Lasten tulehdukselliset suolistosairaudet ovat lisääntyneet hälyttävästi – Probioottien syöminen ei auta suojelemaan lasta IBD-sairauksilta, sanoo professori
Jos lapsella on vatsakipuja, epämääräistä kuumeilua tai niveloireita, kyse voi olla tulehduksellisesta suolistosairaudesta.
Lasten tulehdukselliset suolistosairaudet eli IBD-sairaudet ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti. Sairastuvuus on nelinkertaistunut 1980-luvun lopulta. Silloin IBD-sairauksiin sairastui sadastatuhannesta alaikäisestä alle 4 lasta vuodessa, nykyään sairastuvia on jo yli 15.
Selvin merkki tulehduksellisesta suolistosairaudesta on verinen uloste ja lisääntynyt ulostamistarve, joka herättää yölläkin.
– Jos ulosteessa on verihyytymiä, jotka värjäävät wc-pöntön veden, voi olla kyse tulehduksellisista suolistosairauksista. Sen sijaan wc-paperiin pyyhkäistessä jäävän veren tavallisin syy on ummetus, kertoo lastentautiopin professori Kaija-Leena Kolho Tampereen yliopistosta.
Sairaudet ovat lisääntyneet 9–18-vuotiailla lapsilla, mutta eivät sitä nuoremmilla. Tulehduksellinen suolistosairaus on pysyvä vaiva. Sen oireet voi kyllä saada kuriin hyvällä hoidolla, mutta kokonaan sitä ei yleensä voi parantaa.
Syitä tulehduksellisten suolistosairauksien yleistymiseen ei varmuudella tiedetä, mutta joitakin teorioita on.
– Ainakaan perintötekijät eivät voi yleistymistä selittää, koska yleistyminen on tapahtunut niin nopeasti, Kolho sanoo.
Gastroenterologian professori, ylilääkäri Martti Färkkilä kertoi HS:n haastattelussa viime marraskuussa, että tulehduksellisten suolistotautien yleistymistä selittää kolme seikkaa: elinympäristö, ruokavalio ja suolistomikrobiston muuttuminen. Suurin riski sairastua on pohjoisella pallonpuoliskolla asuvilla kaupunkilaisilla.
Kolhon mukaan asia ei ole ihan niin suoraviivainen.
– Tiedämme kyllä, että [IBD-potilaiden] suolistomikrobisto on muuttunut, mutta mikä on syy ja mikä on seuraus, Kolho pohtii.
Färkkilän mukaan kaupungistumisen on katsottu selittävän jopa puolet erään IBD-sairauden, Crohnin taudin, lisääntymisestä.
Suomessa ei kuitenkaan ole havaittu, että ainakaan lapsipotilailla olisi IBD-sairauksia enemmän pääkaupunkiseudulla kuin muualla, sanoo Kolho.
– Se puhuu kaupungistumisteoriaa vastaan, vaikka kyseessä toki on kehittyneiden maiden sairaus.
Koska tarkkaa syytä taudin puhkeamiseen ei tunneta, vanhemmat eivät voi toimillaan juuri vaikuttaa siihen, puhkeaako tauti heidän lapsillaan.
– Emme tiedä, miten suolistoa voisi muokata niin, että se olisi suojassa IBD-sairauksilta, Kolho sanoo.
Yksittäiset konstit, kuten tietyn probiootin syöminen, eivät auta.
Taudit ovat jonkin verran perinnöllisiä, eli jos suvussa on IBD-sairauksia, kannattaa olla ainakin tietoinen riskistä.
Kolho tutkii parhaillaan suolistobakteeriston yhteyttä tulehduksellisiin suolistosairauksiin ja niiden hoitoon. Tutkimuksissa on havaittu esimerkiksi, että bakteeriston koostumus saattaa vaikuttaa siihen, miten IBD-lääkkeet tehoavat.
Lisäksi Kolho on mukana Helmi-tutkimuksessa jossa kartoitetaan laajasti lasten suolistobakteeriston kehitystä kahden ensimmäisen ikävuoden aikana. Syntyvien vauvojen rekrytointi tutkimukseen on juuri päättymässä.
Tutkijat keräävät kahden ensimmäisen elinvuoden aikana ulostenäytteitä niin vauvoilta kuin heidän vanhemmiltaan. Lisäksi vanhemmat täyttävät sähköistä päiväkirjaa muun muassa vauvan ruokavaliosta, vatsaoireista ja tulehdustaudeista. Osa vauvoista osallistuu myös kehitystasoa mittaaviin tutkimuksiin.
Sitten tutkijat yrittävät tunnistaa terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä tekijöitä ja selvittää, mihin kaikkeen suolistobakteereilla voikaan olla yhteyttä
Lähde:
Päivi Ala-Risku, HS: Lasten tulehdukselliset suolistosairaudet ovat lisääntyneet hälyttävästi – Probioottien syöminen ei auta suojelemaan lasta IBD-sairauksilta, sanoo professori
