Ammatillisia kiinnostuksen kohteitani lastenneurologina ovat mm.
ADHD, oppimisvaikeudet,
neuropsykiatriset oireistot,
migreeni/päänsärky

Olen kiinnostunut akuutista lastenneurologiasta ja lapsen neurologisesta kehityksestä. Minulla on kokemusta erityisesti lasten epilepsiasta ja kuntoutuksesta.
Hoidan 0-16 vuotiaita asiakkaita.

Lapsen kuumekouristus liittyy korkeaan tai nopeasti nousevaan kuumeeseen. Oikea ensiapu on tärkeää, eikä useimmiten muuta hoitoa tarvita. Tietyissä tilanteissa lapsi on kuitenkin vietävä pikaisesti päivystykseen, jotta vakavat infektiot ja muut sairaudet voidaan poissulkea.

• Mikä on kuumekouristus?
• Kuumekouristuksen oireet ja kulku
• Miksi kuumekouristus ilmaantuu yöllä?
• Kuumekouristuksen ensiapu
• Milloin pitää soittaa hätänumeroon?
• Kuumekouristuksen ehkäisy
• Ajanvaraus Pikkujättiin

Mikä on kuumekouristus?

Kuumekouristus on lapsilla esiintyvä aivoperäinen kohtausoire, joka liittyy korkeaan tai nopeasti nousevaan kuumeeseen. Se ilmenee yleensä 6 kk-6 vuoden iässä. Kuumekouristukset ovat yleisiä: ennen viiden vuoden ikää noin seitsemän prosenttia lapsista saa kuumekouristuksen.

Kuumekouristusten syytä ei tiedetä, mutta taipumus kuumekouristuksiin voi periytyä. Rokotuksen jälkeinen kuumekouristus on epätavallinen, tosin joskus kuumekouristuksia on raportoitu MPR-rokotteen (tuhkarokko-, sikotauti- ja vihurirokkorokote) yhteydessä.

Kuumekouristuksen oireet ja kulku

Kuumekouristuksen alussa lapsen vartalo jäykistyy. Lapseen ei saa kontaktia ja hän menettää tajuntansa. Tämän jälkeen raajat saattavat nykiä tai jäykistyä. Kaikki lapset eivät kuitenkaan kouristele, vaan jotkut muuttuvat veltoiksi. Silmät voivat kääntyä ylöspäin eikä lapseen saa kontaktia.

Tyypillinen kuumekouristus kestää muutamia minuutteja, minkä jälkeen lapsi tulee tajuihinsa, mutta on usein väsynyt. Useimmiten kuume on korkea, mutta toisinaan kouristuksen laukaisee jo noin 38 asteen kuume.​

Kohtauksen aikana lapsi voi olla hengittämättä muutaman sekunnin ajan, ja iho voi alkaa sinertää. Yleensä lapsi saa kuitenkin riittävästi happea, eikä kohtauksesta aiheudu pysyvää haittaa. Kuumekouristus on harvoin vaarallinen eikä altista epilepsialle.

Miksi kuumekouristus ilmaantuu yöllä?

Monesti kuumekouristus tulee yöllä lapsen nukkuessa, koska kuume usein nousee nopeasti iltaa ja yötä kohti. Yölliset kuumekouristukset eivät ole yhtään vaarallisempia kuin päivällä esiintyvät kohtaukset.

Kuumekouristuksen ensiapu

Kohtauksen aikana on tärkeää toimia nopeasti, mutta rauhallisesti. Seuraavat ensiaputoimenpiteet auttavat varmistamaan lapsen turvallisuuden ja vähentävät vammojen riskiä:

• Pysy rauhallisena lapsen luona ja huolehdi, ettei lapsi pääsee vahingoittamaan itseään. 
• Aseta kouristeleva lapsi kylkiasentoon, jotta hengitystiet pysyvät avoimina. Älä laita mitään lapsen suuhun.
• Vähennä lapsen vaatetusta, jos tämä on puettu hyvin lämpimästi. Älä kuitenkaan yritä viilentää häntä esimerkiksi viileillä pyyhkeillä​ tai suihkuttamalla viileällä vedellä.
• Jos lapsen tajunnantaso on alentunut, suun kautta annettavaa kuumelääkettä ei saa antaa ennen kuin tajunnantaso on palautunut normaaliksi.

