Saiko lapsesi syyhytartunnan? 6 vinkkiä syyhyn hoitoon

shutterstock_1421926835
Syyhy on viheliäinen vaiva, josta eroon pääseminen vaatii koko perheeltä viitseliäisyyttä ja kärsivällisyyttä. Itsekseen se ei parane, vaan kutina muuttuu koko ajan tuskallisemmaksi. Ihotautien erikoislääkäri Sonja Hahtola neuvoo, miten syyhypunkki selätetään.


Syyhy on pikkuruisen hämähäkkieläimiin kuuluvan syyhypunkin aiheuttama sairaus, joka leviää ihmisestä toiseen läheisen kosketuksen kautta. Useimmiten tartunnan saa toiselta perheenjäseneltä tai nuorten keskuudessa seurustelukumppanilta. Syyhy tarttuu kaikenikäisiin, vauvoista vanhuksiin.

On myös mahdollista, mutta harvinaisempaa, saada tartunta kyläillessä perheessä, jossa on syyhyä sairastava, tai majoittuessa paikassa, jossa syyhyä sairastava on juuri edeltävästi yöpynyt. Syyhypunkki säilyy ihmiskehon ulkopuolella elävänä vuorokauden tai kaksi.

Syyhyn oireet

  • Syyhyn pääoire on laaja-alainen kutina, joka tuntuu voimakkaimpana iltaisin ja öisin.
  • Eläviä syyhypunkkeja on ihon alla useimmiten vain 5-10 kappaletta. Ne sijaitsevat yleensä kämmenissä, sormien väleissä tai ranteissa. Näihin kohtiin ilmaantuu punkin kaivamia pieniä kiemurtelevia käytäviä, jotka näyttävät pistävän pensaan raapimajäljiltä.
  • Alavatsan, nivusten, sukuelinten ja pakaroiden alueelle sekä muuallekin voi tulla punaisia näppyjä. Näissä paikoissa syyhypunkkia ei ole, vaan oireet perustuvat tartunnan saaneen omaan immunologiseen reaktioon syyhypunkin erittämille aineille ja itse syyhypunkille.

1. Varmista vaivan syy

Syyhy kannattaa aina todeta lääkärissä. Ei ole ihan helppoa erottaa syyhyä esimerkiksi atooppisesta ihottumasta tai nokkosrokosta, joihin myös liittyy kovaa kutinaa. Syyhyn hoitoa – joka vaatii koko perheeltä viitseliäisyyttä ja kärsivällisyyttä – ei kannata aloittaa, ellei diagnoosi ole varma.

Ihotautilääkäri diagnosoi syyhyn dermotoskoopilla eli ihotähystimellä. Sillä voidaan nähdä syyhypunkin kaivamia käytäviä sekä alle puolen millimetrin kokoinen syyhypunkkikin. Kun syyhy on todettu, saat lääkäriltä opastuksen sen hoitoon.


Ei riitä, että vain potilas hoidetaan, vaan kaikki samassa taloudessa asuvat on hoidettava samalla kertaa riippumatta siitä, onko heillä oireita. Muuten syyhyä ei saada nujerrettua. Perheen sisällä syyhy voi tarttua paitsi sängyistä, joilla kaikki oleilevat, myös yhteisistä käsipyyhkeistä, matoista sekä kangaspäällysteisistä sohvista ja nojatuoleista, joilla kaikki oleilevat.

Useimmiten kaikki perheenjäsenet saavatkin tartunnan. Syyhykutina alkaa kuitenkin viiveellä, vasta 3-6 viikon kuluttua tartunnasta, kun elimistö on ehtinyt herkistyä punkkia ja sen eritteitä kohtaan. Tosin jos on sairastanut syyhyn jo aiemmin, oireet ilmaantuvat vuorokaudessa.

2. Muista toistaa syyhyn hoito

Syyhyn hoitona käytetään aina permetriinivoidetta. Sitä saa apteekista ilman reseptiä, mutta käyttöä ei kannata aloittaa ennen kuin lääkäri on todennut, että kyse on juuri syyhystä. Voidetta levitetään illalla pesun jälkeen koko kehoon. Älä unohda sukuelimiä tai sormi- ja varvasvälejä. Myös hiuspohja ja kasvot hoidetaan, jos niissä on oireita. Aamulla iho pestään huolellisesti. Hoito toistetaan 1-2 viikon kuluttua.

