Miten puhua lapselle sodasta, erosta, seksistä ja muista vaikeista asioista? Psykologin 7 neuvoa

1. Miten vaikeista aiheista kannattaa puhua lapselle?

Yleensä totuus on lapselle helpotus. Puhumattomuus voi saada lapsen kuvittelemaan, että asiat ovat pahemmin kuin ovatkaan tai että niistä ei saa puhua.

  • Oli aihe mikä tahansa, lapselle kannattaa yleensä puhua mahdollisimman rehellisesti ja toivoa korostaen. Ihan pienimmät lapset voi kuitenkin suojata raskailta uutisilta, kuten sodalta tai ilmastokatastrofeilta.
  • Ole tarkkana, ettet vähättele lapsen tunteita ja ajatuksia.
  • Muista tarjota lapselle mahdollisuus esittää kysymyksiä.
  • Meiltä Pikkujätistä saa apua kaikkien vaikeiden asioiden käsittelyyn. Voit tulla vastaanotolle yhdessä lapsen kanssa tai yksin.


2. Miten puhua lapselle sodasta?

Kuuntele ensin lapsen omia ajatuksia. Mitä hän ajattelee sodasta? Herättääkö se pelkoja ja millaisia?

Vastaa sitten ensin lapsen tunteisiin. Lapsen on tärkeää saada tuntea tunteensa ja kertoa niistä. Kerro, että ymmärrät, että hän on huolissaan ja että tiedät, että se on raskas tunne.

Kun lapsi saa käydä ajatuksiaan läpi kanssasi ja huomaa, että kuuntelet häntä, jo se hälventää usein hänen suurinta taakkaansa. Älä siksi koskaan sano lapselle, että hänen ei tarvitse ajatella asiaa. Se ei vähennä hänen huoltaan.

Kerro lapselle faktat sodasta vasta sitten, kun olette käsitelleet hänen tunteensa. Voit esimerkiksi sanoa, että on hyvin epätodennäköistä, että sota tulee tänne meille. Jos niin kuitenkin kävisi, niin sinä vanhempana pidät huolen, että pääsette turvaan.

3. Miten kertoa lapselle erosta?

Erosta olisi hyvä kertoa lapselle yhdessä. Ketään ei pidä syyllistää ja on tärkeää korostaa, ettei ero ole lapsen vika.

Kertokaa lapselle, miksi eroatte. Lapsen on helpompi ymmärtää ero, kun sille on jokin syy. Voitte esimerkiksi kertoa tarinan liitostanne ja selittää lapsen ikätaso huomioiden, miksi on tullut aika erota.

Lapsi kaipaa myös konkreettista tietoa eron seurauksista. Kertokaa hänelle, missä hänen lelunsa tulevat sijaitsemaan, missä hän asuu jatkossa ja kuinka usein tapaa kumpaakin vanhemmistaan.

Muistakaa kuunnella lapsen tunteita ja antakaa hänen surra. Lapsen surun tunteet saattavat näkyä eri tavalla ja eri tahdissa kuin aikuisten, mutta se ei tarkoita, etteikö lapsi kokisi surua.

Lapsi saattaa esimerkiksi vähätellä tapahtunutta tai vaikuttaa välinpitämättömältä tai jopa vihaiselta. Kyseessä on silloin todennäköisesti lapsen omannäköinen yritys sopeutua kipeältä tuntuvaan surulliseen asiaan.

4. Miten puhua lapselle kuolemasta?

Kuolemasta kannattaa puhua perheen ajatusmaailman tai vakaumuksen mukaan.

Surua ei pidä vähätellä, vaan lapsen surulle pitää antaa tilaa. Hänelle voi sanoa, että suru auttaa eteenpäin, eikä sitä kannata pelätä.

Kouluikäinen lapsi ymmärtää jo kuoleman lopullisuuden. Pienempi lapsi saattaa kysellä, milloin vaikkapa mummi tulee takaisin. Hänelle täytyy vain toistaa, että mummi ei enää palaa, ja ymmärtää, että hän toistaa kysymystä, koska asia on niin vaikea käsittää. Lapsen kanssa kannattaa myös muistella vainajaa yhdessä.

Kuoleman lähipiirissään kohdannut lapsi saattaa oireilla esimerkiksi olemalla tavallista takertuvampi tai tarvitsevampi. Se kertoo siitä, että lapsi kaipaa korostunutta turvaa, ja sitä kannattaa hänelle silloin tarjota.

5. Miten puhua lapselle seksuaalisuudesta?

Puhu lapselle kauniisti seksuaalisuudesta.

Kerro, että hän on hyvä, arvokas ja tärkeä, ja seksuaalisuudessa on kyse juurikin oman kehon arvostamisesta ja hoivaamisesta.

Älä koskaan pelottele lasta raskaaksi tulemisella tai taudeilla. Älä myöskään kysele tunkeilevia kysymyksiä tai painosta lasta puhumaan asiasta, jos hän ei tahdo.

Kysy sen sijaan, mitä lapsi tietää aiheesta. Lapsilla on joskus vääriä faktoja, ja ne kannattaa ottaa selville ja korjata.

6. Miten puhua lapselle ylipainosta?

Ylipainosta kannattaa jutella lapsen kanssa terveys edellä.

Kerro lapselle, että ylipaino on haitallista terveydelle, ja sen tähden teidän pitää perheenä miettiä, miten voisitte kaikki paremmin ja miten syötte ja liikutte jatkossa.

Muista kysyä lapselta, miltä ylipainosta puhuminen tuntuu hänestä. Kerro hänelle, että hän on hyvä ja arvokas juuri sellaisena kuin on ja kyse on vain siitä, että haluat hänen voivan hyvin ja pysyvän terveenä. Näin suojelet lasta ulkonäköpaineilta.

7. Miten puhua lapselle kuukautisista?

Kerro lapselle, että kuukautiset ovat maailman luonnollisin asia, josta kannattaa iloita.

Kuukautiset kertovat, että hän on tulossa naiseksi, ja se on ihanaa. Kerro lapselle faktat kuukautisista rehellisesti ja ole hänen tukenaan, jos asia mietityttää häntä. Voit kertoa myös, milloin omat kuukautisesi alkoivat ja mitä olisit itse halunnut silloin tietää.

Jos aihe nolottaa sinua ja sinun on siksi vaikea puhua kuukautisista lapselle, mieti, mistä häpeä johtuu. Ole tarkkana, ettet siirrä omaa häpeääsi lapselle.

Jos et tiedä, miten puhua lapsellesi hankalista aiheista tai kaipaat tukea, varaa rohkeasti aika psykologilta tai psykoterapeutilta.

Asiantuntijana Pikkujätin psykologi ja psykoterapeutti Leea Mattila.

Ulkonäköpaineet koskettavat myös poikia – Näin puhut ulkonäöstä lapsen kanssa

Mitä on ulkonäköpaineiden takana? – Mielen haasteet eivät ratkea ulkonäköä muuttamalla

Ulkonäköpaineet tarkoittavat omaan kehoon kohdistuvaa huolta, kriittisyyttä, tyytymättömyyttä ja epävarmuutta. Ulkonäköpaineet voivat kohdistua mihin tahansa asiaan omassa kehossa. Nuoria mietityttää usein esimerkiksi paino tai akne.

Yhteistä lasten ja nuorten ulkonäköpaineille on se, että ne ovat tyypillisesti mielen haasteita, jotka kanavoituvat kehonkuvaan. Lapsi voi esimerkiksi pelätä, ettei riitä omana itsenään tai etteivät muut hyväksy häntä ja hän tulee hylätyksi. Hän kanavoi huolen ulkonäköönsä ja yrittää ratkaista sen vaikkapa värjäämällä hiuksensa ajatellen, että uusi hiusväri tekee hänet tyytyväiseksi.

