ADHD lapsella voi näkyä keskittymisvaikeuksina, levottomuutena ja voimakkaina tunnereaktioina. Oikea tieto, ymmärrys ja arjen toimivat keinot voivat helpottaa tilannetta merkittävästi koko perheen kannalta. Apua kannattaa hakea matalalla kynnyksellä, jos lapsella on haasteita tai tämän vointi huolestuttaa.
Mikä on ADHD?
ADHD eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö on aivojen kehityksellinen neuropsykiatrinen häiriö. Siihen liittyy vaikeus säätää omaa aktiivisuutta ja toimintaa tilanteeseen sopivaksi (esim. yliaktiivisuus) sekä tarkkaavuuden säätelyn vaikeus (joka voi ilmetä esim. keskittymisvaikeuksina ja häiriöherkkyytenä) ja impulsiivisuus (esim. kärsimättömyys).
Tarkkaamattomuutta, impulsiivisuutta ja aktiivisuuden säätelyn vaikeuksia ilmenee ajoittain kaikilla lapsilla. Mikäli ongelmia on pitkään ja ne ovat vaikeita, puhutaan ADHD:sta.
On tärkeä muistaa, että vaikka ADHD aiheuttaa lapselle haasteita, se tarkoittaa myös monia hyviä asioita. ADHD-lapsi on usein kekseliäs ja rohkea.
Kirjainyhdistelmä ADHD tulee englanninkielisistä sanoista attention-deficit hyperactivity disorder.
ADHD:n yleisyys lapsilla
ADHD on yksi yleisimmistä lasten neuropsykiatrisista häiriöistä.
- Esiintyvyys: noin 5–7 % lapsista (1)
- Pojilla diagnosoidaan useammin kuin tytöillä
- Tytöillä oireet voivat olla huomaamattomampia
Monilla ADHD jatkuu aikuisuuteen, mutta oireet voivat muuttua iän myötä.
Periytyykö ADHD?
ADHD:n tausta on monitekijäinen. Sen ilmenemiseen vaikuttavat yhdessä erilaiset perimän ja ympäristön altistavat ja suojaavat tekijät.
Vahvin altistava tekijä on perimä. Periytyminen ei kuitenkaan tarkoita, että ADHD siirtyy automaattisesti lapselle, vaan lapsi perii alttiuden ADHD:lle.
Muita altistavia tekijöitä ovat muun muassa:
- Synnytyksen aikainen hapenpuute, synnytyskomplikaatiot, hyvin pieni syntymäpaino, äidin raskauden aikainen tupakointi tai alkoholin käyttö.
- Ympäristötekijät, kuten psykososiaaliset tekijät (esim. lapsen altistuminen kaltoinkohtelukokemuksille ja sähköisen median runsas käyttö) voivat johtaa aktiivisuuden ja tarkkaavuuden vaikeuksiin.
ADHD:n oireet lapsella
ADHD-oireet lapsella voivat näkyä monin eri tavoin, ja ne vaihtelevat yksilöllisesti. Oireet ovat pitkäkestoisia ja ne poikkeavat ikätasosta. Oireet jaetaan yleensä kolmeen pääryhmään:
Tarkkaamattomuus:
- Vaikeus keskittyä tehtäviin
- Unohtelu ja tavaroiden hukkaaminen
- Ohjeiden noudattamisen vaikeus
Yliaktiivisuus:
- Jatkuva liikehdintä
- Vaikeus istua paikallaan
- Runsas puhuminen
Impulsiivisuus:
- Muiden keskeyttäminen
- Toimiminen ennen ajattelua
- Vaikeus odottaa omaa vuoroa
Tunnesäätelyn vaikeudet
ADHD-lapsella on monesti haasteita myös toiminnanohjauksessa ja tunteiden säätelyssä. Tämä voi näkyä:
- Vaikeutena hallita voimakkaita tunteita
- Nopeana turhautumisena
- Impulsiivisina reaktioina
- Heikkona kykynä rauhoittua ilman apua
Kun kuormittuminen on ADHD-lapsella liiallista (esim. koulupäivä, ärsykkeet, väsymys), pienikin vastoinkäyminen voi laukaista voimakkaan reaktion. Esimerkiksi raivokohtaukset voivat olla merkkejä kuormituksesta.
ADHD:n eri tyypit
ADHD jaetaan oireiden pohjalta kolmeen päätyyppiin:
Yhdistelmätyyppi
- Sekä tarkkaamattomuutta että yliaktiivisuutta
Tarkkaamaton eli inattentiivinen tyyppi (usein kutsutaan myös ADD:ksi)
- Keskittymisvaikeudet korostuvat
- Vähemmän näkyvää levottomuutta
Yliaktiivis-impulsiivinen eli hyperaktiivinen tyyppi
- Korostunut levottomuus ja impulsiivisuus
ADHD:n vaikutukset lapsen elämään
Lievä ADHD ei välttämättä haittaa lapsen toimintakykyä ja hän saattaa pärjätä koulussa hyvin. Koulunkäynti voi kuitenkin kuormittaa. Se voi näkyä esimerkiksi väsymyksenä koulupäivän jälkeen. Lievä ADHD voi alkaa oireilla myös tilanteessa, jossa vaatimustaso lapsen elämässä kasvaa. Näin voi käydä esimerkiksi, kun hän siirtyy isompaan ryhmään tai ylemmälle luokalle.
