Lasten reuma – Ensimmäinen oire on yleensä nivelten aamujäykkyys

Lastenreuma – mikä se on?

Lastenreuma eli juveniili idiopaattinen artriitti on sairaus, jossa

• niveltulehdus on jatkunut yli kuusi viikkoa
• oireet alkavat ennen 16 vuoden ikää (lastenreumaa voi kuitenkin olla myös yli 16-vuotiailla)
• muut niveloireita aiheuttavat sairaudet ja syyt on poissuljettu

Lastenreuman määrittelyn tekee vaikeaksi se, ettei se ole yksi ja yhtenäinen sairaus, vaan sillä on seitsemän alatyyppiä.

Lastenreuman oireet, vaikeus ja kesto vaihtelevat potilaittain. Niveltulehdukset ovat erilaisia sekä tulehtuneiden nivelten määrän että taudin aktiivisuuden suhteen.

Sairaus on siis hyvin yksilöllinen, mutta onneksi myös suhteellisen harvinainen: uusia tapauksia diagnosoidaan Suomessa vuosittain noin 200.

Lastenreuman syyt – mikä lastenreuman aiheuttaa?

Perimmäistä syytä ei tunneta, eikä yksittäistä syytä ole.

Lasten reuma – oireet ja alatyypit?

Lastenreuman oireet vaihtelevat alatyypin mukaan, mutta yleensä ensimmäinen ja tavallisin oire on nivelten aamujäykkyys. Lapsi saattaa ontua, tai jos tulehdus on ranteessa, hän saattaa varoa käden käyttämistä.

• Harvoihin niveliin kohdistuva tauti on yleisin lastenreuman muoto. Sen tavallisin oire on nivelen tai nivelien turvotus ja jäykkyys: esimerkiksi kyynärpää ei toimi normaalisti, eli lapsi ei pysty kampaamaan hiuksiaan tai heittämään palloa. Tautiin voi liittyä myös oireeton silmän värikalvon tulehdus.
• Yleisoireisen lastenreuman näkyviä, ensimmäisiä oireita ovat kuumeilu ja ihottuma.
• Entesoartriitissa tulehdus voi olla nivelten lisäksi luun ja jänteen kiinnityskohdassa, jolloin se on yleensä hyvin kipeä. Oireina voi olla myös selkävaivoja ja jäykkyyttä. Entesoartriitti voi aiheuttaa myös voimakkaan punaisena ja kipeänä oireilevan silmätulehduksen.
• Moniin niveliin leviävässä harvanivelisessä taudissa aluksi 1–4 niveltä sairastuu. Osa harvaniveltulehduksista leviää myöhemmin ja tulehtuneita niveliä on viisi tai enemmän. Taudissa voi olla yleisoireita, kuten kuumetta.
• Seronegatiivisessa polyartriitissa veressä ei ole reumatekijää, mutta sairastuneita niveliä on viisi tai enemmän.
• Seropositiivisessa polyartriitissa veressä on reumatekijä ja sairastuneita niveliä on viisi tai enemmän.
• Psoriartriitti eli nivelpsoriaasi on psoriaasiin liittyvä niveltulehdus. Sen oireita ovat esimerkiksi sormien ja varpaiden makkaramainen turvotus ja kuoppaiset kynnet. Ihottuma tulee yleensä vasta murrosiässä.

Miten paljon lastenreuma vaikuttaa elämään?

Kun tauti on aktiivinen, aamut voivat olla kankeita ja kipeitä. Toisilla reuma voi vaikuttaa esimerkiksi liikuntaharrastuksiin.

Lastenreuman hoito on mullistunut 20 viime vuoden aikana biologisten lääkkeiden ansiosta. Aiemmin lastenreuma saattoi olla hyvinkin invalidisoiva.

Lähtökohtaisesti nykyään lähes kaikki lastenreumaa sairastavat lapset pystyvät viettämään normaalia ja oireetonta elämää: käymään päiväkodissa ja koulussa, liikkumaan, leikkimään ja harrastamaan.

Milloin lääkäriin?

Jos lapsen nivelissä on kipua ja turvotusta, asia kannattaa tutkituttaa lastenreumatologilla. Jos oireet ovat kestäneet yli kuusi viikkoa, kyseessä voi olla lastenreuma.

Jos lapsella on niveloireita ja kuumetta, kannattaa hakeutua päivystykseen saamaan ensiarvio tilanteesta.

Miten lastenreuma tutkitaan?

Diagnoosi perustuu oireisiin ja lastenreumatologin tutkimukseen. Yksittäistä laboratoriokoetta, jolla lastenreuman voisi todeta, ei ole olemassa.

Taudin diagnosointi on yleensä muita niveloireita aiheuttavien sairauksien poissulkemista.

Vastaanotolla lääkäri tutkii lapsen nivelet (turvotukset, liikerajoitukset ja arkuudet) ja seuraa, miten hän kävelee, pystyy kyykistymään tai tekemään eteentaivutuksen. Myös rangan liikkeet tutkitaan.

Usein tarvitaan myös kuvantamistutkimuksia. Eniten käytetään ultraäänitutkimusta, jolla voidaan tutkia valtaosa nivelistä. Toisinaan voidaan käyttää myös röntgenkuvausta ja magneettikuvausta.

Lastenreuman hoito?

Hoito on yksilöllistä ja riippuu taudinkuvasta. Sekä hoito että kuntoutus tähtäävät siihen, että lapsi pystyisi elämään mahdollisimman normaalia elämää – tässä onnistutaan nykyään varsin hyvin.

Hoidon tavoitteena on saada oireet katoamaan ja veren tulehdusarvot normaaleiksi.

Hoitokeinoina ovat muun muassa:

• tulehduskipulääkkeet
• niveltulehdusten hoito kortisonilla joko tulehtuneeseen niveleen tai suun kautta
• konventionaaliset eli ”tavanomaiset, vanhat” reumalääkkeet
• biologiset lääkkeet

Suurimmalla osalla lastenreumaan sairastuneista aloitetaan jokin lääkehoito. Yleisin reumalääke on metotreksaatti.

Lastenreuman kuntoutus?

Lääkehoidon kehitysharppauksen jälkeen kuntoutuksen tarve on vähentynyt, mutta toisinaan lääkehoidon tukena tarvitaan fysioterapiaa ja mahdollisesti toimintaterapeutin arviointia ja ohjausta.

Pienet potilaat ja perheet saavat usein yksilöllistä ja moniammatillista apua myös laitoskuntoutuksessa.

Psykologin tuki on tärkeää perheen sopeutumisessa, pitkäaikaissairauden hyväksymisessä ja sen kanssa elämisessä.

Jos epäilee lastenreumaa, kenelle varataan aika?

Lastenreumatologille. Jos oireet ovat alkaneet äkillisesti, eikä lapsi esimerkiksi pysty kävelemään tai ontuu, ajan voi varata ensin myös lastenlääkärille tai lastenkirurgille.

Asiantuntijana Pikkujätin lastentautien erikoislääkäri Sakari Vuoristo, jolla on lastenreumatologian erityispätevyys.