Tavallisesti kuumekouristukset loppuvat itsestään eikä ensiapua tarvita tämän enempää. Kohtauksen jälkeen lapsen vointia kannattaa kuitenkin seurata muutaman tunnin ajan.

Milloin pitää soittaa hätänumeroon?

Vaikka kuumekouristus on yleisesti ottaen hyvänlaatuinen ja vaaraton, on tilanteita, jolloin lapsi on syytä viedä pikaisesti päivystykseen olemalla yhteydessä hätänumeroon 112. Kouristelevaa lasta ei tule lähteä kuljettamaan itse henkilöautolla.

• Kyseessä on alle kolmen kuukauden ikäinen vauva. Alle kolmen kuukauden ikäisen vauvan kuumekouristukset ovat harvinaisia ja edellyttävät aina tutkimuksia sairaalassa.
• Kyseessä on lapsen ensimmäinen kuumekouristus. Päivystyksessä voidaan poissulkea vakavat infektiot. 
• Kohtaus kestää kauemmin kuin muutaman minuutin.
• Kouristus uusiutuu saman vuorokauden aikana.
• Kouristelu on toispuoleista.
• Lapsi on kohtauksen jälkeen hyvin sekava, oksentelee tai näyttää muuten poikkeavalta.

Kuumekouristuksen ehkäisy

Kuumekouristuksen uusiutumisriski on 20–30 prosenttia. Kohtausten estämiseksi ei ole olemassa mitään erityistä lääkitystä, mutta joidenkin lasten kohdalla saatetaan harkita ensiapulääkettä kotiin pitkäkestoisten kohtausten varalta​. Yleensä kuumekouristusten ennuste on hyvä, eikä niistä ole haittaa lapsen kehitykselle.

Kuume- ja tulehduskipulääkkeet, kuten parasetamoli tai ibuprofeeni, eivät estä kuumekouristuksia, vaikka ne helpottavat lapsen kuumeista oloa. Niitä ei siis tule käyttää ehkäisemään mahdollisia kohtauksia, vaan ainoastaan kuumeen alentamiseen.

Ajanvaraus Pikkujättiin

Lue milloin pitää soittaa 112.

Akuuttitilanteen lauettua voitte varata ajan Pikkujätin lastenlääkärille kuumeen syyn selvittämiseksi tai toistuvien infektioiden vuoksi internetajanvarauksen kautta tai soittamalla numeroon 010 380 8000. Mikäli lapsella on myös kuumeettomia kohtausoireita, kuumekouristukset ovat epätyypillisiä (pitkittyneitä tai toispuoleisia) tai herää epäily lapsen kehityksen poikkeavuudesta, varaa aika lastenneurologille.

Asiantuntijana Pikkujätin lastenneurologian erikoislääkäri, LT, Jaanamarja Nopola-Hemmi. Tekstin tuottamisessa on käytetty apuna tekoälyä.

Tic-oireet ovat äkillisiä, tahattomia ja toistuvia liikkeitä tai äännähdyksiä. Ne voivat olla merkki Touretten syndroomasta, mutta useimmiten lasten tic-oireet ovat väliaikaisia. Lääkärin puoleen kannattaa kääntyä, jos oireilu haittaa arkea, tai siihen liittyy muita neuropsykiatrisia oireita, kuten pakkotoimintoja. Pikkujätin lastenneurologian erikoislääkäreillä on tic-oireiden hoidosta pitkä kokemus.