Vaikeampi ADHD alkaa yleensä oireilla jo alle kouluikäisenä. Siinä ympäristön vaatimukset ovat lapselle liikaa. Hänen on vaikea jaksaa tsempata edes yhtä oppituntia, läksyt saattavat jäädä tekemättä ja asiat unohtua.
Tästä voi seurata epäonnistumisten kehä. Lapsi saa moitteita, kun läksyt unohtuvat tai levottomuus häiritsee muita oppilaita. Riskinä on, että lapsen itsetunto ja minäkuva eivät kasva myönteisiksi. Keskittymisongelmat voivat myös vaikuttaa koulumenestykseen.
Milloin lääkäriin?
Meille Pikkujättiin voi tulla aina, kun lapsen vointi huolestuttaa. Mikäli koulussakin on huomattu, että lapsella on haasteita, aika kannattaa ilman muuta varata.
Jos keskittymisvaikeudet tai vilkkaus vaikuttavat lapsen toimintakykyyn tai arkeen, voi lääkärin diagnoosi olla tarpeen. Lievemmissäkin tapauksissa kannattaa miettiä keinoja, joilla voisi tukea lasta. Juttelemaan voi tulla ensin myös ilman lasta.
ADHD:n diagnosoiminen
Lapsen ADHD diagnosoidaan laajojen arvioiden, kyselyiden ja selvitysten perusteella. Niiden avulla tutkitaan lapsen oireita ja historiaa ja varmistetaan, etteivät oireet johdu jostain muusta.
ADHD-diagnoosin tekee yleensä lastenpsykiatrian tai lastenneurologian erikoislääkäri. Häiriön varhainen tunnistaminen helpottaa merkittävästi lapsen tukemista.
ADHD ja liitännäishäiriöt lapsella
ADHD-tutkimuksissa kartoitetaan aina myös muut mahdolliset häiriöt. Niistä puhutaan liitännäishäiriöinä ja ne ovat ADHD:n yhteydessä varsin yleisiä.
Lapsilla tavallisimpia liitännäishäiriöitä ovat:
Lapsen ADHD:n hoito
Tärkeintä on tukea lasta kotona ja koulussa. Tukitoimien aloittaminen ei vaadi diagnoosia. Tukitoimet aloitetaan heti, kun havaitaan tarkkaavuuteen, yliaktiivisuuteen tai impulsiivisuuteen liittyviä toiminta- tai oppimiskyvyn ongelmia.
Jos tukitoimet lievittävät oireita riittävästi, tarkempia tutkimuksia ADHD:n arvioimiseksi ei välttämättä tarvita. Paljon auttaa myös se, että vanhemmat, lapsi ja opettajat saavat tietoa siitä, mistä lapsen haasteissa on kyse ja mitä niille voi tehdä. Tarvittaessa esimerkiksi käyttäytymisterapia voi auttaa ADHD-lasta arjen taitojen harjoittelussa ja toimintatapojen ohjauksessa.
ADHD-lääkkeet lapsella
Läheskään kaikki lapset eivät tarvitse lääkkeitä. Paras tulos saavutetaan usein yhdistämällä eri hoitomuotoja.
Lääkehoidon tarvetta arvioidaan, kun diagnoosi varmistunut, ja etenkin jos muut tuki- ja hoitomuodot osoittautuvat riittämättömiksi. ADHD-lääkkeet jaetaan kahteen pääryhmään: stimulantteihin ja ei-stimulantteihin lääkkeisiin.
Stimulantit
Stimulantit (esim. metyylifenidaatti, lisdeksamfetamiini) ovat ensisijainen lääkehoito ADHD:ssä. Ne
- parantavat keskittymiskykyä
- vähentävät impulsiivisuutta
- auttavat toiminnanohjauksessa
Vaikutus alkaa usein nopeasti, jopa samana päivänä.
Ei-stimulantit lääkkeet
Ei-stimulantteja (esim. atomoksetiini, guanfasiini) käytetään, jos stimulantit eivät sovi tai aiheuttavat haittavaikutuksia. Näiden lääkkeiden vaikutus alkaa hitaammin kuin stimulanttien.
Oikein valittu lääkitys voi:
- Parantaa keskittymistä koulussa
- Helpottaa tehtävien loppuun saattamista
- Vähentää levottomuutta
- Tukea sosiaalisia suhteita
- Sujuvoittaa arkea
Miten kertoa lapselle ADHD:sta?
Lapselle kannattaa kertoa ADHD:sta ikätasoisesti ja positiivisesti:
- Korosta, että kyse ei ole viasta.
- Tuo esiin myös ADHD:n vahvuudet.