Todellisuudessa näitä mielen haasteita ei voi ratkaista muokkaamalla ulkonäköään. Ulkonäön sijaan huomiota tarvitsee lapsen mieli eli esimerkiksi itsetunto tai turvattomuuden tunne, jota lapsi yrittää paikata ulkonäköään muuttamalla.


Poikien ulkonäköpaineet jäävät helposti huomiotta – Some tulvii vertailukohteita

Lähes jokainen kokee ulkonäköpaineita joskus. Ulkonäköpaineet eivät ole vain tyttöjen ongelma, poikien ulkonäköpaineet ovat vain vaietumpi asia.

Lapsilla voi olla ulkonäköpaineita jo hyvin nuorina, alakoulusta lähtien. Asiaa pahentaa se, että nykyisin lapset eivät vertaa itseään vain omiin luokkakavereihinsa, vaan vertailukohteena on somen kautta koko maailma.

Some ja ulkonäköpaineet ovatkin tutkimusten mukaan yhteydessä. Tiedetään, että paljon somea käyttävillä on muita enemmän ulkonäköpaineita ja ahdistusoireita.

Vanhempi, puhu arvostavasti itsestäsi – Nuori imee ympäristön arvoja itseensä 

Ulkonäköpaineita aiheuttavat muihin vertailun lisäksi kulttuurin ja yhteiskunnan kauneusihanteet ja muoti- ja ulkonäkötrendit. Tällä hetkellä pinnalla ovat esimerkiksi ripsien pidennykset ja tietyt lenkkarit. Lapsi voi kokea painetta, että hänenkin pitäisi saada nämä ollakseen trendikäs ja kuuluakseen joukkoon.

Lasten ja nuorten ulkonäköpaineita lisäävät myös ystävien ja vanhempien ajatukset ja arvot, sillä kouluiässä lapsi imee itseensä moraalisia ja eettisiä käsityksiä.

Jos vanhemmat tavoittelevat ulkoista materiaa, kuten hienompaa autoa tai käsilaukkua, kommentoivat toisten ulkonäköä tai tuskailevat omaansa, lapsi saattaa saada signaalin, että ulkonäkö on kytketty ihmisarvoon. Se voi lisätä ulkonäköpaineita.

Vanhemman ei tulisikaan koskaan vähätellä ulkonäköään, vaan itsestä tulisi puhua arvostavasti ja hyväksyvästi.

Toisten ihmisten ulkonäköä ei myöskään pidä arvostella millään lailla. Ei tulisi päivitellä kenenkään painoa, vaatteita, kampausta, tatuointeja tai mitään muutakaan.

Nuorten ulkonäköpaineet voivat näkyä murehtimisena tai alakulona – tunnista merkit

Ulkonäköpaineista voi kertoa nuoren tarve näyttää tietynlaiselta tai ostaa tiettyjä vaatteita tai meikkejä. Merkki ulkonäköpaineista voi olla myös se, jos nuori kiinnittää voimakkaasti huomiota omaan kehoonsa tai yrittää muokata sitä esimerkiksi laihduttamalla, urheilemalla paljon tai värjäämällä hiuksiaan.

Joskus ulkonäköpaineet näkyvät sosiaalisena vetäytymisenä, eristäytymisenä, alakuloisuutena ja murehtimisena. Mikäli nuori ei enää tapaa kavereitaan tai on paljon allapäin, kyse voi siis olla monen muun syyn ohella tai niiden lisäksi ulkonäköpaineista.

Pahimmillaan nuorten ulkonäköpaineet voivat johtaa kehonkuvan vääristymiseen, syömishäiriöön ja muihin mielenterveydenhäiriöihin, kuten ahdistukseen.

Luo kotiin turvallinen ilmapiiri – Näin puhut ulkonäköpaineista nuoren kanssa

Lapsen ja nuoren kanssa kannattaa puhua ulkonäköpaineista, vaikkei huolta olisikaan. Jos nuori itse kertoo, että hänellä on ulkonäköpaineita tai vanhemmalla herää huoli asiasta, keskustelu on erityisen tärkeää.

  • Kysy, mitä lapsi ajattelee ulkonäköpaineista ja onko hän kohdannut niitä. Nuorelta voi kysyä myös, mitä hänen kaverinsa ajattelevat ulkonäöstä.
  • Omien tunteiden käsittely auttaa ulkonäköpaineiden päihittämisessä. Siksi nuorta kannattaa kannustaa pohtimaan, mistä tarve muokata jotain omassa ulkonäössä tulee. Voisiko sen taustalla olla riittämättömyyttä, hylätyksi tulemisen pelkoa tai tarvetta piristää itseään jotenkin?
  • Muista olla myötätuntoinen nuorta kohtaan. Toisen ymmärrys ja empatia ovat hyvin terapeuttisia. Nuorelle on tärkeää, että asetut hänen rinnalleen ja jaat sen, mitä hänen mielessään on. Näin hän ei jää yksin ajatustensa kanssa. Pyri luomaan kotiin kulttuuri, jossa on turvallinen ilmapiiri, jotta nuori uskaltaa puhua tunteistaan.
  • Muistuta nuorelle, että hän on arvokas omana itsenään. Terve itsetunto auttaa selättämään ulkonäköpaineet. Sen muodostumisessa vanhempien tuki ja lämmin kohtaava vuorovaikutus on tärkeää.
  • Tärkeää on keskustella aiheesta uteliaisuudella ja myönteisesti. Muista, että lapselle tai nuorelle ei kannata saarnata. Silloin viesti menee harvoin perille.

Tue nuorta elämän harmeissa – näin autat häntä kehittämään resilienssiään

Resilienssi eli psykologinen joustavuus tarkoittaa kykyä kestää vaikeuksia ja ponnistaa ylös niiden jälkeen. Se auttaa kestämään ulkonäköpaineita ja se on ominaisuus, jota voi kehittää.

Vanhempi voi vahvistaa nuoren resilienssiä tukemalla häntä elämän harmeissa ja huolissa niin, että nuori kykenee kestämään niitä ja kokee tulevansa ymmärretyksi.

Resilienssi ei kehity, jos lapsi ei kohtaa lainkaan vastoinkäymisiä. Se ei myöskään kehity, jos lapsi jää yksin vaikeuksiensa kanssa.

Nuorta ei siis kannata suojella liikaa, mutta häntä ei saa jättää selviämään murheistaan yksin.

Puhukaa ammattilaiselle ajoissa – Vastaanotolle voi tulla joko yksin tai yhdessä

Nuoren ulkonäköpaineisiin voi hakea apua jo ennaltaehkäisevästi. Meille Pikkujättiin kannattaa tulla juttelemaan aina, jos nuori tai vanhempi kaipaa apua aiheen pohdiskeluun. Jos ulkonäköpaineet aiheuttavat esimerkiksi ahdistusta tai muutoksia syömisessä, avulla on jo kiire.

Vanhemman on tärkeää myös yrittää herättää nuoren oma motivaatio, jotta tämä haluaisi saada apua. Vastentahtoisen nuoren auttaminen on vaikeampaa kuin nuoren, joka ymmärtää, että avun hakeminen ei ole huonommuutta vaan se antaa hänelle voimavaroja.

Motivaatiota voi herätellä keskustelemalla nuoren kanssa häntä arvostaen. Nuorta voi houkutella myös kokeilemaan: ”lähde ainakin ensikäynnille ja päätä kantasi vasta sitten!”

Meille Pikkujättiin voit varata ajan joko nuorelle, koko perheelle tai vanhemmalle. Varaa aika tällöin psykologille tai psykoterapeutille.  