• Mitä ovat tic-oireet?
• Nykimishäiriön päätyypit
• Motoriset tic-oireet
• Äänelliset tic-oireet
• Mistä tic-oireet johtuvat?
• Tic-oireiden laukaisevat tekijät
• Touretten syndrooma
• Lapsen tic-oireiden itsehoito
• Milloin lääkäriin?
• Ajanvaraus Pikkujättiin

Mitä ovat tic-oireet?

Tic- eli nykimisoireet ovat tahattomia, toistuvia liikkeitä tai äännähdyksiä. Yleisimmin ne alkavat lapsuudessa, tavallisesti 5–7 vuoden iässä, ja suurimmalla osalla ne häviävät nuoruusikään mennessä. Noin 20–30 prosentilla oireilu kuitenkin jatkuu aikuisuudessa. Vauvan tahattomat liikkeet eivät ole tic-oireita, vaan useimmiten normaaliin kehitykseen kuuluvia tahattomia liikkeitä.

Tic-oireita esiintyy pään, vartalon tai raajojen alueella ja niiden oireet ja voimakkuus vaihtelevat suuresti lasten välillä​. Oireet voivat ilmetä yksittäin tai sarjoittain, ja niitä voi esiintyä useita kertoja päivässä.

Nykimishäiriön päätyypit

Nykimishäiriöitä on kolmea päätyyppiä: väliaikainen, pitkäaikainen ja Touretten syndrooma eli oireyhtymä. Lapsilla yleisin on väliaikainen nykimishäiriö. Siinä tic-oireita on vähintään kuukauden, mutta alle vuoden ajan. Oireet voivat olla äänellisiä, motorisia tai molempia.

Pitkäaikaisessa nykimishäiriössä tic-oireet ovat kestäneet yli vuoden. Oireet ovat äänellisiä tai motorisia, mutta eivät molempia. Touretten oireyhtymässä esiintyy useampia motorisia oireita ja vähintään yhtä äänellistä oiretta yli vuoden ajan.

Motoriset tic-oireet

Yksinkertaisia motorisia tic-oireita ovat pienet liikkeet, kuten

• silmien räpyttely
• kulmakarvojen kohottelu
• olkapäiden kohauttelu
• pään nykäisyt

Monimutkaisia motorisia tic-oireita ovat laajemmat liikesarjat, kuten

• hypähtely
• taputtelu

Lapsilla motoriset tic-oireet alkavat tyypillisesti kasvojen alueelta ja saattavat myöhemmin levitä muualle kehoon.​

Äänelliset tic-oireet

Yksinkertaisia äänellisiä tic-oireita ovat muun muassa 

• rykiminen
• maiskuttelu
• niiskutus
• yskähtely
• huokailu

Monimutkaisia äänellisiä tic-oireita ovat muun muassa 

• kiroileminen
• fraasien toistaminen
• muiden ihmisten sanojen matkiminen​

Kiroilu liittyy harvinaiseen tic-oiremuotoon, jota kutsutaan koprolaliaksi. Koprolalia on hallitsematonta, pakonomaista kirosanojen, loukkaavien ilmaisujen tai sopimattomien kommenttien huutamista.

Mistä tic-oireet johtuvat?

Tic-oireet johtuvat geneettisten sekä ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksesta. Nykykäsityksen mukaan tic-oireet ovat keskushermoston motorisia toimintoja säätelevien hermoverkostojen häiriö. 

• Geneettinen tausta: Perinnölliset tekijät ovat merkittävässä roolissa tic-oireiden synnyssä. Jos lapsen lähisukulaisella on tic-oireita tai Touretten oireyhtymä, hänellä on suurempi riski saada oireita.
• Ympäristötekijät: Esimerkiksi raskaudenaikainen tupakointi, synnytyskomplikaatiot tai altistuminen varhaiselle stressille voivat lisätä tic-oireiden riskiä.

