Onko lapsellasi siitepölyallergia? Näin lievität oireita tehokkaasti

Siitepölyallergia alkaa tyypillisesti nuoruusvuosina. Vauvakin voi olla siitepölyallerginen, mutta yleensä oireilu alkaa kahden ikävuoden jälkeen lähempänä kouluikää. Kouluikäisistä lapsista siitepölyallergiasta kärsii noin 15 prosenttia.

Usein siitepölyallergisella on atopiatausta, toisin sanoen hänellä on myös atooppista ihottumaa tai ruoka-allergioita. Niin ikään perimä vaikuttaa siitepölyallergian syntyyn.

Eniten siitepölyoireita aiheuttaa koivu

Siitepölyallergian oireet alkavat helmi-maaliskuussa, jolloin tuulien mukana maahamme saapuu kaukokulkeumana lähinnä Baltian maista pähkinäpensaan ja lepän siitepölyä. Suomessakin leppä ja pähkinäpensas alkavat kukkia jo maaliskuussa, heti, kun lämpötila on noussut yli +4 asteen.

Eniten riesaa on koivusta. Se alkaa kukkia viimeistään toukokuussa. Yleensä kukintakausi on ”parhaimmillaan” vapun ja äitienpäivän välissä.

Heinät puolestaan aiheuttavat oireita keskikesällä, eniten heinäkuussa, ja pujo loppukesällä. Pujo on mykerökasvi, joten muutkin mykerökukkaiset, kuten voikukat, krysanteemit ja asterit, voivat aiheuttaa oireita pujoallergikolle.

Sitä, miksi kaikki ihmiset eivät saa siitepölystä oireita, ei tiedetä. Perimällä lienee tässä iso rooli.

Siitepölyallergian oireet voivat heikentää elämänlaatua

Siitepölyallergian yleisimmät oireet ovat

• silmien punoitus, kutina ja kirvely
• aivastelu
• nenän tukkoisuus ja vetinen nuha
• väsymys

Pahimmassa tapauksessa voi olla myös alempien hengitysteiden oireita, kuten yskää ja hengenahdistusta. Tällaiset oireet voivat viitata astmaan. Lisäksi saattaa olla iho-oireita siitepölyn kanssa kosketuksiin joutuvilla ihoalueilla. Joskus siitepölyallergiaan voi liittyä kurkkukipua.

Lapsilla ja nuorilla siitepölyallergiaoireiden on todettu vaikuttavan uneen, vireystilaan, mielialaan ja jopa koulumenestykseen. Etenkin silmäoireet ja nenän kutina ja tukkoisuus heikentävät elämänlaatua.

Siitepölyallergiaan voi liittyä ristiallergia

Siitepölyallergiaan voi liittyä ristiallergia tietyille ruoka-aineille. Koivuallergisille esimerkiksi omena, päärynä ja ananas sekä porkkana, tomaatti ja paprika raakana voivat aiheuttaa nielun ja suun polttelua tai korvien kutiamista. Juuresten ja hedelmien keittäminen, raastaminen tai pakastaminen vähentää niiden allergeenisuutta.

Lisäksi koivuallergikko voi saada oireita pähkinöistä ja mausteista. Yleisimmin oireita aiheuttavat mausteet ovat pippurit, kaneli, curry, inkivääri, kumina, kurkuma, korianteri ja sinappi. Heinien siitepölylle allergiset puolestaan voivat saada oireita esimerkiksi vehnästä, ohrasta, rukiista ja kaurasta. Pujon kohdalla ristireaktiot ovat harvinaisempia.

Siitepölykauden jälkeen ristireaktioita aiheuttavia ruoka-aineita voi yleensä syödä tavalliseen tapaan. Kauden aikanakin kannattaa kokeilla, mitä lapsi voi syödä ja mitä ei. Pelkästään varmuuden varalta syömistä ei ole syytä rajoittaa.

Siitepölyallergian hoito: antihistamiinia, nenäsuihkeita ja silmätippoja

Siitepölyallergian ensisijainen hoito on antihistamiini, jota saa nieltävinä ja nykyisin myös nopeavaikutteisina suussa hajoavina tabletteina sekä pienimmille lapsille tippoina apteekin itsehoitohyllystä. Antihistamiini auttaa hyvin allergiaoireisiin. Kokeilemalla löydät lapsellasi toimivimman tuotteen. Apteekin henkilökunta neuvoo tässä.

