”Lapset kyllä muistuttavat, jos tarra meinaa unohtua” – Lastenlääkäri Pirkko Kerosen työhön kuuluu taikatemppuja ja vanhempien huolien huojentamista

”Lapset kyllä muistuttavat, jos tarra meinaa unohtua” – Lastenlääkäri Pirkko Kerosen työhön kuuluu taikatemppuja ja vanhempien huolien huojentamista

Lastenlääkärin työ on paljon muutakin kuin sairauksien hoitoa. Tärkeintä on ymmärtää lapsen persoonallisuutta, luoda turvallinen olo ja ymmärtää vanhempien huolenaiheita. Maltti ja empatia ovatkin Pikkujätin lastenlääkärien supervoimia. ”Teemme aina tutkimuksen lapselle niin kivaksi kuin mahdollista”, kertoo 30 vuotta Pikkujätissä viihtynyt lastentautien erikoislääkäri Pirkko Keronen.

Millaisia ominaisuuksia lastenlääkärin työssä tarvitaan?

”Kaikkein tärkeintä on luoda lapselle turvallinen tunne ja näyttää hänelle, että Pikkujätissä on hyvä olla. Kun perhe tulee vastaanotolleni, huomioin yleensä ensin lapsen, ja vasta sitten vanhemmat.

Tässä työssä pitää tykätä lapsista ja olla avoin elämänasenne. Sosiaalisuus ja puheliaisuus auttavat paljon. Vähäsanainen tutkijatyyppi tai tuppisuu ei oikein pärjää lasten kanssa, sillä työhön kuuluu lapseen tutustumista ja hauskanpitoa.” 

Mikä on paras tapa toimia, jos lapsi saa kiukkukohtauksen?

”Lääkärin on hyvä olla kärsivällinen, sillä lasten kanssa asiat tuppaavat joskus venymään. Kun tulee ärripurri tai itku, ei auta kuin odottaa rauhassa.

Toisaalta joskus tarvitaan myös napakkuutta ja maalaisjärkeä, jotta lasta saadaan autettua. Jos lapsella on kauhea kiukku, hänen kanssaan ei voi ruveta neuvottelemaan. Silloin tehdään tutkimus nopeasti, jotta se on pian ohi ja lapsi pääsee kotiin.” 

Mikä auttaa, jos lapsi on ujo?

”On tärkeää ottaa lapsen persoonallisuus huomioon.

Ujolle lapselle kannattaa antaa aikaa. Silloin juttelen ensin vanhempien kanssa, jotta lapsi voi rauhassa tarkkailla tilannetta ja havaita, että ei tuo lääkäri olekaan vaarallinen.”

Miten rauhoitetaan pelkäävä lapsi?

”Mikäli lasta pelottaa tutkimus, mutta hän ei ole muuten ujo, hänen kanssaan pääsee yleensä hyvin juttuun, kun alkaa puhua jostain ihan muusta. Lapsi innostuu usein kertomaan tarinoita vaikkapa pikkusisaruksista, perheen marsusta tai futistreeneistä ja rentoutuu.

Käytän myös hieman hypnoottista tapaa kohdata lapsen arkuus. Katson lasta silmiin ja puhun hitaasti matalalla äänellä. Se rauhoittaa pelokkaita lapsia, ihan pieniäkin.

Teemme aina tutkimuksen lapselle niin kivaksi kuin mahdollista. Emme siksi koskaan tee mitään, mikä sattuu ilman kipulääkkeitä tai puudutusta.”

Ymmärretäänkö Pikkujätissä vanhempien huolta?

”Vanhemmat tulevat usein vastaanotolle hyvin ahdistuneina, koska he pelkäävät, että lapsella on jokin vaarallinen tauti.

Minulla käy paljon pieniä vauvoja ja heidän vanhempiaan. Usein vauvat ovat perheen esikoisia, ja kaikki on vanhemmille uutta. Se tuntuu monesta vähän pelottavalta – varsinkin, kun nykyvanhemmat googlaavat paljon ja lukevat netistä hirveyksiä.

