Apua vanhemmuuteen – Helpottavat vastaukset tuoreiden vanhempien huoliin

apua_vanhemmuuteen
Kun perheeseen syntyy vauva, elämä mullistuu monin tavoin. Äitiyden ja isyyden mukana tulevat usein myös huoli, syyllisyys, epävarmuus ja uupumus. Pikkujätin perhepsykoterapeutti Anne Lukkarila kertoo, miten pärjätä suorituspaineiden alla ja milloin vanhemmuuteen kannattaa hakea tukea. ”Lapsi ei tarvitse täydellisiä vanhempia, vaan inhimilliset vanhemmat”, Lukkarila sanoo.

Mikä tuoreita vanhempia ahdistaa tyypillisesti?

Tuoreiden vanhempien huolet liittyvät usein siihen, osaako olla hyvä vanhempi vauvalle, hoitaa häntä hyvin ja huolehtia hänen tarpeistaan.

Epävarmuus syntyy siitä, että uusi vanhempi ei vielä tiedä, millaista vanhemmuus on. Kaikki on uutta.

Olen huolissani vanhemmuudestani – onko se normaalia?

Huoli on hyvin luonnollista. Vastuu vauvasta voi tuntua pelottavalta. Siihen auttaa usein se, että yrittää hyväksyä omaa epävarmuuttaan ja sen, ettei vielä osaa ja ollaan uuden äärellä. Vanhemmuutta opetellaan yhdessä vauvan kanssa.

Silloin, kun jokin asia mietityttää tai huolestuttaa, kannattaa asia ottaa puheeksi puolison, ystävän, sukulaisen tai asiantuntijan kanssa. On hyvä muistaa, että kun arki sujuu pääasiassa ihan hyvin, se tarkoittaa yleensä, että vauvallakin on hyvä olla.

Me Pikkujätissä olemme perheitä varten, ja meille kannattaa myös tulla juttelemaan matalalla kynnyksellä, jos jokin vanhemmuudessa, lapsen hyvinvoinnissa tai kehityksessä mietityttää. Usein jo huolesta keskusteleminen ammattilaisen kanssa auttaa. Yksin ei pidä jäädä.

Vanhemmuuden suorituspaineet – miten pärjätä niiden kanssa?

  • Nykymaailmassa suorittaminen ja vaativuus ovat usein läsnä monella elämänalueella, niin myös vanhemmuudessa. Osin sitä selittää valtava tietomäärä, joka nykyään on tarjolla.
  • On paljon erilaisia kanavia, joissa tuore äiti tai isä voi kohdata erilaisia, ristiriitaisia ja jopa jyrkkiäkin mielipiteitä ja neuvoja vanhemmuudesta. Siitä voi seurata riittämättömyyden tunteita, epävarmuutta ja syyllisyyttä siitä, osaako olla riittävän hyvä vanhempi ja osaako toimia oikein lapsen kanssa. Liika suorittaminen ja täydellisyyden tavoittelu voi viedä vanhemmuudesta lapsen suuresti tarvitseman ilon ja läsnäolon.
  • Vanhemmuutta ei tarvitse suorittaa, vaikka vauvan hyvinvoinnin eteen pitääkin tehdä paljon. On tärkeää yrittää kuunnella itseään, luottaa omiin kykyihinsä vanhempana ja löytää oma tapa olla vanhempi juuri tälle vauvalle.
  • Lapset ja perheet ovat erilaisia, ja on hyvä muistaa, että erilaiset ohjeet ja neuvot ovat suuntaa antavia. Harva asia pitää tehdä juuri tietyllä tavalla. On monia tapoja toimia oikein. Yleensä vauvat ovat taitavia kertomaan, mitä he tarvitsevat.
  • Lapsen kehitykselle on äärimmäisen tärkeää, että lapsi kokee vanhemman nauttivan ja iloitsevan hänen seurastaan ja haluaa olla hänen kanssaan. Kaikkia hyödyttää, kun vanhemmat yrittävät hyväksyä epätäydellisyytensä, vähentävät suorittamista sekä lisäävät yhdessäoloa ja leikkiä. Lapsi ei tarvitse täydellisiä vanhempia, vaan inhimilliset vanhemmat.

