Mykoplasma lapsella ja vauvalla

Flunssan oireita muistuttava mykoplasma paranee yleensä itsestään kotihoidolla. Jos oireet ovat voimakkaita tai pitkittyvät, on suositeltavaa hakeutua lääkäriin.

Varaa aika lastenlääkärille

Mikä on mykoplasma?

Mykoplasma (pneumoniae) on bakteeri, joka aiheuttaa hengitystieinfektioita erityisesti kouluikäisillä lapsilla ja nuorilla aikuisilla. Tartunta leviää pisaratartuntana tai käsien välityksellä.

Lapsilla mykoplasma-infektio ilmenee usein lievinä hengitystieoireina, mutta se voi myös kehittyä vakavammaksi, kuten keuhkokuumeeksi. Epidemiat toistuvat muutaman vuoden välein ja tautitapausten lisääntyessä epidemian aikana vakavien tautitapauksien, myös sairaalahoitoisten, määrä lisääntyy.

Mykoplasman oireet

Mykoplasman aiheuttamat oireet muistuttavat usein flunssaa:

Verrattuna moneen muuhun hengitystieinfektioon, mykoplasmassa korostuvat yskä ja usein rohiseva hengitys ja limaisuus keuhkoputkentulehduksen merkkinä. Yskä on myös usein pidempikestoinen ja kestää joskus viikkoja. Lapsen yleistila ratkaisee, epäilläänkö vakavampaa tautia, kuten keuhkokuumetta.

Mykoplasman yhteydessä on kuvattu laaja kirjo muita oireita ja löydöksiä, kuten iho- ja limakalvo oireita, keskushermosto, sisäelin- ja suolisto-oireita. Nämä ovat selvästi harvinaisempia, mutta voivat olla harhaanjohtavia tautien syiden selvittämisessä.

Mykoplasman toteaminen

Mykoplasmainfektiossa tulehdusarvojen nousu on yleensä hyvin maltillista, myös vakavissa taudeissa, monesta muusta bakteeritaudista poiketen. Taudin osoittamisessa käytetään nenänielusta otettua PCR-tutkimusta tai verestä otettua vasta-ainetutkimusta. Vasta-ainetasojen nousuun tarvitaan vähintään viikon sairastamista ja molempien ongelma on usein näytevastauksen säilyminen positiivisena pitkään taudin jo rauhoituttua.

Mykoplasman hoito

Useimmat mykoplasmainfektiot paranevat itsestään kotikonstein kipulääkkeillä ja levolla ilman erityistä hoitoa. Yskänlääkkeiden käytöstä on lapsilla pääosin luovuttu, hunajaa voidaan kokeilla yskänärsytyksen lievittämiseksi. Runsaassa limaisuudessa ja keuhkoputkentulehduksessa käytetään lapsilla usein hengitysteitä avaavia astmalääkkeitä, myös ei-astmaatikoilla.

Merkittävämmässä taudinkuvassa, esimerkiksi keuhkokuumeessa määrätään antibioottia. On hyvä huomata, että antibioottivalinta on muu kuin tavanomaisissa hengitystieinfektioissa ja korvatulehduksissa. Keuhkokuumeissa käytetään usein kahta eri antibioottia, jotta katetaan sekä mykoplasma että esimerkiksi pneumokki-bakteeri. Antibiootin hyöty on paras taudin alkuvaiheessa ja kuukauden kestäneessä yskässä antibiootista on tuskin hyötyä, vaikkakin taudin aiheuttajaksi on löydetty mykoplasma.

Varaa aika

Mykoplasman itämisaika

Mykoplasman aiheuttaman taudin itämisaika tartunnasta oireiden alkamiseen on tavanomaista flunssaa yleensä pidempi 1–4 viikkoa.

Mykoplasman ehkäisy

Hyvä käsihygienia sekä yskiminen ja aivastaminen hihaan tai nenäliinaan ovat keskeisiä mykoplasman leviämisen ehkäisyssä.

On myös suositeltavaa välttää läheistä kontaktia sairastuneisiin henkilöihin.

Milloin hakeutua hoitoon?

Jos lapsella ilmenee seuraavia oireita, on syytä hakeutua lääkäriin:

  • korkea kuume jatkuu useita päiviä
  • yleistilan lasku
  • jo laskenut kuume nousee parin päivän päästä uudelleen
  • pitkittynyt yskä
  • hengenahdistus
  • hengitystie oireiden lisäksi muita oireita eri elinjärjestelmistä

Ajanvaraus

Jos epäilet lapsellasi mykoplasmaa, varaa aika lastenlääkärille nettiajanvarauksesta tai soittamalla asiakaspalveluumme 010 380 8000.

Asiantuntijana palvelukuvauksessa lastentautien erikoislääkäri Erik Qvist.

Varaa aika
FacebookTwitterLinkedIn