Asiantuntijana Pikkujätin psykologi ja psykoterapeutti Leea Mattila.

Koulukiusaaminen voi herättää hädän myös vanhemmassa – Perheterapeutin 6 neuvoa koko perheelle

1. Koulukiusaaminen voi olla ulkopuolelle jättämistä, haukkumista tai fyysistä väkivaltaa

Lasta voidaan kiusata koulussa tai päiväkodissa monin tavoin. Pojat kohtaavat tyttöjä enemmän fyysistä väkivaltaa, tytöt taas saatetaan sulkea porukan ulkopuolelle. Kiusaaminen voi ulottua myös sosiaaliseen mediaan. Lapsesta saatetaan julkaista kurjia juttuja tai hänet voidaan sielläkin jättää huomiotta ja ulkopuoliseksi.

Koulukiusaaminen on toistuvaa ja pidempään jatkuvaa ikävää käytöstä yhtä ryhmän lasta kohtaan. Kertaluontoinen herjan heitto tai haukkuminen ei siis ole vielä koulukiusaamista.

2. Kiusaaminen koulussa nakertaa lapsen itsetuntoa – puuttukaa nopeasti

Kiusaaminen koulussa tai kiusaaminen päiväkodissa voi vaikuttaa lapseen monin tavoin. Koulukiusaamisen seuraukset ovat moninaisia.

Kun lasta kiusataan koulussa, hän voi kokea, että kiusaaminen johtuu hänestä. Lapselle voi tulla olo, että hän on tehnyt väärin, ja siksi häntä kiusataan.

Kiusattu lapsi saattaa kokea, ettei hän ole arvokas. Koulukiusaaminen voi saada lapsen häpeämään ja pelkäämään.

Mitä pidempään kiusaaminen koulussa jatkuu, sitä enemmän se heikentää lapsen itsetuntoa ja itseluottamusta. Pahimmillaan koulukiusaaminen voi johtaa mielenterveyden häiriöihin, kuten ahdistukseen tai masennukseen ja jopa itsetuhoisuuteen.

Koulukiusaamiseen puuttuminen olisikin erittäin tärkeää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Kannattaa muistaa, että koulukiusaamiseen on monia ratkaisuja. Kiusaaja tai kiusattu voidaan esimerkiksi siirtää eri luokalle ja koulun ilmapiiriä pyrkiä parantamaan.

3. Rauhoita oma hätäännyksesi – hae itsekin tukea ja apua

Kun omaa lasta kiusataan koulussa, vanhemmankin voi vallata hätä. On kuitenkin tärkeää, ettet näytä hätääsi lapselle. Hän kaipaa turvallista, vakaata aikuista, joka auttaa häntä ratkaisemaan tilanteen.

Jos lapsen joutuminen kiusatuksi ahdistaa, yritä rauhoittaa itsesi: hengitä syvään, mene ulos, soita ystävälle tai juttele puolisolle.

Muista myös, että me Pikkujätissä olemme täällä perheitä varten. Varaa matalalla kynnyksellä aika perheterapeutille, jos tarvitset apua tilanteen käsittelemiseen ja haluat päästä purkamaan sen aiheuttamia tunteita ja ajatuksia. Usein jo yksi tapaamiskerta riittää.

Aika kannattaa varata myös silloin, jos olet itse aikoinaan joutunut kiusatuksi. Tilanne voi tuoda omat, ikävät muistot mieleen ja olla siksi vielä haastavampi.

4. Lapsen käytöksen muutos tai univaikeudet voivat kertoa, että lasta kiusataan koulussa

Lapsi saattaa salata koulukiusaamisen vanhemmiltaan, koska ei halua tehdä kiusaamisesta vieläkin isompaa juttua tai pelkää rasittavansa vanhempiaan huolillaan.

Jos oman lapsen käytös tuntuu muuttuvan, häneltä kannattaa tiedustella, miten koulussa menee ja pysähtyä kunnolla kuuntelemaan, mitä lapsi kertoo.

Koulukiusaamisesta voivat kertoa esimerkiksi:

  • tavaroiden katoaminen tai rikkoutuminen
  • univaikeudet
  • jos kouluunlähtö on alkanut jännittää lasta
  • lapsella on pelkotiloja
  • lapsi ei tapaa kavereitaan
  • lapsen ruokahalu muuttuu

5. Älä vähättele, kun lapsi kertoo koulukiusaamisesta – avautuminen kertoo rohkeudesta

Jos lapsi kertoo koulukiusaamisesta, on tärkeää kuunnella häntä kiirehtimättä, pysyä rauhallisena ja ottaa vastuu kiusaamiseen puuttumisesta.

Lapselle kannattaa sanoa, että hoidat asian ja otat kouluun yhteyttä. Älä koskaan vähättele lapsen kokemusta tai sano, että lapsi pystyy kyllä itse selvittämään asian.

Lasta voi huolettaa, että asia paisuu, kun vanhemmat puuttuvat asiaan. Hän voi myös pelätä, että on tehnyt väärin kertoessaan asiasta.

Silloin lapselle voi sanoa, että kiusaaminen on koulun sääntöjä vastaan samoin kuin vaikkapa varastaminen, eikä ketään saa kiusata. Kiusatuksi joutuminen ei ole lapsen syy. Hän ei ole tehnyt mitään väärin, eikä hänessä ole mitään vikaa.

Lasta kannattaa myös kehua siitä, että hän rohkeasti kertoi kiusaamisesta. Hänelle on hyvä sanoa, että ymmärrät, kuinka ikävä tilanne on hänelle ja olet pahoillasi, ettet ole huomannut asiaa aiemmin, mutta nyt selvität sen.

6. Hae apua lapselle, itselle tai koko perheelle mahdollisimman aikaisin

Jos lapsi oireilee koulukiusaamisen vuoksi, hänelle kannattaa hakea apua mahdollisimman aikaisin ja matalalla kynnyksellä. Mitä kauemmin koulukiusaaminen jatkuu, sitä pahemmin se nimittäin vaikuttaa lapsen hyvinvointiin.

Joskus lapsen on helpompi puhua ammattilaiselle kuin omille vanhemmilleen, sillä silloin hänen ei tarvitse huolehtia vanhempiensa tunteista ja hädästä.

Lapselle on usein myös huojentavaa, kun vieras aikuinen sanoo, että kiusaaminen on väärin. Sillä voi olla enemmän painoarvoa kuin oman vanhemman lohduttavilla sanoilla, sillä vieraalla ei ole tunnesidettä lapseen, ja lapsen on siksi helpompi uskoa tätä.

Meillä Pikkujätissä on perheterapeutteja, psykoterapeutteja ja psykologeja, jotka osaavat auttaa kiusatuksi joutunutta lasta ja koko perhettä. Koulukiusaamisen kanssa tarvitse jäädä yksin.

Muista, että ajan voi varata niin lapselle, vanhemmalle kuin koko perheelle.

Asiantuntijana Pikkujätin perhe- ja psykoterapeutti Jaana Kivistö.

