Nettikiusaaminen on aina vahingollista – Mitä tehdä, kun lasta kiusataan netissä?

shutterstock_1415478422
Nettikiusaaminen voi olla haukkumista, uhkailua tai ulkopuolelle jättämistä. Se satuttaa ja saattaa jättää lapseen syvät jäljet. Pikkujätin psykologi Anne Lukkarila neuvoo, miten kiusattua lasta voi tukea ja mitä nettikiusaamisesta on hyvä tietää.

Mitä on nettikiusaaminen?

Nettikiusaaminen on ihan samalla lailla kiusaamista kuin esimerkiksi koulukiusaaminen. Se tarkoittaa kaikkea toisen epäkunnioittavaa, epäasiallista ja loukkaavaa kohtelua netissä.

Nettikiusaaminen voi olla tarkoituksellista, toistuvaa ja säännöllistä, mutta kyseessä voi olla myös yksittäinen, ilkeä kommentti. Joskus nettikiusaaminen voi olla myös tahatonta tai ajattelematonta.

Yhteistä kaikelle nettikiusaamiselle on, että se satuttaa ja tuottaa kärsimystä.

Millaisia muotoja nettikiusaamisella voi olla?

Nettikiusaaminen voi olla haukkumista, juoruilua, pelottelua tai pilkkaamista. Se voi olla julkista tai yksityistä.

Julkista nettikiusaamista on esimerkiksi toisen videon ilkeä kommentointi TikTokissa, yksityistä nettikiusaamista puolestaan yhden ryhmän jäsenen haukkuminen kaveriporukan WhatsApp-ryhmässä.

Nettikiusaaminen ei kuitenkaan aina ole sanallista. Se voi olla myös ulkopuolelle sulkemista tai huomiotta jättämistä. Siitä on kyse, kun yksi lapsista jätetään kutsumatta esimerkiksi luokan tyttöjen WhatsApp-ryhmään.

Nettikiusaaminen – rikos vai ei?

Joskus nettikiusaaminen on niin vakavaa, että se on rikos. Silloin on kyseessä lapsen tai nuoren kunnianloukkaus, uhkailu tai pelottelu.

Rikollista nettikiusaamista on esimerkiksi:

  • vihapuhe
  • yksityiselämää loukkaavan tiedon ja kuvien levittäminen
  • valheellisen tiedon esittäminen
  • rikoksella, kuten raiskauksella tai pahoinpitelyllä uhkaaminen
  • identiteettivarkaus

Näin vakavassa nettikiusaamisessa on aina konsultoitava poliisia.

Seuraako nettikiusaamisesta rangaistus?

Jos nettikiusaaminen täyttää rikoksen tunnusmerkit, se on rangaistava teko.

Usein kiusaajat ovat kuitenkin alaikäisiä lapsia. Silloin voidaan miettiä, miten kiusaajat voisivat hyvittää tekonsa kiusaajalle. Usein jo anteeksipyyntö voi riittää.

Miten nettikiusaaminen voi vaikuttaa lapseen?

Nettikiusaaminen satuttaa lasta monin eri tavoin. On hyvä muistaa, että nettikiusaaminen on aina vahingollista, vaikkei lapsi näyttäisi kärsimystään.  

Nettikiusaaminen voi:

  • muuttaa lapsen käytöstä ja tehdä tästä levottomamman, rauhattomamman, ahdistuneen tai alakuloisen
  • saada lapsen eristäytymään kavereistaan
  • aiheuttaa uniongelmia ja ruokahaluttomuutta sekä heikentää lapsen fyysistä vointia

Jos nettikiusaamiseen ei puututa, se saattaa pahimmillaan aiheuttaa lapselle mielenterveysongelmia, heikentää tämän itsetuntoa, saada lapsen ajattelemaan itsestään kielteisesti ja johtaa jopa itsetuhoisuuteen.

Nettikiusaaminen – miten tukea lasta?

