Usein kysyttyjä kysymyksiä lasten ja nuorten mielenterveydestä

Tälle sivulle on koottu kysymyksiä liittyen lasten ja nuorten mielenterveyden haasteisiin ja niiden hoitoon.

Milloin lapsen tai nuoren kannattaa mennä juttelemaan ammattilaisen kanssa?
  • Jos on vaikeuksia keskittyä koulussa tai opinnoissa.
  • Jos harrastukset, ystävyyssuhteet tai muut tärkeät asiat tuntuvat raskailta tai kiinnostus niihin katoaa.
  • Jos päivät tuntuvat jatkuvasti liian raskailta tai ylitsepääsemättömiltä.
  • Jos kokee toistuvaa ahdistusta, surua, vihaa tai tyhjyyden tunnetta.
  • Jos on jatkuvasti levottomuutta, pelkoa tai stressiä ilman selvää syytä.
  • Jos on uniongelmia (nukahtaminen, heräily tai liiallinen väsymys).
  • Jos on jatkuvasti jännitystä, päänsärkyjä tai vatsakipuja ilman fyysistä syytä.
  • Jos on itsetuhoisia ajatuksia tai tunne, että elämässä ei ole toivoa.
  • Jos tuntee, että ei pärjää yksin ja kaipaa tukea.
  • Jos henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtiminen ei kiinnosta.
Mitä apua terapiasta on lapselle tai nuorelle?
  • Terapia auttaa tunnistamaan ja ymmärtämään omia tunteitaan, ajatuksiaan ja käyttäytymistään.
  • Lapsi tai nuori oppii terapiassa käsittelemään vaikeita tunteita, kuten ahdistusta, surua tai vihaa, ja löytämään tapoja hallita niitä.
  • Terapiassa voi tutkia omaa identiteettiään ja itsetuntoaan turvallisessa ympäristössä.
  • Terapia auttaa rakentamaan itseluottamusta ja kehittämään myönteisempää käsitystä itsestä.
  • Terapeutti voi opettaa käytännön työkaluja ja strategioita esimerkiksi stressin, ahdistuksen, masennuksen tai muiden elämänhaasteiden hallintaan.
  • Terapia tarjoaa turvallisen tilan käsitellä elämän suuria muutoksia, kuten vanhempien eroa, läheisen menetystä, koulun vaihtoa tai muita kriisitilanteita.
  • Terapeutti on puolueeton ja empaattinen kuuntelija, jolle voi kertoa asioita, joita ei välttämättä halua jakaa ystäville tai perheelle.
  • Terapiassa kaikki keskustelut ovat luottamuksellisia.
  • Varhain aloitettu terapia voi estää mielenterveysongelmien pahenemisen tai kroonistumisen.
Vastaanotolle yksin, yhdessä vai erikseen?

Ensikäynnille on hyvä tulla vanhemman kanssa, mutta lapsi tai nuori voi halutessaan tulla yksinkin.

Usein huolestunutta vanhempaakin voi helpottaa, että hän pääsee juttelemaan ammattilaisen kanssa. Kun lapsen tai nuorten tilanteesta on huoli, myös vanhemmat ovat tervetulleita juttelemaan ammattilaisen kanssa ilman huollettavan läsnäoloa.

Mitä vanhempi saa tietää nuoren käynneistä?

Pikkujätissä on käytössä alaikäisen päätöskyvyn arviointi, jonka perusteella alaikäisen asiointiin liittyvät tiedot näkyvät PikkuTiedoissa ja Omakannassa huoltajalle.

Päätöskykyisellä nuorella on myös mahdollisuus kieltää tietojen luovuttaminen.

Lue lisää puolesta asioinnista.

Montako terapiakertaa tarvitaan?

Ei ole olemassa nyrkkisääntöä, joka takaa lapsen tai nuoren tilanteen korjautumisen. On hyvä kuitenkin muistaa, että jo muutama käynti voi selkiyttää ajatuksia ja auttaa eteenpäin.

Lopullinen terapiakertojen määrä muotoutuu jokaisen lapsen tai nuoren kohdalla erikseen.

Mitä terapia maksaa?

Pikkujätissä ammattilaisten vastaanottokäyntien hinnat vaihtelevat asiantuntijasta riippuen. Löydät kunkin asiantuntijan vastaanottohinnan ajanvarauksen yhteydestä.

Terapian kokonaiskustannuksen hinta määräytyy tilannekohtaisesti vastaanottokäyntien ja nuoren tarvitseman avun perusteella.

Artikkelit ja tiedotteet
aava Aava ja Pikkujätti ovat pian Aava ja Pikkujätti Oy – kaksi vahvaa brändiä jatkaa
Lääkärikeskus Aava ja sen sisaryhtiö Lasten ja nuorten lääkäriasema Pikkujätti yhdistyvät osaksi samaa yhtiörakennetta. Uuden juridisen yhtiön nimi on Aava ja Pikkujätti Oy, mutta molemmat brändit säilyvät asiakkaille tuttuina ja itselleen ominaisina.
Lue lisää
Pikkujätti-Kerava Pikkujätti toi lastenlääkäripalvelut myös Keravalle!
Meille on kiva tulla silloinkin, kun on paha olla. Olemme avanneet 7.4.2025 Keravalle Pikkujätin, joka on lasten kasvattama lääkäriasema.
Lue lisää
Lapsen Lapsen ruutuaika – kuinka paljon on sopivasti?
Lapsen ruutuaika voi olla hyödyllistä ja kehittävää, kun sitä hallitaan oikein. Tärkeintä on varmistaa, ettei se verota liikkumista, unta tai sosiaalista vuorovaikutusta muiden kanssa. Jos lapsi istuu liikaa ruudun ääressä, seurauksena voi olla sekä fyysisiä että psyykkisiä oireita.
Lue lisää