Lapsen vesirokko – 10 usein kysyttyä kysymystä

lapsen_vesirokko
Vesirokkokutsut ja vesirokkorokotus – mitä niistä pitäisi tietää? Entä miten vesirokkorakkuloiden kutinaa voi helpottaa kotikonstein ja milloin vesirokkoinen lapsi on syytä tuoda vastaanotolle? Pikkujätin lasten infektiotautien erikoislääkäri Katri Backman vastaa usein kysyttyihin vesirokkokysymyksiin.

1. Vesirokon oireet – eli mistä tunnistan vesirokon?

Vesirokon oireita ovat:

  • Rakkulainen, kutiseva ihottuma. Rakkuloita nousee kaikkialle iholle muutaman vuorokauden ajan.
  • Kuume, joka on yleensä korkeimmillaan pari päivää taudin alussa ja laskee sitten.
  • Päänsärky ja huonovointisuus ovat nekin vesirokon oireita.
  • Lapsi voi olla ensimmäiset päivät normaalia väsyneempi.

Mitä vanhempana vesirokon sairastaa, sitä ikävämpi se usein on.

Alle kouluikäisillä lapsilla vesirokko on yleensä melko lievä, kestää noin viikon ja paranee itsestään. Immuunipuutoksesta kärsiville lapsille se saattaa olla vakavakin tauti.

Toki vesirokko on kurja sairaus lievänäkin.

2. Miten helposti vesirokko tarttuu?

  • Vesirokko tarttuu erittäin herkästi. Lyhytaikainen oleskelu samassa huoneessa vesirokkoa sairastavan kanssa johtaa tartuntaan, jos ei ole aikaisemmin sairastanut vesirokkoa.
  • Vesirokkovirus leviää ilma-, pisara- ja kosketustartuntana hengitysteistä ja ihorakkuloista. Sen itämisaika on noin kaksi viikkoa.
  • Tauti tarttuu jo pari päivää ennen oireiden ilmaantumista, joten oireetonkin lapsi voi tartuttaa vesirokkoa eteenpäin.
  • Vesirokon sairastanut lapsi voi palata päiväkotiin tai kouluun, kun kaikki rakkulat ovat kuivuneet ja kun ihottuman puhkeamisesta on vähintään viisi vuorokautta.

3. Vesirokkokutsut – miksi ne ovat huono idea?

  • Vesirokkokutsut ovat vakavaa leikkimistä lapsen terveydellä, eikä niihin tulisi missään nimessä osallistua. Vaikka vakava vesirokko ja vaaralliset jälkitaudit ovat harvinaisia, koskaan ei voi tietää, sairastuuko joku lapsista pahasti.
  • Vesirokkovirus jää elimistöön lopuksi ikää, ja peräti 30 prosenttia vesirokon sairastaneista saa jossain vaiheessa elämäänsä kivuliaan vyöruusun. Ikäviä seurauksia vesirokkokutsuista voi siis tulla vasta vuosikymmeniä sairastetun vesirokon jälkeen.

4. Mikä vesirokon aiheuttaa?

Vesirokko on hyvin yleinen, ja käytännössä jokainen rokottamaton suomalainen sairastaa sen. Se on yleensä pikkulasten tauti, ja useimmat lapset saavatkin vesirokon alle kouluikäisinä.

Vesirokon aiheuttaa vesirokkovirus, varicella zoster. Se kuuluu herpesviruksiin, ja kun sen on kerran saanut, se on ikuinen seuralainen. Vesirokkovirus osaa huijata ihmisen immuunipuolustusta ja jää piileskelemään elimistöön sen jälkeen, kun tauti on parantunut.

5. Voiko vesirokko olla vaarallinen?

Vaikka vesirokko on useimmiten vaaraton terveelle lapselle, siihen kannattaa silti suhtautua kunnioittavasti. Se saattaa nimittäin aiheuttaa vakavia jälkitauteja.