Lääkevoide sopii yli kahden kuukauden ikäisille lapsille. Myös raskaana olevat ja imettävät äidit voivat käyttää sitä. Alle kahden kuukauden ikäisille vauvoille on oma voiteensa, jonka lääkäri voi tarvittaessa määrätä.

Lisähoitona voidaan käyttää reseptillä saatavia tabletteja, jos esimerkiksi syyhyn hoito on aiemmin epäonnistunut tai tilanne on lähtökohtaisesti erityisen hankala. Myös tablettihoito toistetaan 1-2 viikon kuluttua. Hoidettavan pitää painaa yli 15 kiloa. Kerralla otettavien tablettien määrä määräytyy painon mukaan.

3. Vaihda lakanat ja pese vaatteet sekä pehmolelut

Syyhyn lääkehoito yksin ei riitä tuhoamaan syyhypunkkia, vaan kaikki petivaatteet pitää vaihtaa samana aamuna, kun hoitovoide pestään pois. Lisäksi patja on imuroitava hyvin. Lakanoita vaihtaessa kannattaa käyttää suojahanskoja.

Myös kaikki hiljattain käytössä olleet vaatteet sekä lapsen sängyssä olevat pehmolelut on pestävä pesukoneessa 60 asteessa. Jos pehmoleluja ei voi pestä, ne suljetaan muovipussiin viikoksi tai pakastetaan vuorokaudeksi. Nämäkin toimenpiteet tuhoavat syyhypunkin.

4. Siivoa koti

Lisäksi koko koti on siivottava heti voidehoidon jälkeisenä päivänä imuroimalla. Eritoten matot sekä kangaspäällysteiset sohvat ja tuolit on imuroitava huolellisesti, koska syyhypunkki voi elää niissä 1-2 päivää. Koko siivousurakka toistetaan toisen hoitokerran jälkeen petivaatteiden pesua myöten.

Jos kodin siivous on puutteellista tai sitä ei tehdä lainkaan, syyhytartunnan voi saada uudestaan. Kierre siis jatkuu. Itsekseen syyhy ei parane, vaan kutina muuttuu koko ajan tuskallisemmaksi.

5. Ilmoita tartunnasta päiväkotiin

Syyhyn tartuttavuuden katsotaan lakkaavan ensimmäisen voidehoitokerran jälkeen. Ennen kuin se on tehty ei kannata kutsua vieraita, etenkään yökylään.

Päiväkotiin tai kouluun lapsi voi palata heti hoidon jälkeisenä päivänä. Päiväkotiryhmää kannattaa informoida tapahtuneesta, koska syyhy voi levitä pienten lasten kesken. Tartuntaa ei kannata hävetä tai piilotella, sillä syyhysairaus ei liity huonompaan hygieniaan, vaan se voi tulla kenelle hyvänsä. Kyse on lähinnä huonosta tuurista. Kunnan tai kaupungin tartuntatautiviranomainen ottaa kantaa siihen, onko koko päiväkotiryhmä syytä hoitaa.

6. Jos kutina vain jatkuu, mene uudestaan lääkäriin

Syyhyn oireet eivät katoa heti, vaan lievittyvät pikkuhiljaa. Jälkikutina voi jatkua useita viikkoja. Sitä voi hoitaa kortisonivoiteilla ja antihistamiinilla. Lapsille riittää reseptittä saatava kortisonivoide, mutta aikuinen tarvitsee vahvemman valmisteen. Lääkäri kirjoittaa sille reseptin jo syyhydiagnoosin yhteydessä. Myös näpyt ja rakkulat iholla voivat kestää joitakin viikkoja.

Jos kovaa kutinaa on edelleen kuukauden kuluttua, on syytä mennä uudestaan lääkäriin, jossa arvioidaan, onko syyhyn hoito onnistunut vai ei. Aiemmin vastaanotolle ei kannata hakeutua, koska jälkikutina jatkuu usein jopa kuukauden.

Lisäksi jonkin aikaa hoitorupeaman jälkeen ihon alla voidaan vielä nähdä kuolleita syyhypunkkeja, mutta dermatoskooppi ei erota, onko punkki kuollut vai elävä. Näiden syiden vuoksi lääkärin kontrollikäynnille ei pidä kiirehtiä liian pikaisesti.


Asiantuntijana Pikkujätin ihotautien ja allergologian erikoislääkäri, lääketieteen tohtori Sonja Hahtola

FacebookTwitterLinkedIn