Lapsen kasvukivut on vaaraton vaiva – Näin tunnistat kasvukivun oireet

lapsen_kasvukivut
Toisin kuin usein luullaan, kasvukivut eivät välttämättä liity lapsen kasvuun, vaan ne ovat yleensä liikkuvaisten lasten vaiva. Pikkujätin lastentautien erikoislääkäri ja lasten reumatologian erikoislääkäri Kristiina Aalto kertoo, mistä kasvukivut tunnistaa ja miten jaloissa tuntuvaa särkyä voi helpottaa.

Kasvukivun oireet – mistä tunnistaa kasvukivun?

Kasvukivut tuntuvat lapsilla alaraajoissa, yleensä säärissä, pohkeissa ja polvitaipeissa, joskus harvoin myös reisissä. Kasvukipu tuntuu tyypillisesti molemmissa jaloissa.

Kasvukivun selkeä tunnusmerkki on se, että särky alkaa illalla tai alkuyöstä, yleensä kun lapsi rauhoittuu ja ollaan menossa nukkumaan. Aamulla kipu on poissa.

Kasvukipuja voi kuvata lihaskivuksi, lihaskolotukseksi tai verrata penikkataudin tuntemuksiin. Tokikaan lapsi ei useinkaan näillä sanoilla osaa kipua kuvata, vaan vastaanotolle tuleva lapsi osoittaa yleensä jalkojen aluetta ja kertoo, että niihin sattuu.

Kasvukivut eivät tyypillisesti:

  • tunnu vain toisessa jalassa
  • tunnu yläraajoissa
  • oireile kosketusarkuutena tai kyhmyinä
  • tunnu nivelkipuina
  • oireile aamulla, päivisin tai ympäri vuorokauden

Jos edellä mainittuja oireita esiintyy, on syytä hakeutua lääkärin vastaanotolle ja tutkituttaa tarkemmin, mistä on kyse. Pikkujätissä voit varata ajan joko lastenlääkärille tai lasten reumatologian tai lasten kirurgian alan lääkärille.

Mistä kasvukivut johtuvat

Toisin kuin usein luullaan – ja nimityskin antaa ymmärtää – kasvukivut jaloissa eivät varsinaisesti liity lapsen kasvuun tai kasvupyrähdyksiin.

Kasvukipuja ei ole vauvoilla tai juurikaan murrosiässä, jolloin lapset yleensä kasvavat nopeasti.

Tutkimuksissa ei ole saatu varmuutta kasvukipujen syistä, mutta jalkojen ajoittainen särkeminen vaikuttaa olevan jossain määrin perinnöllistä. Vanhempi, joka on itse kärsinyt lapsena samasta vaivasta, tunnistaa yleensä nopeasti, mistä on kyse.

Kasvukipuja on yleensä liikunnallisilla ja aktiivisilla lapsilla, joiden päiviin kuuluu paljon touhua ja harrastuksia. Kipu liittyy siis enemmänkin rasitukseen, ja särkyä voi esiintyä esimerkiksi jalkapalloharjoitusten jälkeen tai pitkän metsäretken päätteeksi.

Missä iässä kasvukivut tulevat?

Kasvukipuja ilmenee 4–12-vuotiailla lapsilla, erityisesti 5–8 vuoden iässä. Alle 3-vuotiailla niitä ei yleensä ole, ja murrosiässä kasvukipuja on enää harvoin.

Tyypillinen vastaanotolle tuleva lapsi on 7–8-vuotias poika, jonka arkeen kuuluu paljon liikunnallisia harrastuksia tai hän on muutenkin aktiivinen ja touhukas.

Miten kauan lapsen kasvukivut kestävät?

Lapsen kasvukivut tulevat yleensä aaltoina: ne tuntuvat ensin monena iltana peräkkäin, minkä jälkeen särky voi kadota pitkäksikin aikaa.

Yksittäinen särkykohtaus ei yleensä kestä kauan, tavallisesti puolesta tunnista tuntiin.

Onko kasvukipu vaaratonta?

Kasvukivut jaloissa ovat vaarattomia, joten syytä huoleen ei ole.

Toki särky voi tuntua lapsesta ikävältä, ja tämä herättää myös aikuisissa huolta. Lapsen kasvukivut katoavat kuitenkin aina iän myötä.

Kyseessä on hyvin yleinen vaiva: jopa puolet lapsista kokee jossain vaiheessa kasvukipuja.

Lapsen jalkoja särkee – miten oloa voi helpottaa?

  • Hiero lapsen sääriä ja pohkeita, jolloin lihakset rentoutuvat ja särky voi helpottaa.
  • Toiset lapset kokevat, että lämpö auttaa: kokeile lämpöhauteita, lämmintä kylpyä tai suihkua ja pue lapselle lämpimät sukat yöksi jalkaan.
  • Kannusta lasta venyttelemään tai venytelkää yhdessä. Hyvä lihashuolto myös ehkäisee kasvukipuja.
  • Lääkehoito ei ole välttämätöntä. Jos särky ei kuitenkaan muilla konsteilla helpota ja lapsi on rauhaton eikä uni tule, lapselle voi antaa parasetamolia. Valmistetta käytetään pakkauksen ohjeiden mukaan.

Jos särkylääkettä joutuu käyttämään pidemmän aikaa joka ilta, on syytä varata aika lääkärille ja käydä tutkituttamassa tarkemmin, onko kyse kasvukivuista vai sittenkin jostain muusta.

Kasvukivut – milloin lääkäriin?

Yleensä aikuiset tunnistavat kasvukivun hyvin, sillä oirekuvaus on selkeä ja melko yksiselitteinen.

Nyrkkisääntönä voi sanoa, että kun kyseessä on iltaan painottuva symmetrinen raajakipu molemmissa jaloissa eikä muita oireita ole, niin ei lapsi tarvitse lääkäriä. Tällöin oloa voi helpottaa kotihoidolla.

Varaa aika lääkäriin, jos:

  • kivut ovat kovia, toispuoleisia tai muualla kuin alaraajoissa
  • oireita on aamulla ja päivällä
  • lapsi ontuu tai aristaa kävelyä
  • kolotusta tulee niveliin ja nivelet tai iho alkavat punoittaa
  • lapsella on nivelarkuutta tai nivelturvotusta
  • lapsella on kuumeilua, väsymystä ja laihtumista

Myös silloin, jos sinulla herää huoli lapsen voinnista tai epävarmuus diagnoosista, on parempi varata aika lääkärille ja varmistua, onko kyse kasvukivuista vai jostain muusta.

Kenelle Pikkujätissä varataan aika?

  • Jos lapsella ei ole muita oireita kuin alaraajojen särkyä, niin ajan voi varata lasten yleislääkärille.
  • Jos särkyyn liittyy myös niveloireita, niin aika kannattaa varata lasten reumatologian erikoislääkärille, jotta reuman mahdollisuus voidaan tutkia.

Onnistuuko etävastaanotto?

Onnistuu, jos särkyä on kasvukipujen oirekuvauksen mukaisesti molemmissa alaraajoissa illalla tai alkuyöstä eikä lapsella ole havaittu ihomuutoksia, turvotusta, nivelkipua tai kuumeilua.


Asiantuntijana Pikkujätin lastentautien erikoislääkäri ja lasten reumatologian erikoislääkäri Kristiina Aalto.

FacebookTwitterLinkedIn