Onko aivotärähdys vaarallinen? 8 kysymystä lääkärille

1. Mitä aivotärähdys tarkoittaa?

Aivotärähdyksellä tarkoitetaan ulkoisen päävamman aiheuttamaa ohimenevää aivotoiminnan häiriötä. Aivotärähdys luokitellaan erittäin lieväksi aivovammaksi. Siitä toivutaan pääsääntöisesti hyvin.

Aivotärähdys aiheutuu tavallisesti iskusta päähän esimerkiksi kaatuessa, pudotessa tai törmätessä. Joskus syy on liikenneonnettomuus.

Aivotärähdys lapsella syntyy usein leikkiessä tai urheiluharrastuksissa. Lievät päävammat ovat yleisimpiä alle 4-vuotiailla. Taustalla lienee se, ettei tämän ikäisille ole vielä kehittynyt vaaran tajua, eivätkä motoriset taidot ole yhtä kehittyneet kuin isommilla lapsilla.

2. Mitkä ovat aivotärähdyksen oireet?

Lievä aivotärähdys voi oirehtia

• päänsärkynä
• pahoinvointina
• oksenteluna
• huimauksena

Lisäksi asiaan saattaa kuulua korkeintaan hetkellinen tajunnan menetys sekä maksimissaan kymmenen minuutin mittainen muistiaukko. Se tarkoittaa, että lapsen muisti pelaa muuten tavalliseen tapaan, mutta hänellä ei ole muistikuvaa juuri vammautumista ennen ja heti sen jälkeen tapahtuneista asioista.

Vakavampia oireita – jotka kertovat vakavammasta vammasta – ovat hermostolliset oireet, kuten halvausoireet ja näköhäiriöt, sekä kouristelu. Vakavammissa vammoissa voi lisäksi olla samantyyppisiä oireita kuin lievässä vammassa, mutta usein voimakkaampina kuin aivotärähdyksessä.

3. Miten tulee toimia, jos on paikalla vamman sattuessa?

Tärkeintä on pysyä rauhallisena ja arvioida lapsen tilaa: onko hän oma itsensä, reagoiko hän normaalisti ja pystyykö hän vamman jälkeen liikkumaan ja toimimaan suurin piirtein tavalliseen tapaan. Urheiluharrastuksiaan lapsi ei saa jatkaa, vaan ne on lopetettava saman tien. Mikäli lapsi on tajuton tai sekava tai hänen oireensa ovat muuten vakavia, on soitettava hätänumeroon 112.

Hyvin lievät aivotärähdyksen oireet eivät vaadi lääkärinhoitoa, vaan niitä voi seurata kotona. Vuodelepo ei ole tarpeen, ellei lapsi itse koe tarvitsevansa sitä, mutta tekemisten tulee olla rauhallisia. Yöunen aikana lasta on syytä herätellä muutaman kerran voinnin tarkistamiseksi. Päänsärkyä voi hoitaa tarvittaessa parasetamolilla.

Liikuntaharrastuksia pitäisi välttää viikon ajan. Niihin tulisi palata vähitellen rasitusta lisäten, tai lasta arvioineen lääkärin tarkempien ohjeiden mukaan. Kouluun tai päiväkotiin lapsi voi palata, kun vointi sen sallii. Yleensä aivotärähdyksen oireet lievenevät muutamassa päivässä, mutta joskus ne voivat kestää viikonkin.

4. Milloin on syytä hakeutua lääkäriin?

Jos lapsella on tajunnanhäiriöitä, muistinmenetys kestää yli kymmenen minuuttia tai hänellä on muita vakavampia oireita, on hakeuduttava päivystykseen. Lääkäriin on syytä mennä myös, mikäli aivotärähdyksen oireet lisääntyvät tai voimistuvat.

Jos lapsi on alle kaksivuotias, vastaanotolle kannattaa mennä lievissäkin oireissa. Hyvin pieni lapsi ei osaa kertoa oireistaan, minkä vuoksi vanhempien on vaikea arvioida pienokaisen todellista vointia.

5. Miten aivotärähdysdiagnoosi syntyy?

Lääkäri kyselee lapselta sekä vanhemmilta tarkasti, mitä on tapahtunut. Hän myös arvioi lapsen tajunnan tason, tutkii hänet ja varmistaa, onko merkkejä vakavammista vammoista.

Jos oireet ovat lievät, päätä ei tarvitse kuvata. Diagnoosi syntyy oireiden pohjalta.

Mikäli lääkäri epäilee vakavampaa vammaa, tehdään pään tietokonetomografia tai magneettikuvaus vamman vakavuusasteen täsmentämiseksi. Pään kuvaaminen on usein aiheellista myös, jos vamma on syntynyt liikenneonnettomuudessa tai korkealta pudotessa – vaikka oireet olisivat lieviä.

6. Miten aivotärähdystä voidaan hoitaa?

Aivotärähdyksen tärkein hoito on lepo. Kivun hoitoon suositellaan ensisijaisesti parasetamolia.

Joskus lapsen vointia seurataan tovi sairaalassa, siltä varalta, että vamma olisi luultua vakavampi. Mikäli diagnoosi ei muutu aivotärähdyksestä vakavammaksi aivovammaksi, seuranta yön yli yleensä riittää. Alle kaksivuotiaat otetaan seurantaan herkemmin kuin isommat lapset.

7. Voiko aivotärähdys aiheuttaa aivoille pysyvää tai pitkäaikaista haittaa?

Päänsärky, pahoinvointi tai huimaus voi kestää joitakin päiviä, mutta erittäin lievät vammat paranevat käytännössä täysin. Aivotärähdys ei vaikuta pitkäaikaisesti aivojen toimintaan.

Jos vammat kuitenkin toistuvat tiheästi, haittaa voi koitua. Etenkin uusi aivovamma, lieväkin, tilanteessa, jossa toipuminen edellisestä on vielä kesken, voi aiheuttaa pitkäaikaista harmia. Seurauksena voi olla esimerkiksi muisti- ja muita kognitiivisia ongelmia. Toistuvien päävammojen riski on suuri kontaktilajeissa, kuten jääkiekossa.

Lisäksi tunnetaan Post Concussion Syndrome eli aivotärähdyksen jälkeinen oireyhtymä. Siinä aivotärähdyksen jälkeen ilmaantuu pitempikestoisia oireita, esimerkiksi päänsärkyä, muistiongelmia, mielialan laskua ja rasituksen siedon laskua. Riskissä ovat erityisesti teinitytöt sekä migreeniä ja neuropsykiatrisia sairauksia sairastavat. Oireilun ajatellaan olevan enemmän psykogeenistä kuin vamman itsensä aiheuttamaa.

8. Miten lapsen aivoja voi suojata vammautumiselta?

Pyöräillessä, potkulautaillessa, skeitatessa, lumilautaillessa ja lasketellessa sekä kontaktilajeja, kuten jääkiekkoa, harrastaessa lapsen pitää ehdottomasti käyttää kypärää. Urheillessa tulisi myös noudattaa sääntöjä. Se lisää turvallisuutta. Pieniä lapsia ei myöskään saisi päästää kiipeilemään leikkipuistoissa tai muualla ilman aikuisen valvontaa.

Mikäli lapsi on saanut aivotärähdyksen, siitä pitää toipua kaikessa rauhassa. Paluun urheiluharrastuksiin tulee tapahtua vähitellen rasitusta lisäämällä.

Asiantuntijana lastenneurologian erikoislääkäri Anne Sarajuuri.