Vauva-arki uuvuttaa – mikä auttaa väsynyttä vanhempaa?

On hyvin tavallista, että pienen lapsen vanhempi on väsynyt. Siitä ei tarvitse syyllistyä.

On kuitenkin hyvä muistaa, että vanhemman uupumus voi vaikuttaa myös vauvaan, jos se jatkuu pitkään. Vanhemman väsymys voi näkyä eleissä, ilmeissä ja otteissa, väsynyt vanhempi ei jaksa välttämättä olla täysin läsnä vauvalle ja vauvan hoitamisesta voi tulla mekaanista. Väsymys vaikuttaa myös parisuhteeseen, ja riitoja voi tulla enemmän.

  • Omasta jaksamisesta ja levosta huolehtiminen on hyvin tärkeää. Jos mahdollista, puolison kanssa kannattaa keskustella ja sopia siitä, miten vauvan hoito järjestetään ja voitaisiinko esimerkiksi vuorotella yöheräämisissä.
  • Vanhemmuus on toisinaan rankkaa. On tärkeä ymmärtää ja hyväksyä, että avun pyytäminen on OK. Ole armollinen ja myötätuntoinen itsellesi. Vauva-arjen ei tarvitse olla yksinäistä suorittamista.
  • Tukiverkostoaan voi myös pyytää apuun, jos sellainen on. Voisivatko isovanhemmat välillä auttaa, jotta vanhemmat saisivat nukkua? Lapsenhoitoapua kannattaa kysyä neuvolan kautta, jos omaa tukiverkostoa ei ole.

Olenko huono vanhempi, kun lapsen yöheräily kiukuttaa?

Moni vanhempi sanoo, ettei ole koskaan tuntenut niin voimakkaita tunteita kuin oman lapsensa kanssa. Et siis ole yksin.

Kaikenlaiset tunteet ovat normaaleja, ja tunteet tulevat ja menevät. Kurjien tunteiden takana on kuitenkin usein jokin syy. Niitä kohdatessaan onkin hyvä kysyä itseltään, mistä ne kertovat. Mitä minulle kuuluu, mikä tuottaa huolta, olenko huolehtinut itsestäni tarpeeksi vai kaipaanko unta tai vain taukoa vauva-arjesta?

Jos raivostuttaa, olet ehkä liian kovilla ja sinun täytyy saada levätä ja rauhoittua.

Kaipaan omaa aikaa ja koen siitä syyllisyyttä – mitä tehdä?

Syyllisyys oman ajan kaipuusta on tavallista pienten lasten vanhemmilla. Varsinkin äitiyteen liittyy usein ajatus, että lapsi tarvitsee vanhempiaan taukoamatta.

Äidin tai isän ei kuitenkaan tarvitse olla lapsen kanssa ihan joka hetki. On erittäin tärkeää, että vanhemmat huolehtivat myös omista tarpeistaan ja pitävät hyvää huolta itsestään, käyvät välillä tuulettumassa ja hoitavat parisuhdettaan. On vauvan etu, että vanhemmat eivät ole aivan poikki.

Jos sinulla on puoliso, vanhemmuuden vastuu kannattaa jakaa alusta lähtien. Mikäli olet yksin, löytyisikö lähipiiristä luottoihminen, joka voisi olla lapsen elämässä?

Vanhemman uupumus – milloin kannattaa hakea apua?

Apua vanhemmuuteen kannattaa hakea, vaikka huoli olisi pienikin. Huolilla on nimittäin taipumus kasvaa ja monimutkaistua, jos ne jatkuvat pidempään.

Hae tukea vanhemmuuteen, jos lähipiirin apu ei auta tai kaipaat asiantuntijan neuvoja.

Mikäli huolet täyttävät mielen, et jaksa olla läsnä lapselle tai odotat vain, että hän nukahtaisi ja saisit kaatua sänkyyn, on hyvä idea tulla juttelemaan meille Pikkujättiin. Meiltä löytyy monenlaista apua ja tukea vanhemmuuteen. Voit varata ajan esimerkiksi psykologille tai perhepsykoterapeutille.


Asiantuntijana Pikkujätin perhepsykoterapeutti, psykologi Anne Lukkarila.

FacebookTwitterLinkedIn