Lasten ja nuorten aivot ovat jatkuvassa muutoksessa ja kehittyvät pitkälle aikuisuuteen asti. Tätä kehitystä ei voi millään nopeuttaa, mutta sitä voi ikävä kyllä häiritä.
Pikkujätin neuropsykologian erikoispsykologi ja professori Nina Sajaniemen ja varhaiskasvatuksen opettaja Taina Sainion uutuuskirja Kasvurauhaa kehittyville aivoille pureutuu siihen, miten ympäristö, kasvatuskulttuuri ja teknologinen murros vaikuttavat lasten ja nuorten kehittyviin aivoihin. Aivot ovat keskeinen elin, ne ovat mielen, tunteiden, kielen, ajattelun ja oppimisen koti.
Sajaniemi on toiminut Pikkujätissä neuropsykologina yli 20 vuotta, jonka aikana muutos lasten ja nuorten aivoterveydessä on alkanut näkyä entistä selkeämmin.
Vuodesta toiseen yleisiä syitä tulla vastaanotolle ovat olleet tarkkaamattomuus, ryhmässä toimimisen ongelmat sekä lukemiseen ja matematiikkaan liittyvät oppimisvaikeudet.
– Nyt oppimisvaikeudet ovat alkaneet korostua ja liukua laaja-alaisempaan suuntaan. Lisäksi nykyajassa korostuvat lasten ja nuorten pelko ja ahdistuneisuus, Sajaniemi kertoo.
– Usein on myös kyse aivojen kuormittuneisuudesta. Ratkaisu voi löytyä kiinnittämällä huomiota ympäristön aivoergonomiaan ja vaikuttamalla siihen, Sajaniemi painottaa.
Sajaniemen mukaan kasvurauhan mahdollistaminen lapselle on ensisijaisesti aikuisten käsissä. Lapsi tai nuori ei ole itse vielä valmis ottamaan vastuuta omasta ympäristöstään.
Monet vanhemmat ja opettajat ymmärtävät hyvin, miten yhteiskunta on muuttunut ja miten erilaisessa todellisuudessa nykylapset elävät menneeseen verrattuna.
– Aikuisen voi silti olla vaikea ymmärtää, mitä on kasvaa kännykkä kädessä. Vanhemmat ovat itse saaneet kasvaa aikuisuuteen aikana, jolloin ei ole ollut samanlaista informaatiotulvaa ja somea kuin nyt.
Sananiemen mukaan lasten erilaisten oireiden taustalla on aika usein liiallinen ruutuaika. Jokaisen lastenlääkärin, erikoislääkärin ja psykologin pitäisi olla valmis ottamaan se puheeksi vastaanotolla.
– Kyllä ruoansulatusvaivoissakin lähdetään ensiksi kokeilemaan, mitä oireille tapahtuu, jos jätetään vatsaa ärsyttäviä ruoka-aineita pois. Samaan tapaan ahdistus- ja masennusoireissa tai keskittymisvaikeuksissa pitäisi katsoa, mitä tapahtuu, jos suuri ongelmille altistaja eli some ja älylaitteet jätetään pois tai niiden käyttöä rajoitetaan huomattavasti.
– Eikä se tarkoita, etteikö kännykässä olisi paljon hyödyllistä ja hyvääkin. Pitää vain tulla tietoiseksi pahoista vaikuttimista, koska somealustat ja algoritmit viis veisaavat siitä, miten ihminen voi, Sajaniemi sanoo.
Lakimuutos oppituntien kännykkäkiellosta on Sajaniemen mielestä tervetullut uudistus. Hän kuitenkin toivoo, että se saataisiin ulotettua myös välitunteihin. On kasvavaa sekä tutkimukseen että kokemukseen perustuvaa näyttöä siitä, että koko koulupäivänaikainen kännykkäkielto vähentää kiusaamisista ja vahvistaa tarkkaavuutta, keskittymistä ja oppimista.
Sajaniemi muistuttaa, että kaikkia perhearjen haasteita ei kannata kaataa älylaitteiden piikkiin, sillä lapsen ja nuoren normaaliin kasvuun ja kehitykseen kuuluu myös ailahtelua.
– Yritän työssäni kannustaa vanhempia luottamaan siihen, että heidän lapsensa on terveen kasvun ja kehityksen polulla, vaikka tunnepurkaukset ovat joskus voimakkaita. Aina ei ole kyse siitä, että lapsessa tai nuoressa on häiriötila. Ympäristössä saattaa olla jotakin kestokyvyn ylittävää.
Toivonpilkahduksena Sajaniemi kertoo, että aivoterveyden edistäminen ei ole koskaan liian myöhäistä. Aivot ovat plastiset ja käyttöriippuvaiset eli ne muovautuvat sen mukaan, miten niitä käytetään.
Kasvurauhaa kehittyville aivoille -kirja kutsuu pohtimaan, miten voisimme rakentaa inhimillisesti kestävää, aivoterveyttä tukevaa yhteiskuntaa. Sellaista, jossa lapsilla on lupa ihmetellä ja aikuisilla kyky asettua lapsen asemaan. Tämän päivän maailmassa tarvitaan ennen kaikkea taitoa olla ihmisiksi: ymmärtää, auttaa ja kohdata toinen ihminen.
– Oleellista on, että lapsi ja nuori pitää saada kiinnostumaan ruudun ulkopuolisesta maailmasta.
Sajaniemi toivoo, että vanhempi voi saada kirjan kautta luottamusta lapsen kasvuun ja kehitykseen, uskallusta olla aikuinen ja kohdata lapsen paha mieli ja hetkelliset protestoinnit.
Kasvurauhaa kehittyville aivoille
Nina Sajaniemi & Taina Sainio
Santalahti, 2025
Uutuuskirja lasten ja nuorten aivoterveydestä pyytää kasvurauhaa kehittyville aivoille
Lapsen kanssa matkustaminen – Ota talteen lastenlääkärimme muistilista
Pikkujätti avaa lasten ja nuorten lääkäriaseman Turkuun
