Kuinka valmistautua perheenä lapsen lääkärikäyntiin?

Kuinka valmistautua perheenä lapsen lääkärikäyntiin?

Julkaistu

Lääkärissä käynti on niin lapselle kuin usein koko perheellekin pikkuisen jännittävä tapahtuma. On viisasta valmistella lapsi siihen, mitä todennäköisesti tulee tapahtumaan.

Vastaanoton aluksi lääkäri tutustuu perheeseen ja perhe lääkäriin. Vanhemmat ja lääkäri juttelevat. Lääkäri päättää sitten, miten hän tutkii lasta. Tutkimus riippuu vaivasta. Tavallisinta on, että lääkäri kuuntelee stetoskoopilla rintaa ja selkää. Sen jälkeen hän usein kurkistaa korviin ja suuhun. Syvälle suuhun ei työnnetä mitään, mutta joskus lääkäri joutuu kevyesti painamaan kieltä lastalla, jotta hän näkisi kunnolla. Vanhemman kannattaa kertoa, että hän on lapsen kanssa ihan koko ajan, eikä lasta missään tilanteessa jätetä yksin.

Erilaiset lääkärileikkivälineet ovat hyviä, samoin kirjat, joissa kerrotaan vastaanottokäynneistä. Niitä kannattaa lukea yhdessä lapsen kanssa. Jos jokin asia jää mietityttämään, voitte päättää, että kysytte asiasta sitten kun menette lääkäriin. Voitte myös sopia, että kerrotte lääkärille, jos jokin erityisesti pelottaa.

Lapselle ei kannata luvata esimerkiksi sitä, ettei vastaanotolla pistetä, sillä joskus voi olla tarpeen ottaa verinäytteitä. Tilanteesta riippuu, otetaanko näyte sormenpäästä vai kyynärtaipeesta. Näytteenottajat ovat taitavia ja neulat pieniä, eikä suurta kipua yleensä tunnu, mutta kivuttomuutta ei kannata mennä lupaamaan.

Vastaanotolle kannattaa tulla hyvissä ajoin. Silloin lapsi ehtii rauhoittua, tutustua odotustiloihin ja leikkiä hieman ennen käyntiä. Lapsi voi kokea stressaavana, jos vastaanotolle, vieraaseen paikkaan, on rynnättävä heti.

Myös omaa käytöstä on hyvä miettiä. Oma kiire, huoli ja stressi välittyvät jo pienelle vauvalle. Hengitä syvään ja rauhoita tahtia. Jo tämä poistaa lapsen jännitystä.

Jos vastaanoton aihe liittyy johonkin, jota on jo selvitelty muualla, kannattaa mahdolliset potilaskertomuskopiot ottaa mukaan. Lääkkeistä ja voiteista, jotka ovat jo käytössä, voi ottaa kuvan. Ennen käyntiä kannattaa myös mennä Kanta.fi – sivustolle ja ruksia kohta, jolla annetaan terveydenhuollon ammattilaisille lupa katsoa toistensa kirjauksia. Myös neuvolakortin voi ottaa mukaan. Jos vastaanoton aihe liittyy kasvuun tai esimerkiksi ravitsemukseen, voi olla hyvä idea pyytää neuvolasta tai kouluterveydenhuollosta kopiot kasvukäyristä mukaan. Kasvutiedot eivät valitettavasti näy Omakannassa.

Jos vastaanotolle on tulossa potilaan sisaruksia, heillekin kannattaa kertoa, mitä heiltä odotetaan. Kerro millaisesta käytöksestä olisit iloinen. Joskus sisarus on rauhoittava ja turvaa luova läheinen. Kovin puuhakas tai puhelias sisarus voi lisätä lapsipotilaan levottomuutta tai hankaloittaa aikuisten ja lääkärin keskustelua. Pikkujätissä yleensä kaikki lapset saavat tarran, mutta se ei kuitenkaan ole käynnin syy. Tarrasta on viisainta puhua pikkuisena palkintona, jonka kenties saa, jos kaikki menee hyvin.

Jos et ole hoitanut lasta viimeisimpien vuorokausien aikana, olisi hyvä selvittää ennen käyntiä miten lapsi on syönyt, juonut, nukkunut ja mitä lääkkeitä hänelle on mahdollisesti annettu. Purkeista voi vaikka napata kuvan muistin tueksi.

Pikkujätissä olemme hyvin tottuneita lapsiin ja perheisiin. Voitte tulla meille luottavaisin mielin!
Nähdään Pikkujätissä!

Terveisin,
Elina Hermanson
LT, Lastentautien erikoislääkäri, Nuorisolääkäri

Elina Hermansonille voit varata ajan internetajanvarauksen kautta tai puhelimitse numerosta 010 380 8000.

« Takaisin ajankohtaista osioon