Lapsen diabetes – Tunnistatko nämä oireet?

lapsen_diabetes
Jos lasta pissattaa ja janottaa tavallista useammin, on syytä havahtua, sillä kyseessä voi olla lapsen diabetes. Pikkujätin lasten endokrinologian erikoislääkäri Matti Hero kertoo, mitä lapsen diabeteksesta kannattaa tietää ja milloin on tärkeää lähteä pikaisesti lääkäriin.

Lapsen diabeteksen oireet?

  1. Tavallista kovempi jano. Jos lapsi alkaa juoda normaalia enemmän, kyse voi olla diabeteksesta.
  2. Usein iskevä pissahätä. Mikäli lapsen pitää käydä usein vessassa ja öisinkin pissattaa tai jo loppunut yökastelu alkaa uudestaan, asia kannattaa tutkia.
  3. Väsymys ja painon lasku. Jos lapsi laihtuu ja on usein väsynyt, syy on tärkeä selvittää.

Jos huomaat lapsellasi diabeteksen oireita, on tärkeää tuoda hänet pikaisesti lääkäriin.

Lapsen diabetes – mikä se on?

  • Lapsen diabetes on yleinen sairaus. Sitä sairastaa Suomessa 4 000 alle 15-vuotiasta lasta.
  • Lapset sairastuvat lähes aina tyypin 1 diabetekseen. Se voi puhjeta missä iässä tahansa, eikä tyypillistä alkamisikää ole. Alle puolivuotiaat vauvat eivät kuitenkaan yleensä sairastu siihen.
  • Tyypin 1 diabeteksen syntyyn vaikuttavat perintö- ja ympäristötekijät.
  • Sitä ei voi ehkäistä elintavoilla eikä siihen siis voi itse vaikuttaa. Sitä ei liioin voi hoitaa omin neuvoin.

Lapsen diabetes – milloin lääkäriin?

Lapsen diabetes on tärkeä todeta mahdollisimman pian oireiden alettua. Jos lapsi on epätavallisen janoinen ja pissaa usein, varaa aika lääkäristä epäröimättä. Oireiden kanssa ei pidä odottaa, vaan lääkäriaika kannattaa varata samalle päivälle.

Voit varata ajan meille Pikkujättiin lasten endokrinologian erikoislääkärille tai lastentautien erikoislääkärille. Jos aikaa ei ole saatavilla samalle päivälle, vie lapsi päivystykseen.

Lapsen diabetes on vakava sairaus, eikä lapsen oireita pidä jäädä murehtimaan yksin. Me täällä Pikkujätissä olemme perheitä varten, ja saatte meiltä parasta mahdollista hoitoa.

Mitä lapsen diabetes aiheuttaa?

  • Tyypin 1 diabeteksessa elimistössä syntyy vasta-aineita insuliinia tuottavia soluja vastaan ja kehossa on siksi puutetta insuliinista. Insuliini on elintärkeä hormoni keholle. Sen tehtävä on siirtää glukoosia verenkierrosta soluihin energianlähteeksi.
  • Jos insuliinia tuotetaan pitkään liian vähän, tämä prosessi häiriintyy. Elimistöön syntyy haitallinen epätasapainotila, jota kutsutaan happomyrkytykseksi. Se kehittyy päivien tai viikkojen kuluessa oireiden alkamisesta.
  • Suomessa joka viides ykköstyypin diabetes todetaan vasta silloin, kun tila on jo edennyt happomyrkytykseen. Se on mahdollisesti hengenvaarallinen tila, ja siksi on tärkeää viedä lapsi lääkäriin heti, kun oireet alkavat. Lääkärissä lasta osataan auttaa.

Miten lapsen diabetes todetaan?

Lapsen diabetes todetaan verensokerin perusteella. Sitä varten lapselta otetaan verikoe. Lapsen ei tarvitse olla syömättä tai juomatta ennen sitä.

Oireisella lapsella on diabetes, jos verensokeri on paastossa yli 7 mmol/l tai ilman paastoa yli 11,1 mmol/l.

Jos lapsella todetaan diabetes, hän jää yleensä osastolle hoidettavaksi vajaaksi viikoksi ja hänen diabeteksensa tyyppi vahvistetaan jatkotutkimuksilla.

Lapsen diabeteksen hoito?

Lapsen diabetesta hoidetaan kotona insuliinipistoksilla. Näin lapsen elimistö saa tarvitsemansa insuliinin, jota se ei itse tuota tarpeeksi ja verensokeri pysyy tasaisena.

Insuliinihoitoon on kaksi vaihtoehtoa:

  • Insuliinikynässä on hyvin pieni neulapää, jolla insuliinia pistetään lapsen vatsaan, pakaraan tai reiteen monta kertaa päivässä. Lapset tottuvat pistoksiin useimmiten nopeasti ja pistäminen onnistuu ilman mielipahaa.
  • Toinen hoitomuoto on insuliinipumppu. Pumpusta löytyy usein apu silloin, jos lapsi kammoaa pistoksia. Se on aina lapsen mukana kulkeva pieni laite, joka annostelee insuliinia jatkuvasti. Silloin ihon alle asennetaan kanyyli, joka vaihdetaan 2–7 päivän välein.

Pistosten lisäksi lapsen elimistön sokeritaso pitää tarkistaa noin kuudesta kahdeksaan kertaa päivässä. Se onnistuu nykyään kudossokerimittarilla – eli pistoksia ei enää rutiininomaisesti tarvita.

  • Kudossokerimittarissa on käsivarteen kiinnitettävä anturi, joka asennetaan kotona. Mittari arvioi glukoosi- eli sokeritasoa lapsen kudoksissa.
  • Tiedon voi laitteesta riippuen joko skannata anturin kohdalta tai se siirtyy suoraan joko kännykkään tai insuliinipumpun näytölle.

Lapsen diabetes – millainen ruokavalio tarvitaan?

Ykköstyypin diabetesta sairastavalle lapselle sopii terveellinen, yleisten ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio.

Vanhemman on kuitenkin tärkeää seurata lapsen syömien hiilihydraattien määrää. Se arvioidaan jokaisella aterialla, sillä sen mukaan pistetään insuliinia ruokailun alkaessa.

Voiko lapselle puhjeta kakkostyypin diabetes?

Lapsellekin voi puhjeta kakkostyypin diabetes, mutta vaikka lasten ylipaino ja lihavuus ovat lisääntyneet, se on silti hyvin harvinainen. Valtaosa tyypin 2 diabeetikoista on aikuisia.

Kakkostyypin diabeteksen tärkeä hoito on painonhallinta ja terveelliset elämäntavat. Lisäksi sitä voidaan hoitaa lääkkeillä.

Asiantuntijana Pikkujätin lasten endokrinologian erikoislääkäri Matti Hero.

FacebookTwitterLinkedIn