Vanhemmille voi yön pimeinä tunteina tulla helposti pelko, että lapsella on jokin vakava sairaus. Suuri osa vauvakäynneistä onkin vanhempien neuvomista. Me ymmärrämme vanhempien huolen ja tiedämme, mitä he käyvät läpi.”

Millaisia kivoja juttuja teillä on lapsille?

”Tutkimuksen jälkeen jokainen lapsi saa aina tarran. Se on hyvin tärkeä, ja lapset kyllä muistuttavat, jos lääkäri meinaa unohtaa!

Meillä Tapiolassa on myös ihana odotushuone, jossa on puuauto ja muovisia keinuheppoja. Suosituin viihdyke on kuitenkin vuosikymmenien ajan ollut akvaario. Lapset tykkäävät katsella siellä uivia värikkäitä kaloja.”

Mauri Kunnaksen koirat ja leikkialue Tapiolan toimipisteen odotusaulassa helpottavat lapsen pelkoa ja jännitystä lääkäriin tullessa.
Tarra on lapsille tärkeä lääkärikäynnin jälkeen, kertoo Pirkko Keronen.

Miten hauskuutat lapsipotilaitasi?

”Lääkärin työ kiinnostaa monia kouluikäisiä, ja lapset kyselevät minulta paljon käyttämistäni laitteista. Silloin annan mukaan vaikkapa korvasuppilon tai puulastan. Usein lapset seuraavalla käynnillä kertovat, että ovat tutkineet sillä kotona nukkea tai äitiä tai isiä.

Teen lapsille välillä myös taikatemppuja. Vakiotemppuni on esitellä korvalamppua, jos lasta pelottaa korvan tutkiminen. Ensin osoitan sillä vaikkapa isän housuja ja sitten otan lapsen kädestä kiinni ja valaisen sormen päätä. Sormi hohtaa tällöin punaista valoa. Taikaa! Tempun jälkeen saan valaista korvaakin.”

Milloin PikkuTsätti on hyvä kanava?

”PikkuTsätti on kanava, jossa voi chattailla lääkärin kanssa. Se on joskus vanhemmalle helpompi tapa puhua huolesta lääkärille kuin kasvotusten tai puhelimitse.

PikkuTsätti on hyvä kanava erityisesti, jos kyseessä on arkaluontoinen asia, vanhempaa itkettää tai hän ei halua lapsen huomaavan ahdistustaan. Sieltä saa myös nopeasti vastauksia äkillisiin murheisiin, joita on yöllä pohtinut.”

Miksi kannattaa valita Pikkujätti?

”Me Pikkujätin lastenlääkärit ja hoitajat teemme kaikki töitä vain lasten parissa. Tiedämme siis, mitä lasten ja heidän vanhempiensa maailmaan kuuluu ja millaisia pulmia heillä voi olla.

Pikkujätti on tosi pidetty työpaikka. Itse olen ollut täällä töissä jo 30 vuotta, ja moni vielä pidempään.

Meillä on paljon pitkäaikaisia hoitosuhteita, sillä meiltä saa sellaista apua, jota muualta ei. Auttamiseen ei riitä, että hoidat ongelman ja määräät reseptin. Siihen kuuluu myös se, että ymmärrät vanhempien huolia ja sovit soittoajan, jos sitä tarvitaan.

Monet meistä lastenlääkäreistä saattavat antaa huolestuneille vanhemmille jopa puhelinnumeronsa tai sähköpostiosoitteensa.

Meissä kaikissa pikkujättiläisissä asuu pieni auttaja.”

Varaa aika Pikkujätin lastenlääkärille

 

Asiantuntijana Pikkujätin lastentautien erikoislääkäri Pirkko Keronen.

« Takaisin Ajankohtaista-osioon