Artikkelit ja tiedotteet
masentunut_lapsi

Masentunut lapsi kaipaa lohduttavaa aikuista

Lapsi voi masentua siinä missä aikuinenkin. Aina lapsen masennusta ei ole kuitenkaan helppo tunnistaa. Pikkujätin nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Maarit Vesterinen kertoo, miten lapsen masennus voi oireilla ja millainen aikuisen tuki auttaa lasta.
Lue lisää
lapsen_ahdistus

Lapsen ahdistus – 7 voimaannuttavaa neuvoa vanhemmalle

Lapsen huolestuneisuus, pelot ja ahdistuneisuus hämmentävät helposti myös vanhempia. Kehityksen ja kasvatuksen erikoispsykologi Anu-Katriina Pesonen kertoo, miten ahdistunut lapsi voi saada tukea ja apua.
Lue lisää
lasten_mielenterveysongelmat

Vanhempi syyttää usein turhaan itseään – Monet lapsen mielenterveysongelmat liittyvät biologisiin tekijöihin

Lapset ja nuoret käyttävät yhä enemmän mielenterveyspalveluita. Tämä ei välttämättä kerro ongelmien lisääntymisestä, vaan lapsen kehityksen paremmasta ymmärryksestä sekä aikaisemmasta puuttumisesta kehityksen erilaisiin haasteisiin.
Lue lisää

Ystävällinen yksityinen lastensairaala – 6 syytä tulla Pikkujättiin

1. Lasten terveyteen erikoistuneet lääkärit

Pikkujätin sairaaloissa työskentelee paljon eri alojen asiantuntijoita, joiden erityisosaamisalueena on nimenomaan lasten terveys.

Sairaaloissamme leikkaavat lasten kirurgit ja lapset nukahtavat leikkauksen ajaksi lasten anestesialääkärin valvonnassa. Lastenortopedit ovat puolestaan perehtyneet pienten potilaiden tuki- ja liikuntaelinpulmiin, lasten kardiologit pienten sydämiin ja lasten endokrinologit lasten sisätauteihin.

Sairaaloissamme tehdään vuosittain lukuisia leikkauksia ja toimenpiteitä eri-ikäisille lapsille ja nuorille. Yleisimpiä ovat korvan, nenän ja kurkun alueen leikkaukset sekä tyräleikkaukset.


2. Lapsia rakastavat ja helposti lähestyttävät asiantuntijat

Pikkujättiin hakeutuu töihin ihmisiä, jotka ovat erikoistuneet lasten terveyteen ja pitävät pienten potilaiden kanssa toimimisesta. Lasten kanssa työskenteleminen on lastenlääkäreidemme ja hoitajiemme kutsumus.

Meille on tärkeää, että lapset kokevat Pikkujätin ja hoitohenkilökunnan helposti lähestyttäviksi. Siksi lääkärimme ja muut asiantuntijamme pukeutuvat usein valkoisen takin ja muiden tyypillisten työvaatteiden sijaan värikkääseen Pikkujätin t-paitaan.

Pikkujätin lääkärit, hoitajat ja muu henkilökunta ovat ammattilaisia lasten kanssa toimimisessa. He ovat helposti lähestyttäviä ja osaavat ottaa lapsen jännityksen huomioon.


3. Kunnaksen koiria, akvaariokaloja ja lapsille suunnitellut tilat

Myös tilamme on suunniteltu varta vasten lapsille.

Kun lapsi tulee sairaalaan, hän kohtaa Mauri Kunnaksen hauskat koirahahmot, jotka seikkailevat käytävillä, vastaanottohuoneissa ja heräämössä.

Lasten odotustiloissa on iloinen tunnelma värikkäine huonekaluineen, ja leikkitiloista löytyy leluja, tehtäväpöytiä ja muuta kivaa ajanvietteeksi.

Tapiolan Pikkujätissä on myös suuressa suosiossa oleva akvaario. Pikkujätti Tapiolan uudet, viihtyisät tilat otettiin käyttöön alkuvuodesta 2021.

Pikkujätin värikäs maailma on tehty lapsia varten. Kuva Espoon Tapiolan Pikkujätistä, jonka remontoidut tilat otettiin käyttöön alkuvuodesta 2021.
Pikkujätistä löytyy myös mukavaa ajanvietettä lapsille.

4. Aikaa huoltajille – kunniakirja reippaudesta lapselle

Ennen leikkausta lääkäri ja hoitaja keskustelevat huoltajien kanssa. Lapsi saa käteensä tunnisteen eli hienon Jättirannekkeen.

Lapsi nukutetaan leikkaussalissa ennen kanyylin laittoa, jotta hänelle jää mahdollisimman positiivinen muistijälki leikkauksesta.

Huoltajat saavat olla lapsen vierellä, kunnes tämä nukahtaa. Mahdollista huolta leikkauksesta helpottaa tieto, ettei lasta jätetä meillä hetkeksikään yksin.

Leikkauksen ajan huoltajat saavat odotella rauhassa leikkaussalin lähistöllä, ja leikkauksen oltua ohi he pääsevät lapsen luokse heräämöön.

Jo ennen lapsen heräämistä huoltajien kanssa käydään läpi kotihoito-ohjeet. Usein huoltajilla on tässä vaiheessa mielessä kysymyksiä, joista voidaan rauhassa keskustella lapsen heräämistä odotellessa.

Leikkauksen jälkeen lapsi saa esimerkiksi jäätelöä tai smoothien sekä kunniakirjan reippaudesta ja rohkeudesta.

Ennen lapsen kotiuttamista vanhemmat tai lapsen saattaja saavat mukaansa myös leikkaavan lääkärin puhelinnumeron mahdollisesti myöhemmin herääviä kysymyksiä varten.

5. Yhteistyö vakuutusyhtiöiden kanssa helpottaa taloudellisesti

Monella suomalaislapsella on nykyään yksityinen sairausvakuutus, joka mahdollistaa hoidon yksityisessä lastensairaalassa.

Pikkujätti tekee yhteistyötä kaikkien suurten suomalaisten vakuutusyhtiöiden kanssa.

Vakuutusasiakkaana Pikkujätissä – lue lisää.

6. Meille on helppo tulla

Pikkujätin kaksi sairaalaa sijaitsevat Espoon Tapiolassa ja Helsingin Itäkeskuksessa keskeisillä paikoilla. Espoon sairaalamme löydät kauppakeskus Ainoan ns. vanhalta puolelta ja Helsingin sairaalamme kauppakeskus Itiksestä. Molemmat sairaalat ovat Pikkujätin lääkäriasemien yhteydestä.

Saapuminen sairaaloihin onnistuu kätevästi niin omalla autolla, metrolla kuin bussillakin. Tervetuloa Pikkujätin sairaalaan!

Pikkujätti – yli 50 vuotta pienten potilaiden asialla

  • Lastenlääkäriasema Pikkujätti on Suomessa lasten terveydenhoidon edelläkävijä. Olemme suomalainen perheyritys, joka kuuluu Aho Group Oy/Aava Terveyspalvelut Oy konserniin.
  • Lastenlääkäriaseman emoyhtiö aloitti toimintansa vuonna 1968. Jo silloin perustajat ymmärsivät, että pikkupotilas vaatii omanlaistaan hoitoa ja lapsiin erikoistuneet lääkärit.
  • Nykyisin Pikkujätillä on kahdeksan lääkärikeskusta, joista kahden yhteydessä toimii yksityinen lastensairaala. Sairaalat sijaitsevat Espoon Tapiolassa ja Helsingin Itäkeskuksessa.


Asiantuntijana Pikkujätin ja Aavan sairaalapalveluiden palvelujohtaja Minna Erävaara.

Lapsen kanssa matkustaminen – Ota talteen lastenlääkärimme muistilista

Rokotukset kunnossa? Tarkista tarvittavat rokotukset ajoissa

Kun matkustat lapsen kanssa, muista tarkistaa hyvissä ajoin, että lapsella on kaikki rokotusohjelman mukaiset rokotukset. Monet sairaudet, jotka ovat Suomessa harvinaisia, voivat tarttua lapseen ulkomailla.

Selvitä myös reilusti etukäteen, tarvitaanko matkakohteeseen muita rokotuksia. Huomaa, että lapsi saa joistain rokotteista täyden rokotussuojan vasta, kun hän on saanut tehosterokotteet. Täyden rokotesuojan kehittymiseen voi siis mennä kuukausia tai jopa vuosi.

