Lasten ja nuorten kehityksen haasteiden tunnistaminen

Lasten ja nuorten kehityksen haasteiden tunnistaminen

Julkaistu

Lapset ja nuoret käyttävät yhä enemmän mielenterveyspalveluita. Tämä ei välttämättä kerro ongelmien lisääntymisestä, vaan paremmasta ymmärryksestä lapsen kehityksestä ja aikaisemmasta puuttumisesta kehityksen erilaisiin haasteisiin.
Kun oma lapsi tai nuori on avun tarpeessa, vanhempi liian usein etsii turhaan syytä itsestään: vain pieni osa lasten ja nuorten mielenterveysongelmista johtuu perhevuorovaikutuksen tai kasvatuksen ongelmista.
Päinvastoin, vanhemmat ovat useimmiten hyvin perillä sensitiivisen, lapsen kehitystä tukevan vanhemmuuden periaatteista. Silti lapsi voi kohdata tunteiden säätelyyn liittyviä vaikeuksia.

Enenevässä määrin tietoa on kertynyt siitä miten erilaiset biologiset tekijät, kuten aivojen rakenteeseen ja toimintaan liittyvät tekijät, vaikuttavat käyttäytymiseen, tunteiden säätelyyn, tiedon prosessointiin ja sitä kautta lasten ja nuorten hyvinvointiin ja kehityspolkuihin. Biologiset tekijät asettavatkin usein lapsen ja perheen erilaisten odottamattomien haasteiden eteen, josta voi kuitenkin selvitä hyvin. Hyvä esimerkki tästä on lasten ja nuorten ahdistushäiriöt,
jotka ovat yleisimpiä lasten ja nuorten mielenterveysongelmia. Ahdistuneisuus ilmaantuu usein ensimmäisen kerran jo ala-asteiässä, usein yllätyksenä koko perheelle.

Kuva: Pikkujätti

AHDISTUMISHERKKYYS ON SYNNYNNÄISTÄ

Joillakin, mutta ei kaikilla lapsilla ahdistukseen liittyvään kehityspolkuun liittyy estynyt tai herkästi reagoiva temperamentti, jonka on näyttäytynyt jo vauvaiässä. Lasten ahdistus ilmenee yleensä ensimmäiseksi jonakin spesifinä pelkona, ja siihen usein liittyy korostunutta huolestuneisuutta ja somaattisia tuntemuksia.
80 % niistä, joilla jokin fobia kehittyy aikuisikään mennessä, se ilmaantuu jo noin 10 ikävuoteen mennessä.
Ahdistustaipumus on yleensä aika pysyvä, ja ahdistuksen kohteet saattavat vaihtua kehityksen edetessä. Vaikka vanhemmat eivät juurikaan voi vaikuttaa lapsen synnynnäiseen ahdistumisherkkyyteen, vanhemmat voivat auttaa lasta monella tapaa pääsemään yli peloista ja huolista. Joskus lapsen ahdistus kuitenkin ahdistaa vanhempaa niin että auttaminen vaikeutuu. Ulkopuolisesta avusta voi siis olla hyötyä auttamaan vanhempia tukemaan lastaan parhaalla mahdollisella tavalla. Myös lasta voi auttaa pelon jäsentäminen ja uudenlaisen rohkeuden kasvattaminen hoidollisessa kontekstissa. Tutkimukseen perustuvaa tietoa ja hoitomuotoja on saatavilla.

HYVÄ HOITO TUOTTAA LAPSELLE HYÖDYLLISIÄ TUNNETAITOJA

Lasten ja nuorten mielenterveysongelmissa tärkeää on hyvin ajoitettu apu. Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä useammin apu lapselle kulkee vanhemman kautta. Arjessa on paljon mahdollisuuksia tukea ja auttaa lasta, mutta ammattilaiset voivat auttaa näiden mahdollisuuksien huomaamisessa ja systemaattisessa hyödyntämisessä. Vanhemman lapsen ja nuoren kohdalla on tärkeää antaa mahdollisuus omaan kasvuun oivallusten ja tunteiden kanssa työskentelyn kautta.
Joskus tarvitaan myös apua lapsen tai nuoren oman motivaation kasvattamiseen. Ahdistuneella lapsella se voi olla kokemus siitä että minä itse voin oppia säätelemään tunteitani niin että uskallan, voin ja pystyn.
Herkästi kiukustuvalla tai raivoavalla lapsella se voi olla oivallus siitä, että raivoaminen on väsyttävää ja haltuun voi ottaa muitakin keinoja päästä tilanteessa eteenpäin. Lapsena koetut mielenterveyshaasteet voivat tuottaa lapselle taitoja ja eväitä selvitä hankalista tunteista – taitoja, jotka kantavat aikuisuuteen saakka.

Asiantuntijana Anu-­Katriina Pesonen
Lasten ja nuorten erikoispsykologi,
PsT, dosentti

Varaa vastaanottoaika internetajanvarauksesta
tai ajanvarauksen numerosta 010 380 8000.

« Takaisin ajankohtaista osioon