Jäykkäkouristusrokotus on jokaiselle tarpeen

1. Millainen sairaus jäykkäkouristus on?

Jäykkäkouristus on sairaus, jonka aiheuttaa Clostridium tetani -bakteerin tuottama myrkky. Tätä bakteeria tavataan kaikkialla maailmassa. Se elää maaperässä sekä eläinten suolistossa. Sen itiöt viihtyvät myös erilaisilla pinnoilla.

Jäykkäkouristusta tavataan erityisesti lämpimissä kehitysmaissa. Maailmanlaajuisesti siihen kuolee miljoona ihmistä vuosittain.

Tartunta voi tapahtua, kun haavaan tai ihorikkoon pääsee likaa maaperästä. Näin voi käydä arkisissakin tilanteissa, vaikkapa puutarhatöitä tehdessä. Siksi olisi hyvä käyttää puutarhahanskoja suojaamassa käsiä. Tartunnan voi saada myös lemmikin puremasta, sillä bakteeria on yleisesti esimerkiksi koiran suussa. Ihmisestä toiseen jäykkäkouristus ei tartu.

2. Mitä ovat jäykkäkouristuksen oireet?

Taudin oireet eivät ala heti, vaan keskimäärin 1-3 viikkoa sen jälkeen, kun bakteeri on päässyt lisääntymään likaisessa haavassa. Ensimmäisiä oireita ovat usein niskajäykkyys, epäselvä puhe ja leukalukko eli leukojen jäykistyminen. Se johtaa taudille tyypilliseen ”ivahymyyn”. Mikäli tällaisia oireita ilmaantuisi, on syytä hakeutua välittömästi lääkäriin. Lisäksi voi olla kuumetta ja päänsärkyä.

Pahentuessaan tauti johtaa voimakkaisiin kouristuksiin ja halvausoireisiin. Menehtyminen on useimmiten seurausta hengityshalvauksesta ja sydämen toiminnan häiriöistä.

3. Miten tautia voidaan hoitaa?

Jäykkäkouristus vaatii aina sairaalahoitoa. Silloinkin sen kulkuun on hyvin vaikea vaikuttaa. Sairaalassa potilas saa jäykkäkouristusmyrkyn vasta-ainetta, ja hänen peruselintoiminnoistaan huolehditaan tarvittaessa tehohoidossa.

Taudin vakavuudesta kertoo se, että noin 1–2 potilasta kymmenestä kuolee. Jos sairastunut jää henkiin, toipuminen halvausoireista vie useita kuukausia.

4. Miten yleinen jäykkäkouristus on Suomessa?

Vielä 1940-luvulla Suomessa todettiin 50 jäykkäkouristustapausta vuosittain. 1970-luvulla tapauksia oli 10 ja vuosina 2000–2017 yhteensä 21 eli keskimäärin 1,25 tapausta per vuosi. Kaksi kolmasosaa sairastuneista oli iäkkäitä ja puutteellisesti rokotettuja. Jäykkäkouristusrokotus kuuluu Suomen kansalliseen rokotusohjelmaan. Erinomainen rokotuskattavuus onkin suurin syy sille, että tauti on lähes hävinnyt maastamme. Vuoden 1956 jälkeen syntyneistä melkein kaikki ovat saaneet lapsuudessaan perusrokotesarjan, jossa jäykkäkouristusrokote on mukana.

Suomen harvat jäykkäkouristustaudit sijoittuvat yleensä kesään, jolloin saadaan eniten likaisia haavoja. Riski on erityisen suuri rokottamattomilla. Perusrokotussarjasta saadun immuniteetin ylläpitämiseksi tarvitaan tehosteannoksia.

4. Milloin haavan vuoksi tulee hakeutua lääkäriin?

Haavat ovat niin yleisiä ja jäykkäkouristus niin harvinainen, ettei haavan saaminen sinänsä anna aihetta pelätä jäykkäkouristusta. Olennaisinta haavojen hoidossa on puhdistaa ne huolella heti, jotta maa-aines saadaan niistä pois. Myös palovammassa ja asvaltti-ihottumassa – jota voi tulla esimerkiksi pyörällä kaatumisen yhteydessä – voi olla maa-ainesta.

Mikäli olet epävarma rokotuksistasi tai haavan hoidosta, kannattaa ainakin soittaa terveysasemalle, jossa tehdään arvio tilanteestasi. Lääkärin vastaanotolle on syytä hakeutua, jos

• epäilet, ettet ole saanut haavaa kunnolla puhtaaksi tai siihen jää paljon maaperän ainesta.
• kyseessä on syvä pistovamma likaisella piikillä, esimerkiksi naulalla
• haavan on aiheuttanut eläimen purema

Eläinten puremia on syytä käydä näyttämässä lääkärille vielä matalammalla kynnyksellä kuin muita haavoja, sillä niihin liittyy jäykkäkouristuksen riskin lisäksi myös vakavan bakteeritulehduksen vaara ja antibioottihoito voi olla tarpeen.

5. Milloin jäykkäkouristusrokotus annetaan lapselle?

Lapset saavat rokotukset neuvolassa ja yläkoulussa. Jäykkäkouristusrokote on voimassa aikuisikään asti. Siksi tartunta rokotetulla lapsella on erittäin epätodennäköinen. Myös maahanmuuttajalasten rokotussuojasta huolehditaan yleensä ensimmäisessä terveystarkastuksesta Suomeen saapumisen yhteydessä.

Tehosterokotteita suositellaan 25-, 45- ja 65-vuotiaille. Sen jälkeen jäykkäkouristusrokotus annetaan 10 vuoden välein. Kutsua näihin rokotuksiin ei tule, vaan niiden ottaminen on itse kunkin omalla vastuulla.

Lisäksi suoja on syytä tarkistaa, jos saa likaisen haavan. Moni ei kuitenkaan muista, milloin on saanut edellisen rokotteen. Silloin uusi rokotus voi olla syytä ottaa ihan varmuuden varalta. Lääkäri tai hoitaja arvioi sen tarpeen. Yliannostusvaaraa ei ole.

6. Kuinka nopeasti jäykkäkouristusrokote pitää ottaa haavan saamisesta?

Riittää, kun ottaa rokotteen seuraavana päivänä likaisen haavan saamisesta. Mitään hätää ei ole, koska taudin kehittyminen vie aikaa.

Jäykkäkouristusrokotus on syytä muistaa myös ulkomaille lähtiessä. Esimerkiksi koiranpuremat ovat yleisimpiä maissa, joissa on runsaasti kulkukoiria. Niihin liittyy myös vesikauhun eli rabieksen riski.

7. Mikä on jäykkäkouristusrokotuksen hinta?

Lapsilla jäykkäkouristusrokote kuuluu kansalliseen rokoteohjelmaan. Aikuinen saa rokotusohjelmaan kuuluvat tehosterokotteet ilmaiseksi terveyskeskuksesta tai mahdollisesti myös työterveyshuollosta.

Yksityissektorilla rokotteiden hinnat vaihtelevat. Tutustu Pikkujätin hinnastoon.

8. Millaiset oireet ovat mahdollisia jäykkäkouristusrokotteen jälkeen?

Kaikilla rokotteilla voi olla haittavaikutuksia, mutta niitä esiintyy vain pienellä osalla rokotetuista. Tavallisimpia haittoja ovat paikalliset oireet (punoitus, kuumotus, turvotus) pistosalueella, huonovointisuus sekä lämmönnousu. Myös lihas- tai päänsärkyä voi esiintyä.

Asiantuntijana sairaanhoitaja Mira Tuomikoski.