Kerro meille mielipiteesi uusista kotisivuistamme. Autat meitä kehittämään kotisivujamme myös jatkossa.

(Arvomme 30.6. mennessä kaikkien palautetta antaneiden kesken 3 kpl Pikkujätin rantapyyhkeitä ja pienen ensiapupakkauksen (á 25 €/kpl).)

Lastenkardiologit: Lasten liikuntaa ei saa rajoittaa perusteettomasti

Lastenkardiologit: Lasten liikuntaa ei saa rajoittaa perusteettomasti

Julkaistu

Uutinen Espoossa koulun liikuntatunnilla menehtyneestä pojasta on herättänyt laajan keskustelun julkisuudessa. Tällainen tapahtuma on suuri tragedia omaisten lisäksi koko kouluyhteisölle, ja se koskettaa myös ihmisiä kaikkialla Suomessa. Lasten sydänlääkärit Tuija Poutanen Taysista ja Anita Hiippala HUSista kirjoittavat kannanotossaan, ettei lasten liikuntaa pidä rajoittaa perusteettomasti.

Espoon tapahtumien valitettavana lopputulemana nyt keskustellaan koululiikunnassa käytettävien testien rajoittamisesta. Se johtaa pelkoihin fyysisesti vaativampaa liikuntaa kohtaan ja liikunnan vähentämiseen entisestään jo muutenkin liian vähän liikkuvilla lapsilla. Toivoisimme keskustelun kääntämistä siihen suuntaan, että koulun terveystarkastuksissa pyritään etsimään ja löytämään ne harvat yksilöt, joille liikunta voi olla vaarallista.

Äkkikuolemat ovat lapsilla ja nuorilla erittäin harvinaisia ja ne ovat useimmiten sydänperäisiä. Arviolta vain noin neljäsosa äkkikuolemista tapahtuu liikunnan yhteydessä. Näissä tapauksissa suurella osalla on ollut jokin altistava sydänsairaus, jota ei oltu havaittu aikaisemmin. Äkkikuolemia tapahtuu myös levossa ja nukkuessa, jolloin niitä ei voida estää liikuntaa rajoittamalla. Merkittävimpiä sydänperäisen äkkikuoleman syitä ovat sydänlihaksen sairaudet, perinnölliset rytmihäiriösairaudet ja rakennepoikkeavuudet. Lapset ja nuoret ovat usein oireettomia, mikä vaikeuttaa sairauden löytämistä. Äkkikuolemaa on kuitenkin usein edeltänyt tajunnanmenetys rasituksessa, joka on tulkittu virheellisesti tavalliseksi pyörtymiseksi.

Koulun terveystarkastusten esitietolomakkeeseen lisättävillä sydänterveyteen liittyvillä kysymyksillä voidaan kiinnittää huomiota mahdollisiin suvun mahdollisiin perinnöllisiin sydänsairauksiin sekä niihin oireisiin ja lääkärintarkastuksen tutkimuslöydöksiin, jotka viittaavat mahdolliseen sydänsairauteen ja järjestettäisiin tarvittavat lisätutkimukset. Tällä tavoin löydettäisiin suurin osa niistä lapsista, joilla on äkkikuolemalle altistava sydänsairaus.

Lasten ja nuorten liikunta on hyödyllistä tuki- ja liikuntaelimistön terveydelle, sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä, painon hallinnassa ja kohonneen verenpaineen alentamisessa. Lapsuusiän liikunnalla on tärkeä merkitys aikuisiän sydänsairauksien ennaltaehkäisyssä. Suomalainen liikuntasuositus suosittelee 2 tunnin päivittäistä liikuntaa alle kouluikäisille lapsille ja 7–18-vuotiaille vähintään 1–2 tunnin liikuntaa päivässä. Suomalaisen liikuntatutkimuksen mukaan vain 50 % alakoululaisista ja 17 % yläkoululaisista liikkuu suosituksen mukaisesti. Tämän tiedon valossa on tärkeää, että kouluissa ja kodeissa tehdään työtä lasten liikunnan mahdollistamiseksi ja lisäämiseksi.

Terveiden oireettomien lasten liikuntaa ei pidä rajoittaa, vaan lapsia tulee kannustaa liikunnan lisäämiseksi kaikilla tavoin. On erittäin tärkeää, että kaikki lapset saavat osallistua koululiikuntaan omien voimiensa mukaisesti. Koulussa kaikki lapset perheen varallisuudesta riippumatta saavat mahdollisuuden osallistua ja kokeilla erilaisia liikuntamuotoja. Koulun liikuntaan osallistumisella on myös tärkeä sosiaalinen merkitys.

Kirjoituksen sisältö perustuu Suomen Lääkärilehdessä 31.8.2018 julkaistuun artikkeliin ”Tarvitaanko urheilevien lasten ja nuorten sydänterveystarkastuksia Suomessa?” Artikkeli on tiedotteen liitteenä (lähde STTinfo)

Lasten sydänlääkäri Tuija Poutanen, Tays
Lasten sydänlääkäri Anita Hiippala, HUS

lähde: STTinfo.fi

« Takaisin ajankohtaista osioon