  • Muista, ettei lapsi aina puhu huolistaan, sillä häntä saattaa hävettää kiusatuksi joutuminen tai hän voi pelätä, että vanhemmille kertominen vain pahentaa tilannetta. Jos mieleesi nousee huoli, ettei lapsella ole kaikki hyvin, on siksi tärkeä ottaa asia puheeksi.
  • Lapselle kannattaa jutella rauhassa. Häneltä voi kysyä esimerkiksi, että onko hän kokenut jotain ikävää, kun vaikuttaa erilaiselta kuin yleensä.
  • Jos lapsi kertoo nettikiusaamisesta, hänen kokemustaan ei koskaan saa vähätellä, vaan se pitää ottaa vakavasti. Lapsen on tärkeää kokea, että häntä uskotaan ja hänen huolensa otetaan tosissaan. Se lisää hänen luottamustaan ja kannustaa häntä kertomaan huolistaan.
  • Rohkaise lasta kertomaan nettikiusaamisesta mahdollisimman yksityiskohtaisesti. Yksityiskohdat ovat tärkeitä, jotta asia voidaan selvittää ja jotta saadaan tietää, keitä kiusaamisessa on mukana.
  • Sanoita se, että asia voi tuntua lapsesta nololta. Muista, että netissä voi olla esimerkiksi kuvia, jotka lapsi on itse ajattelemattomuuttaan jakanut ja joista on seurannut jotain hävettävää. Sano lapselle, että asiasta kannattaa kertoa sinulle, vaikka se tuntuisi vaikealta.
  • Lohduta lasta ja kiitä häntä, että hän kertoi nettikiusaamisesta. Muistuta häntä, että nettikiusaaminen on väärin, eikä kenelläkään ole oikeutta kiusata toisia. Älä jätä häntä pärjäämään yksin, vaan kerro, että selvität asian, jotta kiusaaminen loppuu.

Miten nettikiusaaminen saadaan loppumaan?

Muista, että nettikiusaaminen voi olla vain yksi kiusaamisen muoto ja lasta saatetaan siis kiusata muutenkin. Kun nettikiusaamista aletaan selvittää, onkin tärkeää saada mukaan kiusaajien vanhemmat ja koulu tai harrastusryhmät, jos ne liittyvät kiusaamiseen.

Kiusaajille kannattaa kertoa, miten muita kuuluu kohdella ja että kiusaaminen on aina väärin. Heidät on tärkeää saada ymmärtämään oma vastuunsa ja se, ettei toisia voi kiusata ilman seurauksia.

Tilannetta on myös hyvä seurata, jotta nettikiusaaminen loppuu varmasti, eikä kiusattu lapsi jää enää yksin asian kanssa.

Muista, että nettikiusaamista voi myös ehkäistä. Lapselle kannattaa kertoa, mitä kaikkea verkossa voi tapahtua, jotta hän ymmärtää netin kivojen puolien lisäksi myös sen haittapuolet ja vaarat.

Lapselle on hyvä muistuttaa, että netissä kuuluu käyttäytyä samoin kuin sen ulkopuolella, eikä minkäänlaista kiusaamista tarvitse hyväksyä.

Nettikiusaaminen – milloin kannattaa hakea apua?

Apua kannattaa hakea, jos nettikiusaaminen ja sen vaikutus lapseen huolestuttaa.

Jos lapsen oireilu jatkuu pidempään, on erityisen tärkeä tulla juttelemaan ammattilaiselle. Meillä Pikkujätissä on psykologeja, psykoterapeutteja ja perheterapeutteja, jotka osaavat auttaa lasta ja vanhempia elämän huolissa.

Ajan voi varata joko koko perheelle, lapselle tai itselleen.


Lasta kiusataan netissä – miten jaksaa itse?

Oman lapsen joutuminen kiusatuksi aiheuttaa huolta, pelkoa ja ahdistusta. Näitä tunteita kannattaa käsitellä esimerkiksi puolison tai ystävien kanssa. Puhuminen auttaa jaksamaan.

Meille Pikkujättiin voi myös tulla keskustelemaan matalalla kynnyksellä. Meiltä saa tukea kaikkiin vanhemmuuteen liittyviin huoliin ja pulmiin.

Kun saa itse apua, silloin pystyy myös auttamaan lastaan paremmin. Siksikin on tärkeää, ettei jää murehtimaan asiaa yksin.


Asiantuntijana Pikkujätin psykologi, perheterapeutti ja psykoterapeutti Anne Lukkarila.

FacebookTwitterLinkedIn