Tic-oireet voivat liittyä myös muihin neuropsykiatrisiin häiriöihin, kuten ADHD:hen, pakko-oireiseen häiriöön (OCD) tai Aspergerin oireyhtymään, joka on osa autismin kirjon häiriöitä.

Tic-oireiden laukaisevat tekijät

Useat hyvin erilaiset tekijät voivat laukaista ja pahentaa tic-oireita. Sellaisia ovat muun muassa

• trauma, voimakas stressi, ahdistus ja voimakas innostuminen
• väsymys
• kuormittavat tilanteet, kuten koulu tai sosiaaliset tilanteet
• rutiinien muutokset​
• intensiivinen tietokonepelien pelaaminen

Murrosikä pahentaa useimmilla lapsilla tic-oireita, mutta monilla ne lieventyvät tai jopa häviävät kokonaan murrosiän loppua kohti.

Touretten syndrooma

Touretten syndrooma on tunnetuin tic-häiriö. Touretten oireet lapsella ovat samoja tic-oireita, joita esiintyy myös väliaikaisessa ja pitkäaikaisessa nykimishäiriössä. Niitä on vain enemmän: useampia motorisia oireita ja vähintään yhtä äänellistä oiretta yli vuoden ajan.

Tourette-diagnoosi perustuu ensisijaisesti lääkärin kliiniseen arvioon, joka tehdään lapsen oireiden perusteella. Touretten oireyhtymän diagnosointiin ei ole olemassa mitään spesifistä testiä, kuten verikoetta, vaikka näin saatetaan joskus kuvitella. Tic-oireiden tulee olla alkanut alle 18-vuotiaana.

Touretten oireyhtymään liittyy usein myös muita neuropsykiatrisia häiriöitä, kuten ADHD tai pakko-oireinen häiriö (OCD). Tämä voi tehdä arjen hallinnasta haastavaa, mutta oireet eivät vaikuta lapsen älyllisiin kykyihin ja kehitykseen​.

Lapsen tic-oireiden itsehoito

Useimmat tic-oireet ovat lieviä ja ohimeneviä, eivätkä ne vaadi lääketieteellistä hoitoa. Vanhemmille sekä lapselle tai nuorelle itselleen on usein tärkeintä ymmärtää oireiden olevan vaarattomia ja välttää turhaa huolta.  

Itsehoito koostuu kolmesta osasesta:

1. Stressin hallinta: Stressi ja ahdistus pahentavat usein tic-oireita, minkä vuoksi kuormittavia tekijöitä tulisi mahdollisuuksien mukaan vähentää lapsen elämästä. 
2. Säännöllinen arki: Rutiinien ylläpitäminen voi vähentää oireiden esiintymistä. Riittävä uni ja terveelliset elämäntavat ovat tärkeitä, koska väsymys ja epäsäännöllisyys voivat pahentaa tic-oireita​.
3. Ympäristön tuki: Perheen ja ystävien ymmärtävä asenne voi helpottaa oireiden hallintaa. Lapsille on tärkeää, että vanhemmat ja kouluympäristö tukevat heitä, eivätkä kiinnitä liikaa huomiota oireisiin​. Lapsi itse ei niitä välttämättä juuri huomaa.

Milloin lääkäriin?

Tic-oireisiin kannattaa hakea apua, jos

• oireet jatkuvat yli vuoden.
• oireet ovat hyvin voimakkaita tai haittaavat päivittäistä elämää, kuten puhumista, kirjoittamista, koulunkäyntiä, harrastuksia ja muiden lasten kanssa touhuamista.
• oireisiin liittyy muita psykiatrisia oireita, kuten pakkotoimintoja tai impulsiivista käytöstä.

Vaikeampia tic-oireita voidaan hoitaa kognitiivisen käyttäytymisterapialla tai lääkkeillä.  Lääkehoito ei kuitenkaan paranna Touretten oireyhtymää tai poista kokonaan tic-oireita, vaan voi ainoastaan lievittää niitä.