Nenän tukkoisuus ja vuotaminen lievittyvät kortisoninenäsuihkeilla. Suihketta tulisi käyttää säännöllisesti ainakin kaksi viikkoa, jotta näkee sen tehon. Lisäksi voidaan tarvita silmätippoja, mikäli lapsella on silmäoireita. Tarjolla on sekä kromoglikaatti- että antihistamiinitippoja. Ensin mainitut auttavat yleensä lievissä oireissa. Jos oireet ovat voimakkaampia, kromoglikaattitippojen lisäksi voi käyttää antihistamiinitippoja.

Lääkehoito kannattaa aloittaa heti ensioireiden ilmaannuttua, ja sitä jatketaan niin pitkään kuin siitepölyä on ilmassa tai lapsella on oireita. Kaikki mainitut lääkkeet ovat lapselle turvallisia, kun noudatetaan annosteluohjeita.

Ylenpalttisesta siivoamisesta ei ole hyötyä

Lapsi saa ulkoilla siitepölyaikaan normaalisti, jos oireilu saadaan pidettyä lääkityksen avulla kurissa ja oireet siedettävinä. Vähiten siitepölyä on ilmassa sateen jälkeen ja eniten tuulisella sekä aurinkoisella säällä. Sateen edellä ja erityisesti ukkosmyrskyssä koivun ja heinien allergeenimäärä moninkertaistuu. Myös vuorokauden ajalla on väliä: vähiten siitepölyä on aamulla ja illalla. Ilman siitepölypitoisuuden voi tarkistaa siitepölytiedotuksista.

Ylenmääräisellä siivoamisella ei saavuteta tavoiteltua hyötyä, mutta peti- tai muitakaan vaatteita ei ole hyvä kuivattaa ulkona. Siitepölyn pääsyä sisätiloihin kannattaa yrittää estää erinäisin konstein, kuten suojaamalla tuuletusikkunat. Illalla voi käydä suihkussa, jotta siitepölyä ei joudu lapsen petivaatteisiin turhaan.

Milloin lääkäriin?

Jos itsehoitolääkkeillä ei saada riittävää apua, on hyvä hakeutua lasten allergioiden hoidon osaavan lääkärin vastaanotolle. Lääkäriin tulee mennä myös, jos lapsella on yskää tai hengenahdistusta, joka liittyy siitepölyihin. Toki hengenahdistus on muutenkin aina hälyttävä merkki.

Siitepölyallergiaa tutkitaan joko ihopistokokein eli Prick-testein tai veriseerumin immunoglobuliini E (IgE) -vasta-ainetestein tai vasta-aineseulonnoin. Lääkitys määräytyy lapsen allergiaoireiden vaikeusasteen mukaisesti.

Siedätyshoito lapsella on yleensä pistoshoitoa

Siedätyshoitoa harkitaan, kun oirelääkkeistä ei ole lapselle riittävää apua oikein annosteltunakaan, ja oireilu on jatkunut jo ainakin kahden siitepölykauden ajan. Lapsilla siedätyshoito tarkoittaa usein pistossiedätystä, koska Suomessa koivulle ei vielä löydy tablettisiedätyshoitoa alle 18-vuotiaille. Heinäsiedätys voidaan toteuttaa jo lapsillekin heinäsiedätystablettihoidolla. Koivu- ja heinäsiedätys kestävät kolme vuotta.

Yleensä kaikista kolmen vuoden siedätyshoidoista luvataan noin 10 vuoden hyöty, mutta siedätyksen tehon ja avun kesto on kovin yksilöllistä. Sitä ei voi ennakoida millään mittarilla. Toinen saa avun loppuiäkseen ja toinen vain viideksi vuodeksi.

Siedätyshoitoa toteutetaan yli viisivuotiaille lapsille kahden oireisen kauden jälkeen, jos oirelääkkeistä ei ole ollut riittävästi apua. Pikkulapsilla ja taaperoilla siitepölyallergian hoito on oireenmukaista hoitoa.

Siitepölyallergian hyvä hoito vähentää astmariskiä

Siitepölyallergian hyvä oireenmukainen hoito ja myös siedätyshoito ovat tärkeitä, koska hoitamattomat allergiat johtavat helposti astmaoireisiin. Siedätyshoidon on todettu voivan vähentää astman puhkeamisen riskiä jopa 50 prosenttia viiden vuoden seurantavälillä. Joka tapauksessa se helpottaa yleensä astmaoireita ja vähentää lääkityksen tarvetta.

Asiantuntijana Pikkujätin lasten allergologian erikoislääkäri Kati Holm.