  • Vesirokkorakkulat voivat tulehtua. Pahimmillaan tästä seuraa laaja-alainen ihon bakteeritulehdus, joka vaatii sairaalahoitoa.
  • Vesirokon vaarallinen, harvinainen seuraus on aivotulehdus.
  • Lisäksi vesirokkoon voi liittyä keuhkokuume.
  • Vuosikymmenten kuluttua elimistössä piileskelevä vesirokkovirus voi aktivoitua uudelleen ja aiheuttaa kivuliaan vyöruusun. Se liittyy yleensä iän tai sairauden myötä heikenneeseen immuunipuolustukseen. Tällöin vesirokkovirus näkee tilaisuutensa tulleen ja iskee uudelleen.
  • Parantuessaan vesirokkorakkulat saattavat myös jättää arpia lapsen iholle.

6. Milloin vesirokkoinen lapsi täytyy viedä lääkäriin?

Vie lapsi lääkäriin, jos:

  • Lapsi on yli 12-vuotias tai hänellä on hankala atooppinen ihottuma. Silloin saatetaan tarvita viruslääkettä.
  • Lapsen yleisvointi heikentyy, hänen päätään särkee voimakkaasti, hänellä on niskajäykkyyttä tai korkea kuume jatkuu pidempään kuin muutamia päiviä.
  • Rakkulat punoittavat ja näyttävät tulehtuneilta.
  • Kutina ja kuume häiritsevät lasta niin paljon, että lääkityksen suunnittelemiseen tarvitaan lääkärin apua.
  • Varaa aika lasten infektiotautien erikoislääkäriltä tai lastentautien erikoislääkäriltä.

7. Vesirokon kotihoito – miten lapsen oloa voi helpottaa?

  • Lapsen kuumetta ja hankalaa oloa voidaan hoitaa tavanomaisilla särkylääkkeillä, kuten ibuprofeenilla ja parasetamolilla. Aspiriinia ei tule käyttää.
  • Jos kutina haittaa lapsen unta, antihistamiinilääkitys ja mentholisprii voivat auttaa.

8. Vesirokkorokotus – kannattaako se ottaa?

  • Vesirokkorokote kannattaa ehdottomasti ottaa. Sitä suositellaan kaikille lapsille ja aikuisille, jotka eivät ole sairastaneet vesirokkoa.
  • Rokote estää tartunnan lähes 100-prosenttisesti ja vaikean vesirokon 100-prosenttisesti. Lisäksi se estää vesirokon jälkitaudit, jotka voivat olla vaarallisia, ja vähentää aikuisena puhkeavaa kivuliasta vyöruusua 70–80 prosenttia.

9. Vesirokkorokotteen haitat – onko niitä?

  • Rokotehaitat ovat vähäisiä: valtaosa ei saa mitään oireita, mutta paikallinen kipu pistokohdassa on suhteellisen tavallista.
  • Yleisoireet ovat harvinaisia, mutta viisi sadasta rokotetusta voi saada pistopaikan läheisyyteen muutamia vesirokkorakkuloita.
  • Koska kyseessä on eläviä, heikennettyjä viruksia sisältävä rokote, immuunipuutosta sairastaville se annetaan hoitavan lääkärin arvion mukaan.

10. Kuka vesirokkorokotuksen saa?

  • Vesirokkorokotteen saavat kansallisessa rokoteohjelmassa maksutta kaikki 1.1.2006 ja sen jälkeen syntyneet lapset, jotka eivät ole sairastaneet vesirokkoa.
  • Perusrokotussarjaan kuuluu kaksi annosta, jotka annetaan 1,5-vuotiaana ja 6-vuotiaana. Yli 6-vuotiaana ensirokotteen saaneille lapsille annetaan tehosterokote 12 vuoden iässä.


Asiantuntijana Pikkujätin
lasten infektiotautien erikoislääkäri Katri Backman.

FacebookTwitterLinkedIn