Mitä eksoottisempaan kohteeseen olette matkalla, sitä luultavammin lapsi tarvitsee lisärokotuksia. Yleisimpiä rokotuksia, jotka matkailijan on hyvä ottaa, ovat tässä:

  • Hepatiitti A- ja hepatiitti B -rokotukset suojaavat maksatulehdusta aiheuttavilta hepatiittiviruksilta. Hepatiitti A:n voi saada ruoasta, juomasta, vessasta tai likaisten käsien kautta. Hepatiitti B tarttuu veren välityksellä. Tarjolla on yhdistelmärokote, joka suojaa molemmilta hepatiittiviruksilta. Rokotteet voi ottaa myös erikseen.
  • Punkkirokote eli TBE-rokote suojaa puutiaisten levittämältä aivotulehdukselta. Rokote kannattaa ottaa, jos lomailette lasten kanssa paikassa, jossa on puutiaisaivokuumetta. Suomessa sitä on erityisen paljon Ahvenanmaalla ja Turun saaristossa, mutta myös monissa muissa paikoissa. Puutiaisaivokuumetta esiintyy myös ulkomailla.
  • Malarialääkitys tarvitaan, jos matkustat lapsen kanssa malaria-alueelle. Malariaa esiintyy eniten trooppisessa Afrikassa mutta myös muualla tropiikissa. Lääkitys aloitetaan ennen matkaa. Ihan pienille lapsille se ei välttämättä sovi. Siinä tapauksessa malaria-alueelle ei kannata matkustaa.

Varmista, että matkavakuutus on kunnossa

Matkavakuutus kannattaa ottaa kaikille perheenjäsenille lapsen kanssa matkustaessa – samoin toki ilman lasta reissatessa.

Jos joku perheenjäsenistä sairastuu ulkomailla, matkasta voi tulla ilman vakuutusta hyvin kallis.

Selvitä kohdemaan koronavaatimukset

Vaikka koronarajoituksia on monissa maissa lievennetty, kaikkialla näin ei välttämättä ole. Selvitä ennen matkaa, vaaditaanko kohdemaassa koronarokotus tai koronatesti myös lapsilta. Usein pieniltä lapsilta ei näitä vaadita.

Selvitä myös, onko kohteessanne muita tiukkoja koronamääräyksiä ja voiko sairastuminen tarkoittaa esimerkiksi eristystä.

Pakkaa mukaan matka-apteekki

Lapsen kanssa matkustaminen on stressittömämpää, kun mukana on kunnon matka-apteekki. Pakkaa lomalle lasten kanssa mukaan:

  • Kipu- ja kuumelääke, sillä ulkomailla valmisteet ja annostukset voivat erota suomalaisista. Kun kipulääke on matkassa mukana, et joudu etsimään lapselle sopivaa lääkettä paikallisesta apteekista.
  • Puuduttavat korvatipat, jos lapsi kärsii korvakivuista lentokoneen paineenvaihtelujen tähden.
  • Nenää avaavat nenätipat siltä varalta, että lapsi sairastuu flunssaan. Ne auttavat myös lentokoneessa, sillä nenän tukkiva räkä voi pahentaa korvakipuja.
  • Kortisonivoide auringonpolttamien ja hyönteistenpistojen varalta.
  • Kosteuttava perusvoide, joka pitää lapsen ihon kunnossa matkan ajan.
  • Antihistamiinia erityisesti silloin, jos lapsella on taipumus allergiaan ja hyönteistenpistoista nousee Suomessakin isoja paukamia.
  • Ripuliin hoitoon tarkoitettu valmiste on syytä pakata mukaan, samoin suola-sokerijauhe tai -tabletit. Ne ehkäisevät ripulin aiheuttamaa nestehukkaa.
  • Ummetuskin voi vaivata lasten kanssa lomalla. Matkaan onkin hyvä pakata myös ummetuslääkettä.
  • Haavereiden varalta tarvitaan laastareita, sidostarpeita ja haavan puhdistusainetta.
  • Hyttyskarkotteet on hyvä olla mukana, jos matkustat lasten kanssa kohteeseen, jossa on itikoita.
  • Käsidesi kuuluu matka-apteekkiin, sillä hyvä käsihygienia ehkäisee vatsatauteja ja flunssia.

Suojaa lapsen iho auringolta

Lapsen suojaaminen auringolta on lomalla äärimmäisen tärkeää. Mitä pienempi lapsi, sitä enemmän varuillaan auringon kanssa kannattaa olla.

Kevyt vaatetus on paras tapa suojata lapsi auringolta. Päähine suojaa lapsen päätä ja aurinkolasit silmiä.

Vältä lapsen kanssa keskipäivän aurinkoa ja varmista, että hän viettää välillä muutenkin aikaa varjossa. Muista, että altaassa polskutteleva lapsi on myös alttiina auringolle. Peittävä uima-asu suojaa lapsen ihoa.

Suojaa lapsen iho aurinkovoiteella. Sen suojakertoimen on hyvä olla vähintään 30. Vauvan suojaaminen auringolta on hyvin tärkeää. Pidä vauva vaatetettuna ja varjossa.

Varmista, että lapsi juo tarpeeksi vettä ja anna hänelle myös suolaista syötävää, jotta nestetasapaino pysyy kuumalla säällä kunnossa.

Tarkkana ruoan ja juoman kanssa

Syömisten ja juomisten kanssa on hyvä olla reissussa varovainen, sillä vatsatautien riski kasvaa matkustaessa.

  • Jos et ole varma, että hanavesi on puhdasta, anna lapselle vain pullotettua vettä. Älä huoli juomiin jäitä.
  • Desinfioi lapsen kädet käsidesillä aina ennen ruokailua.
  • Pese ja kuori hedelmät ja vihannekset itse. Ravintolassa ne on saatettu pestä hanavedellä.
  • Anna lapselle vain kunnolla kuumennettua ruokaa. Pöpöt lisääntyvät helpommin kylmissä ruoissa, kuten salaateissa, majoneesissa ja kermavaahdossa.

Ihailkaa söpöä eläintä – mutta silittää ei kannata

Iloisesti jolkottava katuhauva, turisteja tervehtivä apina… Matkoilla törmää ihaniin eläimiin, mutta samalla on syytä pitää mielessä, että eläimet saattavat välittää vaarallisia tartuntatauteja. Älä siis anna lapsen silittää eläintä.

Jos eläin puree lasta, puhdista haava saippualla ja vedellä ja vie hänet välittömästi lääkäriin.

Ole myös tarkkana liikenteessä ja vahdi lasta vesileikeissä, niin vältytte tapaturmilta. Ulkomailla liikenne voi olla suomalaisen näkökulmasta hurjaa ja meressä vaania voimakkaita virtauksia ja isoja aaltoja.

Asiantuntijana Pikkujätin johtava lääkäri ja lastentautien erikoislääkäri Erik Qvist.

Mehua, välipalaa ja tauko leikeistä – Vältä lapsen auringonpistos

Lapsen auringonpistos – näin estät sen

Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä herkempi hän on kuumuudelle. Päähän kohdistuva suora auringonpaiste voi johtaa auringonpistokseen ja helle aiheuttaa lämpöuupumusta.