Diagnosoimaton ADHD
Diagnosoimaton ja siksi usein hoitamaton ADHD lapsella voi lisätä riskejä
Pitkällä aikavälillä vaikutukset voivat ulottua koulutukseen, työelämään ja ihmissuhteisiin. Siksi varhainen tuki on erittäin tärkeää.
Ajanvaraus Pikkujättiin
Jos lapsella on ADHD:hen viittaavia oireita tai hänen vointinsa huolettaa, varaa aika internetajanvarauksemme kautta tai soittamalla Pikkujätin ajanvaraus- ja neuvontapuhelimeen 010 380 8000. Ajanvaraus kannattaa tehdä suoraan lastenneurologille, lastenpsykiatrille tai nuorisopsykiatrille, mikäli lapsi on täyttänyt 13 vuotta.
Usein kysytyt kysymykset UKK)
Onko ADHD mielenterveyshäiriö?
ADHD ei ole mielenterveyshäiriö, vaan neurokehityksellinen häiriö. Se voi kuitenkin esiintyä yhdessä mielenterveyden haasteiden kanssa.
Mikä ero on ADD:llä ja ADHD:llä?
ADD tarkoittaa tarkkaamatonta ADHD:n muotoa ilman ylivilkkautta. ADHD on yleistermi, joka kattaa kaikki alatyypit.
Voiko ADHD parantua?
ADHD ei yleensä “parane”, mutta oireet voivat lieventyä iän myötä ja oikealla tuella lapsi pärjää erinomaisesti.
Mistä tietää, onko lapsella ADHD?
Keskeisiä merkkejä ovat pitkäkestoiset keskittymisvaikeudet, impulsiivisuus ja levottomuus useissa ympäristöissä.
Tarvitseeko ADHD-lapsi aina lääkitystä?
Ei tarvitse. Hoito suunnitellaan yksilöllisesti, ja monille riittää arjen tuki ja terapia.
Voiko ADHD olla ilman ylivilkkautta?
Kyllä. ADD-tyypissä keskittymisvaikeudet korostuvat ilman näkyvää yliaktiivisuutta.
Miten auttaa ADHD-lasta kotona?
Selkeät rutiinit, positiivinen palaute ja ennakoitava arki ovat avainasemassa.
Kummalta vanhemmalta ADHD periytyy?
ADHD ei periydy vain toiselta vanhemmalta, vaan kyse on useiden geenien yhteisvaikutuksesta. Lapsi voi periä alttiuden kummalta tahansa vanhemmalta tai molemmilta.
Mitä hoitamaton ADHD aiheuttaa?
Hoitamaton ADHD voi lisätä riskiä:
- heikompaan suoriutumiseen opinnoissa tai työelämässä
- mielenterveyden haasteisiin (ahdistus, masennus)
- sosiaalisiin vaikeuksiin
- itsetunto-ongelmiin
- tapaturma-alttiuteen
Mitä lääkkeitä käytetään ADHD:ssä?
Yleisimmät ADHD-lääkkeet ovat:
- stimulantit (esim. metyylifenidaatti, lisdeksamfetamiini)
- ei-stimulantit (esim. atomoksetiini, guanfasiini)
Mikä pahentaa ADHD-oireita?
Oireita voivat pahentaa:
- väsymys
- stressi
- liialliset ärsykkeet
- epäsäännöllinen arki
- epäselvät ohjeet
Mistä lapsen raivokohtaukset johtuvat?
Raivokohtaukset johtuvat usein:
- tunnesäätelyn vaikeuksista
- turhautumisesta
- kuormituksesta
- impulsiivisuudesta
Voiko ADHD-diagnoosista olla haittaa?
Useimmiten diagnoosista on hyötyä, koska se mahdollistaa tuen. Haittana voi joskus olla leimautumisen kokemus, mutta oikealla ymmärryksellä tämä voidaan ehkäistä.
Paljonko maksaa ADHD-tutkimus?
Julkisella puolella tutkimus on yleensä maksuton tai edullinen. Yksityisellä hinta voi olla noin 500–2000 €.
Mikä lääkäri tekee ADHD-diagnoosin?
Diagnoosin tekee yleensä:
Arvio tehdään usein moniammatillisesti.
Onko ADHD-lapsella huono muisti?
ADHD ei tarkoita huonoa muistia, mutta työmuisti voi olla heikompi. Tämä näkyy esimerkiksi ohjeiden unohtamisena.
Mitä on hyperaktiivisuus?
Hyperaktiivisuus tarkoittaa:
- jatkuvaa liikehdintää
- levottomuutta
- vaikeutta pysyä paikallaan
Kauanko kestää, että ADHD-lääke vaikuttaa?
- Stimulantit: vaikutus voi alkaa jo samana päivänä
- Ei-stimulantit: vaikutus alkaa usein viikkojen kuluessa
Voiko ADHD-lapsi olla hyvä koulussa?
Oikealla tuella ADHD-lapsi voi pärjätä erinomaisesti koulussa ja hyödyntää omia vahvuuksiaan.
Lähteet
(1) Käypä hoito -suositus – ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö)
