Taudin sairastaminen antaa elinikäisen immuniteetin.

Vaarana vakavat jälkitaudit

Vaarallisen tuhkarokosta tekee se, että siihen voi liittyä erilaisia komplikaatioita. Tavallisimmat jälkitaudit ovat välikorvatulehdus ja keuhkotulehdus. Pelätyin, mutta paljon harvinaisempi komplikaatio on aivotulehdus. Sen saa noin yksi tuhannesta tartunnan saaneesta.

Vielä harvinaisempi jälkitauti on yleistynyt aivotulehdus, joka ilmaantuu vasta vuosien kuluttua tuhkarokosta. Se on tappava neurologinen sairaus, johon sairastuu yksi kymmenestä tuhannesta tuhkarokkopotilaasta.

Etukäteen ei voida ennustaa, kenelle jälkitauteja tulee. Pienet lapset sekä vanhukset ovat suurimmassa vaarassa menehtyä tuhkarokkoon. Alle kuuden kuukauden ikäiset vauvat ovat suojassa äidiltä saatujen vasta-aineiden vuoksi.

Tuhkarokkotartunta on Suomessa harvinainen

Mikäli epäilet lapsellasi tai itselläsi tuhkarokkotartuntaa, on syytä soittaa heti terveysasemalle tai lääkärikeskukseen. Saat sieltä tarkat toimintaohjeet. Rokotetulla lapsella tartunta on äärimmäisen epätodennäköinen, mutta toki asia on syytä varmistaa.

Rokottamattomallakin lapsella tuhkarokkotartunta on Suomessa nykyään hyvin harvinainen. Vuonna 2022 ei todettu yhtään tapausta. Sen sijaan Keski-Euroopassa tuhkarokko jyllää yhä. Vuosina 2017-2019 sairastuneita oli Euroopassa jopa 100 000 tapausta vuodessa. Suomessakin määrä oli tuolloin kasvussa: vuonna 2019 tapauksia todettiin 12.

Tuhkarokkoepidemiat selittyvät huonolla rokotuskattavuudella. Koska tauti tarttuu hyvin herkästi, kattavuuden tulisi olla ainakin 95 prosenttia. Suomessakin on kuntia, joissa tämä tavoite ei ole rokotevastaisuuden vuoksi toteutunut. Siksi pienimuotoiset epidemiat ovat meilläkin mahdollisia. Epidemiat käynnistyvät yleensä siten, että virus pääsee leviämään sellaisessa joukossa, jossa on riittävä määrä rokottamattomia lapsia.

Tuhkarokkorokote on turvallinen

Tuhkarokkorokote sisältää eläviä heikennettyjä viruksia ja se saadaan lapsena osana MPR-kolmoisrokotetta. Rokotukset alkoivat vuonna 1982. Sitä ennen noin 90 prosenttia lapsista sairasti taudin. Vuonna 1982 tuhkarokkotapauksia todettiin 5 400. Rokotusten aloittamisen ansiosta jo kahden vuoden kuluttua määrä oli laskenut 730:een. Nykyään tapauksia on vuodessa 0-5.

Tuhkarokkorokote on hyvin turvallinen. Sitä on käytetty maailmanlaajuisesti kymmeniä vuosia. Joillakin kuume ja lievä tuhkarokkomainen ihottuma ovat rokottamisen jälkeen mahdollisia.

Vuonna 1998 brittiläinen tutkija esitti teorian MPR-rokotteen yhteydestä autismiin. Nämä tutkimustulokset osoittautuivat vääristellyiksi. Myöhemmin laajoissa tutkimuksissa ei todettu yhteyttä rokotuksella ja autismilla. Mitään muutakaan merkittävää haittaa rokotteeseen ei liity.  

Tuhkarokkorokote suojaa maailmalla

Tuhkarokkorokote on osa Suomen kansallista rokotusohjelmaa. Lapsi saa sen 12-18 kuukauden ja 6 vuoden ikäisenä neuvolassa ilmaiseksi. Rokottamaton henkilö voi saada rokotuksen myöhemminkin maksutta, mikäli hän on altistunut tartunnalle, jota jäljitetään terveydenhuollosta käsin. Maahanmuuttajien rokotussuoja täydennetään automaattisesti Suomeen saapuessa, mikäli siihen on tarvetta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kehottaa myös matkustavaisia huolehtimaan tuhkarokkorokotuksista. Rokotussuoja on syytä varmistaa erityisesti, kun matkustetaan pidemmäksi aikaa riskimaihin. Jos epidemiatilanne on kohdemaassa hankala, THL on suositellut jo 6–12 kuukauden ikäisten lasten rokottamista.

Asiantuntijana Pikkujätin lasten infektiotautien erikoislääkäri Pentti Ukkonen