Kun aurinkoiseen kesäsäähän on varautunut etukäteen, voi ulkoilusta nauttia huoletta myös perheen pienimpien kanssa. Ehkäise lapsen auringonpistos ja lämpöuupumus näin:

  • Suojaa lapsen pää auringossa. Niskan hyvin peittävä lierihattu antaa parhaan suojan.
  • Tarjoa juomista riittävän usein, jotta estät helteellä helposti uhkaavan nestehukan.
  • Pue lapsi kevyesti. Väljät vaatteet antavat kehon hikoilla.
  • Viihdy välillä varjossa. Etenkin keskipäivällä suoraa auringonpaistetta tulee välttää.
  • Pidä taukoja. Hellesäällä lastenkin on hyvä hengähtää välillä, sillä voimakas fyysinen rasitus kuumissa olosuhteissa lisää riskiä saada lämpöuupumus tai jopa lämpöhalvaus.
  • Tarkkaile tenavia. Leikeissä vauhti on välillä kova ja lakit unohtuvat helposti. Aikuisten kannattaa sopia, kuka katsoo lasten perään.

Neste- ja suolavajauksen seurauksena voi olla jopa lapsen lämpöhalvaus – miksi pelkkä vesi ei riitä?

Helteellä lapsi hikoilee runsaasti ja keho tarvitsee siksi tavallista enemmän nesteytystä.

Pelkän veden juominen ei riitä, sillä hikoillessa keho menettää myös suoloja. Kivennäisvesi tai nesteen kaverina tarjottu suolainen naposteltava turvaa tilanteen. Helteellä lapsille voi antaa välillä mehua tai muuta mieleistä juomaa.

Lapsi itse ei yleensä muista juoda riittävästi, joten aikuisen kannattaa tarjota juomista tasaisin väliajoin. Janon tunnetta ei pidä odottaa, sillä nestehukka syntyy äkkiarvaamatta.

Ruoka maistuu kuumalla usein huonosti, mutta syömisestäkin on huolehdittava. Voileivät tai smoothiet tekevät kesällä joskus paremmin kauppansa kuin tuhti ateria. Jäätelöstä saa energiaa ja se viilentää mukavasti.

Vähäinen nesteytys ja riittämätön suolojen saanti johtaa helposti lämpöuupumukseen. Pahimmillaan seurauksena voi olla lapsen lämpöhalvaus, joka onneksi on hyvin harvinaista.

Auringonpistoksen oireet lapsella – känkkäränkän taustalla voi olla lapsen lämpöuupumus

Lapsi voi saada auringonpistoksen, jos hän oleilee pitkään suorassa auringonpaisteessa ilman päähinettä. Jos lapsi valittaa päänsärkyä ja huonoa oloa, on syytä siirtyä pikaisesti varjoon.

Lapsen tilaa tulee seurata ja varmistua, ettei kyseessä ole astetta vakavampi lämpöuupumus.

On hyvä huomioida, että känkkäränkkä voi olla lapsen lämpöuupumuksen ensioire.

Lämpöuupumuksesta kärsivä lapsi on poikkeuksellisen väsynyt ja huonovointinen, ja hänellä voi olla huimausta. Lapsen pissan väri on nestehukan takia tavallista tummempi. Myös poikkeuksellisen kuiva vaippa kielii liian vähäisestä nesteytyksestä.

Lämpöuupumus tai auringonpistos lapsella – hoito onnistuu yleensä kotioloissa

Kun kyseessä on lapsen auringonpistos, niin lepo ja juominen varjossa kohentavat pienokaisen oloa nopeasti.

Lämpöuupumuksessa keho kaipaa jäähdytystä:

  • Siirrä lapsi pois paahteesta, käytä tuuletinta ja hyödynnä ilmastoitua tilaa, jos mahdollista. Vähennä lapsen vaatetusta.
  • Kehoa voi viilentää myös kosteilla pyyhkeillä tai pirskottelemalla vartalolle haaleaa vettä. Lämpöuupumuksesta kärsivää lasta ei kuitenkaan saa laittaa viileään kylpyyn, sillä kehon liian nopea jäähdytys on lapselle haitallista.
  • Juomaksi kannattaa tarjota kylmää mehua tai kivennäisvettä.
  • Suolakurkkujen, sipsien tai muun suolaisen napostelu on helppo tapa palauttaa kehon suolatasapaino.

Suunnatkaa lääkäriin, jos lapsen oireet ovat voimakkaita eikä vointi kohene lainkaan tunnin, parin sisällä. Lapsi saattaa tarvita nesteytyshoitoa.

Lämpöhalvaus lapsella vaatii sairaalahoitoa

Lämpöuupumus saattaa joissain harvinaisissa tilanteissa johtaa jopa lämpöhalvaukseen.

Lämpöhalvaus vauvalla tai lapsella vaatii välitöntä sairaalahoitoa.

Hälyttäviä merkkejä ovat:

  • hikoilun lakkaaminen ja ihon meneminen kananlihalle
  • ripuli
  • kuume
  • kouristelu
  • näköhäiriöt
  • pyörtyminen

Jos epäilet, että lapsi on saanut lämpöhalvauksen, soita hätänumeroon 112. Toimi nopeasti, sillä lämpöhalvaus lapsella on henkeä uhkaava tila.

Ensiapuna toimi kuten lämpöuupumuksessa: siirrä lapsi varjoon ja viileään, vähennä vaatetusta, tarjoa juotavaa ja jäähdytä kehoa kylmäkäärein.

Lapsen lämpöhalvaus on harvinainen, mutta vaaranpaikat kannattaa huomioida

Pienet lapset ovat erityisen herkkiä kuumuudelle ja auringonpaisteelle. On tilanteita, joissa vanhemman on syytä olla tavallista valppaampi.

Lämpimällä säällä lasta ei saa koskaan jättää yksin autoon. Pelkkä suora auringonpaiste voi kuumentaa auton sisälämpötilan korkeaksi. Suljetussa, kuumassa tilassa lapsen lämpöhalvaus on todellinen riski.

Pitkään jatkuva oleilu avoimella, aurinkoisella paikalla voi johtaa auringonpistokseen tai lämpöuupumukseen. Etenkin pelikentillä tai muissa urheiluharrastuksissa on tärkeää seurata lasta ja muistaa riittävä juominen ja suolojen saaminen, pään suojaaminen ja taukojen pitäminen.

Uimarannalla vesi viilentää mukavasti eikä olo tunnu tukalalta, vaikka lämpötila olisi korkea. Nestehukka tai auringonpistos voivat iskeä lapselle äkkiarvaamatta, jos päähine unohtuu uidessa ja juominen jää välistä.

Erityisen tarkkana lasten kanssa kannattaa olla ulkomailla, jossa olosuhteet saattavat yllättää. Trooppisessa ilmastossa lapsen lämpöuupumus tai jopa lämpöhalvaus voi kehittyä nopeasti.

Reissatessa on hyvä muistaa, että varautuminen vaatii vieraassa ympäristössä enemmän vaivannäköä. Lähikaupan sijainti, kraanaveden juontimahdollisuus ja palveluiden aukioloajat on hyvä selvittää matkakohteessa.

Suomessa kesäsää on usein vaihteleva, mutta pitkät hellejaksot ovat yleistyneet meilläkin. Säätiedotusten seuraaminen on järkevää, jotta kesäpäivät sujuvat ilman ylimääräistä huolta.

Lämpöhalvaus ja vauva – näin suojaudut

Lämpöhalvaus vauvalla on äärimmäisen harvinaista, sillä vanhemmat osaavat suojata heidät hyvin auringolta. Kuumuus voi kuitenkin koetella kaikkein pienimpiä.

Vauvat ilmaisevat onneksi herkästi maidon tarpeensa, ja erityisesti kuumalla ilmalla on hyvä tarjota maitoa tiheästi.

Vaunuissa nukkuva vauva tulee aina pitää varjossa. Vaunukopan hyvästä ilmanvaihdosta kannattaa huolehtia.

Helteellä vauva puetaan mahdollisimman kevyesti. Lierihattu suojaa vauvaa auringonpistokselta.