Ajanvaraus Pikkujättiin

Mikäli lapsellasi on voimakkaita tai arkea haittaavia tic-oireita tai oireet ovat jatkuneet yli vuoden, varaa aika Pikkujättiin internetajanvarauksen kautta tai soittamalla numeroon 010 380 8000. Vastaanotolle on syytä hakeutua myös, jos oireisiin liittyy esimerkiksi ahdistusta, pakkotoimintoja tai arvaamatonta käytöstä.

Pikkujätissä tic-oireita hoitavat lastenneurologian erikoislääkärit sekä lastenpsykiatrit (erityisesti jos oireisiin liittyy ahdistuneisuutta tai pakkotoimintoja).

Asiantuntijana Pikkujätin lastenneurologian erikoislääkäri LT Jaanamarja Nopola-Hemmi. Tekstin tuottamisessa on käytetty apuna tekoälyä.

Tervetuloa vastaanotolleni!
Hoidan lasten ja nuorten neurologisia ongelmia

* migreeni ja muut päänsäryt
* erilaisten kohtauksellisten oireiden selvittely (mm. epilepsiaepäily, huimaus)
* kehitykselliset pulmat
* oppimisvaikeudet
* unihäiriöt

Tervetuloa vastaanotolleni!

Olen lastenneurologian erikoislääkäri, hoidan lasten ja nuorten neurologisia ongelmia:

* migreeni ja muut päänsäryt
* kohtaukselliset oireet ja epilepsia
* kehitykselliset haasteet (motorisen, puheen- ja kielenkehityksen viiveet ja poikkeavuudet, oppimisvaikeudet)
* unihäiriöt

Erityisosaamiseni on lasten ja nuorten aivoverenkiertohäiriöiden (aivoinfarkti, aivoverenvuoto, aivojen ja kaulaverisuonten taudit) diagnostiikka ja hoito sekä neurologinen kuntoutus

Teen myös neuvolatarkastuksia 6 vko:n – 6-vuoden ikäisille lapsille.

Tervetuloa vastaanotolleni. Olen lastenneurologi ja erityisesti kiinnostunut lasten ja nuorten päänsärystä ja migreenistä. Hoidan mielelläni lastenneurologisia ongelmia kuten kohtausoireita, epilepsiaa, vauvojen neurologisia oireita, kehityksen poikkeavuuksia ja oppimisvaikeuksia.

Olen lastenneurologi ja erityisesti kiinnostunut lasten unihäiriöiden hoidosta. Muutkin lastenneurologiset ongelmat kuten päänsäryn hoito, kohtaukselliset oireet ja kehitysongelmat ovat alaani.

Päänsärky, migreeni, kohtausoireet, epilepsia. Vauvojen neurologiset oireet ja kehitysseuranta. Kehityksen poikkeavuudet, oppimisvaikeudet ja lukihäiriö (lääkärinlausunnot yo-tutkintoa varten).

Olen lastenlääkäri, lastenneurologi, dosentti ja psykoterapeutti. Minulla on 25 vuoden työkokemus Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta ja yksityisvastaanottoa olen pitänyt reilun parin vuosikymmenen ajan. Hoidan kaikenlaisia lasten terveyteen liittyviä akuutteja (äkilliset sairastumiset, infektiotaudit jne) ja pitkäaikaisia ongelmia. Lapsen kehitykseen ja käytökseen liittyvät pulmat ja kysymykset ovat minulle tuttuja ja omaan pitkän kokemuksen lasten ja nuorten neuropsykiatrisista sairauksista (ADHD, autisminkirjo jne). Laaja-alainen osaamiseni takaa terveydenhuollon palveluverkoston hyvän tuntemuksen ja ratkaisukeskeinen asenteeni ei jätä asioita kesken. Olen myös kokenut tekemään etävastaanottoja, joten video- ja puhelinvastaanotot sujuvat läheltä ja kaukaa hyvin.