Täit ovat ikäviä vihulaisia – 5 vinkkiä niiden häätöön

Päätäit ovat tuskin silmällä nähtäviä, 2–3 mm:n pituisia läpikuultavia siivettömiä hyönteisiä, jotka asustavat hiuksissa. Eniten niitä löytyy korvien takaa ja niskasta. Täin munia eli saivareita voidaan toisinaan havaita myös ripsissä ja kulmakarvoissa.

Päätäi voi tulla kenelle tahansa, myös aikuisille, eikä sen löytyminen ole merkki huonosta hygieniasta. Pieniä päätäiepidemioita on melko usein kouluissa ja päiväkodeissa. Joinakin vuosina täitä on runsaammin.

Täit siirtyvät päästä toiseen läheisessä kanssakäymisessä esimerkiksi lasten leikeissä tai lasten tuijottaessa päät toisissaan kiinni jonkun kännykkää. Ne leviävät myös päähineen, hiusharjan tai kamman välityksellä.

1. Käy hiukset läpi täikammalla

Päätäit kiipeävät salamannopeasti hiusta alas- ja ylöspäin eräänlaisen hakun avulla. Tämä hakku sopii tismalleen ihmisen hiukseen. Lemmikkieläinten turkissa se ei liiku samalla tavalla. Siksi täit eivät leviä ihmisestä lemmikkeihin tai päinvastoin.

Täit pureutuvat hiuspohjaan, koska ne tarvitsevat verta elääkseen. Puremat aiheuttavat kutinaa. Puremajäljet ovat pistemäisiä, ja ne punoittavat selvästi. Raapiessa päänahka ärtyy lisää, ja joskus harvoin siitä voi seurata päänahan bakteeri-infektio, märkärupi. Aina ei oireita ole.

Jos epäilet, että lapsi on saanut tartunnan, voit todeta sen etsimällä hänen hiuksistaan täitä tai saivareita. Käytä apuna apteekista saatavaa tiheäpiikkistä täikampaa, jolla hiukset kammataan tyvestä latvaan. Käy hiukset systemaattisesti läpi koko pään alueelta kahdesti joka kampauskerralla. Kampaamista helpottaa, kun teet sen pesun jälkeen hiusten ollessa kosteat, ja kun hiuksiin on käytetty hiustenhoitoainetta.

Täiden tunnistaminen voi olla hieman haastavaa. Päätäit näyttävät pieniltä hiekanmuruilta, mutta tarkkasilmäinen huomaa, että ne liikkuvat. Saivarit puolestaan muistuttavat hilsettä tai talkkia, joten ne on usein helpompi havaita. Niiden poistaminen tukasta on kuitenkin hankalaa, koska ne ovat hyvin tiukasti hiuksissa kiinni. Ulompana hiuksissa voi myös olla kiinni tyhjiä munankuoria. Ne yksin eivät tarkoita päätäitartuntaa, koska kuoret voivat pysyä hiuksissa useita kuukausia tartunnan jälkeenkin.

Täiden havaitsemista helpottaa se, että kampaat pitkätukkaisen lapsen hiukset tämän pään ollessa alaspäin ja levität alle valkoisen paperiarkin tai liinan. Täit varisevat kammatessa alustalle, josta ne voi nähdä paljain silmin.

2. Noudata hoito-ohjeita huolella

Täiden häätö tapahtuu hoitovalmisteilla, joita saa apteekista ilman reseptiä. Hoito kannattaa aloittaa heti päätäiden toteamisen jälkeen, koska päätäit lisääntyvät nopeasti. Kaikki tartunnan saaneet pitää hoitaa samaan aikaan. Siksi jokaisen perheenjäsenen, myös aikuisten, hiukset on tarkistettava huolellisesti. Samassa sängyssä nukkuvat kannattaa hoitaa automaattisesti, vaikkei tartuntaa huomattaisi.

Hoitovalmisteita on useita erilaisia. Apteekin henkilökunta auttaa niiden valitsemisessa. On tärkeää, että luet hoito-ohjeet huolella ja toimit kirjaimellisesti niiden mukaan. Useimmiten hoidon epäonnistuminen johtuu siitä, ettei ohjeita ole noudatettu. Jos esimerkiksi hoitovalmistetta ei levitetä hiusten latvoihin asti, teho jää vaillinaiseksi. Yksi hoitokerta ei riitä, vaan yleensä hoito on tarpeen uusia 7–10 päivän kuluttua.

Kuumalla föönillä täitä ei voi hävittää, vaikka näinkin on joskus väitetty. Kuumuus ei tuhoa niitä, koska täit laskeutuvat föönätessä hiusten latvoihin. Siellä fööni ei tunnu yhtä kuumana kuin päänahkaa vasten.

3. Pese pipot, harjat ja petivaatteet

Suursiivousta kotona ei tarvitse tehdä, koska täit kuolevat nopeasti kehon ulkopuolella. Hiusharjat, pipot ja tyynyliinat sekä kaikki muut vaatteet ja tavarat, jotka ovat olleet kosketuksissa pään kanssa, pitää pestä tai poistaa käytöstä pariksi päiväksi. Täit kuolevat viidessä minuutissa yli 55 asteen lämpötilassa.

Täin munat voivat säilyä kehon ulkopuolella jopa 10 päivää, minkä vuoksi suositellaan, että sellaisia tavaroita, joita ei voi pestä, ei käytetä vähään aikaan. Yleensä muutama päivä riittää hyvin.

4. Ilmoita tartunnasta päiväkotiin

Täitartunnasta on ilmoitettava heti päiväkotiin, kouluun ja kavereiden vanhemmille, jotta täit eivät palaudu jo hoidettuihin päihin uudelleen. Päiväkodista tai koulusta ei tarvitse olla pois, kunhan hoito on aloitettu.

Päiväkodin henkilökunnan tulisi informoida tartunnasta muiden lasten perheitä, jotta he tekisivät täitarkastuksen. Pipot ja kaulaliinat on syytä säilyttää varmuuden vuoksi oman takin hihassa. Se on hyvä käytäntö muulloinkin.

5. Seuraa hoidon tehoamista täitarkastuksilla

Täitartunnan jälkeen tilannetta kannattaa seurata tekemällä täitarkastuksia kerran viikossa usean viikon ajan. Myös täikammalla kampaamista voi jatkaa muutaman vuorokauden välein kuukauden ajan.

Jatkossa lasta kannattaa neuvoa olemaan lainaamatta kampaa tai hiusharjaa kavereilta. Hänen ei myöskään tulisi lainata omiaan heille. Kun ne ovat vain henkilökohtaisessa käytössä, täitartuntoja pystytään ainakin hieman estämään.

Jos huolella toteutetusta itsehoidosta ei ole apua, tai jos raapimisen seurauksena mahdollisesti tullutta märkärupea ei saada rauhoitettua omin konstein, on syytä hakea apua lääkäriltä.

Lääkäri voi tarvittaessa kirjoittaa reseptin esimerkiksi suun kautta annosteltavalle ivermektiini-loislääkkeelle. Mitään vakavampaa haittaa täitartunnasta ei voi seurata, sillä täit eivät tartuta muita tauteja.

Asiantuntija: lastentautien erikoislääkäri, lasten infektiotautien erikoislääkäri Tea Nieminen.