Asiantuntijana Pikkujätin johtava lääkäri ja lastentautien erikoislääkäri Erik Qvist.

Lapsen rytmihäiriö on yleensä vaaraton – Kardiologimme 9 tärkeää faktaa

1. Lapsen rytmihäiriö on harvoin vaarallinen

Lapsen rytmihäiriö saattaa pelästyttää, mutta yleensä syytä huoleen ei ole. Valtaosa lasten rytmihäiriöistä on hyvälaatuisia, eikä lapsi ole vaarassa.

Tässä asiassa lapsen rytmihäiriöt eroavat siis selvästi aikuisten rytmihäiriöistä, jotka voivat johtua sydämen sairaudesta, kuten sepelvaltimotaudista.

2. Vauvalla rytmihäiriö voi olla vakava

Vaikka pienenkään lapsen rytmihäiriö ei useimmiten ole vaarallinen, vauvat ovat eri asia.

Imeväisen rytmihäiriöön pitää aina suhtautua vakavasti, sillä vauvat pystyvät sietämään hyvälaatuisiakin rytmihäiriöitä huonommin kuin isommat lapset.

Jos vauvan rytmihäiriötä ei hoideta ajoissa, pieneen sydämeen voi syntyä vajaatoiminta jo muutamissa tunneissa.

Vauvan rytmihäiriö on vaikea tunnistaa kuuntelemalla sydäntä tai sykettä, sillä vauvan syke on usein muutenkin nopea.

Älä siis yritä tunnistaa vauvan rytmihäiriötä itse, vaan vie hänet pikaisesti päivystykseen, jos hän on itkuinen, ei rauhoitu rinnalle tai on muuten kipeän oloinen.

3. Nopea syke voi kertoa lapsen rytmihäiriöstä

Rytmihäiriö eli takykardia tarkoittaa, että sydän lyö jonkin aikaa tavallista nopeammin. Kohtaus voi kestää sekunteja, minuutteja tai tunteja, ja rytmihäiriöitä voi tulla hyvin harvoin tai vaikkapa kerran viikossa.

Lapsen rytmihäiriön tunnistaa siitä, että sydämen syke on niin nopea, että sen laskeminen ei onnistu. Jos sykkeen pystyy laskemaan, kyseessä ei siis yleensä ole rytmihäiriö.

Lapsen sydämen lyöntirytmin vaihtelu on luonnostaan voimakkaampaa kuin aikuisella, ja rytmi voi vaihdella hengityksen mukana. Epäsäännöllinen rytmi ei siis kerro lapsen rytmihäiriöstä.

Jos lapsi tai nuori sanoo, että sydän muljahtelee, kyseessä ei luultavasti ole rytmihäiriö. Nämä oireet kertovat yleensä sydämen lisälyönneistä, ja yksittäisinä ne eivät ole vaarallisia.

4. Lapsen rytmihäiriön oireet on vaikea tunnistaa itse

Vanhemman on yleensä vaikea tunnistaa pienen lapsen rytmihäiriö, sillä alle kouluikäinen tenava osaa harvoin kuvata sanallisesti, miltä rytmihäiriö tuntuu. Sen sijaan lapsi saattaa pysähtyä kesken leikin tai kertoa, että hänellä on huono olo.

Nuoren rytmihäiriö tai kouluikäisen lapsen rytmihäiriö voikin olla helpompi tunnistaa, sillä vanhempi lapsi osaa usein kertoa, että sydän tuntuu pompottavan tai lyövän nopeasti tai hassusti.

Jos lapsen vointi huolestuttaa, kannattaa varata aika meiltä Pikkujätistä. Olemme täällä perheitä varten ja selvitämme, mikä lasta vaivaa.

Jos olet epävarma, mistä on kyse, voit varata ajan lastentautien erikoislääkäriltä. Jos taas epäilet sydänvaivaa, varaa aika lasten kardiologilta.

5. Nuorten rytmihäiriöt – syy on yleensä vaaraton

Lapsen rytmihäiriö johtuu useimmiten sydämen synnynnäisestä ylimääräisestä oikoradasta. Tämä oikorata voi aktivoitua tietyssä tilanteessa ja aiheuttaa rytmihäiriön. Ylimääräiset oikoradat ovat vaarattomia ja saattavat hävitä iän myötä.

Aina näin ei kuitenkaan käy. On mahdollista, että vauvana todetut rytmihäiriöt pysyvät vuosia poissa ja alkavat sitten uudelleen koulu- tai murrosiässä.

Nuorten rytmihäiriöt voivat liittyä myös sydämen eteiskammion solmukkeen rakenteeseen. Tämäkin on vaaratonta.

Joskus hyvin harvoin lapsen rytmihäiriön taustalla on sydänlihasperäinen sairaus, rytmihäiriöille altistava geenivirhe tai sydänvika.

6. Tekniikka auttaa lapsen rytmihäiriön testaamisessa

Lapsen rytmihäiriön diagnosoiminen on usein hankalaa, sillä lapsella ei yleensä ole rytmihäiriö meneillään silloin, kun hän tulee vastaanotolle.

Lapsen rytmihäiriö löytyy erilaisten sydäntutkimusten avulla:

  • Ensisijainen tutkimus on aina sydänfilmi eli EKG. Pieni osa lasten rytmihäiriöistä voidaan diagnosoida jo levossa otetun sydänfilmin avulla.
  • Suurimmalla osalla lapsista sydämen EKG on kuitenkin levossa normaali. Silloin voidaan tehdä sydämen ultraäänitutkimus. Siitä nähdään, onko sydämen rakenteessa jotain erikoista.
  • Uusin tapa diagnosoida lapsen rytmihäiriö on pieni kannettava laite, joka yhdistetään lapsen älypuhelimeen. Sitä pidetään mukana esimerkiksi parin kuukauden ajan. Kun lapselle tulee rytmihäiriötuntemuksia, laite tallentaa sydämen EKG:n niiden aikana. Jälkikäteen lääkäri arvioi tallenteen perusteella, onko kyseessä rytmihäiriö.

7. Lapsen pyörtyminen kertoo, että lääkäriin pitää lähteä heti

Jos lapsen rytmihäiriöön liittyy pyörtyminen eli tajunnan menetys, se on aina merkki, että tarvitaan kiireellinen sydäntutkimus.

Varaa silloin aika lasten kardiologille samalle päivälle tai vie lapsi päivystykseen, jos aikoja ei ole saatavilla.

8. Lapsen rytmihäiriön hoito – aina sitä ei tarvita

Lapsen rytmihäiriön hoito riippuu iästä ja siitä, miten paljon rytmihäiriö häiritsee elämää.

Jos rytmihäiriöitä tulee vain harvoin, eivätkä ne kestä pitkään, niitä ei välttämättä tarvitse hoitaa.

  • Jos vauvalla on rytmihäiriöitä, aloitetaan lähes aina beetasalpaajalääkitys. Se estää rytmihäiriöitä, ja sama lääkitys auttaa myös lasten rytmihäiriöihin. Beetasalpaajia käytetään usein ensin puolen vuoden ajan ja sen jälkeen katsotaan, palaavatko rytmihäiriöt. Beetasalpaajat eivät kuitenkaan poista rytmihäiriöiden syytä eli sydämen ylimääräistä oikorataa.
  • Mikäli lapsella on vielä kouluiässä rytmihäiriöitä, jotka vaativat lääkitystä, hänelle voidaan tehdä sydämen katetriablaatio. Siinä lapsen sydämen sisään viedään nivusesta lähteviä verisuonia pitkin katetri, jonka avulla rytmihäiriöitä aiheuttavat rakenteet voidaan tuhota. Silloin rytmihäiriötkin loppuvat. Toimenpide tehdään nukutuksessa, ja kotiin pääsee yleensä seuraavana päivänä.

9. Lapsen rytmihäiriötä voi helpottaa kotikonstein

Lapsen rytmihäiriön voi toisinaan pysäyttää myös kotona. Lapset ovat kuitenkin yksilöitä, eivätkä kotikonstit toimi kaikille.

Näin lapsen rytmihäiriö voi pysähtyä:

  • Pyydä lasta makaamaan selällään ja nostamaan jalat ylös. Lapsi voi myös mennä kyykkyyn ja puhaltaa keuhkot tyhjiksi ja nousta sitten ylös.
  • Pienillä lapsilla rytmihäiriöön saattaa auttaa se, että sulkee tämän sieraimet ja pyytää lasta puhaltamaan mehupillin kautta keuhkot tyhjiksi. Nämä keinot lisäävät rintakehän painetta, mikä saattaa helpottaa.
  • Kylmästä voi myös saada apua. Vauvan kasvoille voi laittaa hetkeksi kylmän pyyhkeen tai lapsen niskaa voi painaa jääpussilla hetkisen.

Asiantuntijana Pikkujätin lasten kardiologian erikoislääkäri Ilkka Jaakkola.

Skolioosi lapsella kannattaa hoitaa ajoissa

Skolioosi lapsella – mikä se on?

  • Lapsen skolioosi tarkoittaa, että lapsen selkäranka on käyristynyt vähintään kymmenen asteen mutkalle.
  • Useimmiten lapsen skolioosi syntyy esiteini-iän kasvupyrähdyksen aikana. Se voi kuitenkin kehittyä minkä ikäiselle lapselle tahansa, myös vauvoille.
  • Skolioosi on itse asiassa melko yleinen ongelma, sillä se kehittyy noin yhdeksälle prosentille suomalaisista. Suurimmalla osalla skolioosi on kuitenkin niin lievä, ettei se edellytä hoitoa. Vaikea, hoitoa vaativa skolioosi on 0,2 prosentilla suomalaisista.

Mistä lapsen skolioosin tunnistaa?

Vanhemman on yleensä vaikea tunnistaa lapsen lievää skolioosia, sillä skolioosi lapsilla on useimmiten oireeton.

Suurin osa lasten skoliooseista löydetäänkin kouluterveydenhoidon seulonnoissa.

Lapsen ryhti on aika huono – voiko kyseessä olla skolioosi?

Ryhti ei yleensä paljasta lapsen skolioosia, ellei skolioosi ole vaikea ja selkä ihan selvästi käyristynyt.

Useimmiten lapsen huonon ryhdin syy on harmiton. Ehkä lapsi on esimerkiksi selaillut kännykkäänsä huonossa asennossa. Tällaisessa tapauksessa ryhti paranee yleensä iän myötä.

Lapsen skolioosin toteaminen?

Jos kouluterveydenhoidossa on epäilty skolioosia lapsella tai lapsen ryhti huolettaa, kannattaa varata aika meille Pikkujättiin lastenortopedille.

  • Lastenortopedi tutkii lapsen selän ja mittaa skoliometrin avulla, onko lapsella skolioosi. Skoliometri on kuin vatupassi, jonka lukemasta ortopedi näkee, kiertyykö lapsen selkäranka.
  • Mikäli skoliometri kertoo, että lapsella saattaa olla skolioosi, tehdään röntgentutkimus. Siitä selviää, kuinka vaikea lapsen skolioosi on.
  • Lääkäri arvioi hoidon ja seurannan tarpeen skolioosin vaikeusasteen ja jäljellä olevan kasvun perusteella. Jos skolioosi on lievä eli alle 25 astetta, sille ei yleensä tarvitse tehdä mitään. Lapsi voi siis jatkaa ihan normaalia elämää.

Lapsen skolioosi kannattaa hoitaa ajoissa – mutta miksi?

Jos lapsen skolioosi on vaikea eli yli 25 astetta, se on tärkeää löytää mahdollisimman aikaisin. Näin hoito voidaan aloittaa ennen kuin skolioosi ehtii pahentua.

Vaikka lapsen skolioosi on yleensä oireeton, tilanne muuttuu, kun ikää tulee lisää. Yli kolmikymppisillä skolioosi aiheuttaa usein selkäsärkyjä.

Jos skolioosi on yli 45 astetta, se pahenee loppuelämän, ellei sitä hoideta. Siksi lapsen skolioosi on tärkeää hoitaa ajoissa. Kun skolioosi etenee, se voi aikuisiällä aiheuttaa ahtauttavan keuhkosairauden sekä vaikeuttaa hengittämistä. Silloin myös sydän saattaa kuormittua ja sen toiminta voi heikentyä.

Lapsen skolioosin hoito?

Lapsen vaikeaan skolioosiin on erilaisia hoitoja:

  • Kun lapsen skolioosi on yli 25 astetta ja pituuskasvua on runsaasti jäljellä, skolioosia voidaan hoitaa korsetilla. Se pysäyttää skolioosin pahenemisen. Korsetteja on kahta tyyppiä: toista käytetään vähintään 20 tuntia päivässä, toista vain öisin. Korsettityypin valinta riippuu siitä, missä kohtaa selkärankaa skolioosi sijaitsee. Korsettihoito jatkuu, kunnes lapsen pituuskasvu on pysähtynyt.
  • Jos korsettihoito ei riitä tai ei onnistu, osalle lapsille voidaan tehdä pingotusleikkaus. Se tehdään tähystyksessä, jossa selkärankaan kiinnitetään ruuveja, joiden väliin pingotetaan vaijereita. Ne suoristavat lapsen selkärangan tämän kasvaessa. Perinteiseen leikkaukseen verrattuna pingotusleikkauksesta toipuminen on nopeampaa. Myös tulokset ovat parempia kuin perinteisessä luudutusleikkauksessa.
  • Luudutusleikkaus voidaan tehdä, jos lapsen skolioosi on yli 45 astetta ja hän on tarpeeksi pitkä. Käytännössä se tarkoittaa, että lapsen pitää olla yli 10-vuotias. Luudutusleikkauksessa selän nikamiin yhdistetään ruuveilla titaanitankoja, jotka jäykistävät ja suoristavat selän. Lapset toipuvat leikkauksesta onneksi nopeasti. Kouluun voi palata kuukauden ja urheilun voi aloittaa kolmen kuukauden kuluttua. Jos leikkaus tehdään vasta aikuisena, kun vaivoja jo on, toipuminen on hitaampaa ja tulokset huonompia.

Lapsen skolioosi ja fysioterapia – auttaisiko se?

Lapsen skolioosiin ei välttämättä suositella fysioterapiaa, sillä siitä on aika vähän apua.

Jotta fysioterapia auttaisi, siellä pitäisi käydä usein ja säännöllisesti vuosien ajan, ja hyöty jäisi silti vähäiseksi.

Lapselle on usein parempi vain liikkua monipuolisesti ja pitää sillä tavoin huolta selän lihaskunnosta.

Idiopaattinen skolioosi – mitä se tarkoittaa?

Suurin osa lasten skoliooseista on idiopaattisia, mikä tarkoittaa, että vaivan syy on tuntematon. Käytännössä kuitenkin tiedetään, että lapsen idiopaattisella skolioosilla on geneettinen tausta. Skolioosin syntymiseen vaikuttavat kymmenet tai jopa sadat geenit.

Idiopaattinen skolioosi ei periydy suoraan, mutta vanhemman skolioosi lisää lapsen todennäköisyyttä sairastua siihen.

Lapsen skolioosi voi johtua myös lihassairaudesta, hermoston sairaudesta tai synnynnäisestä nikamapoikkeavuudesta.

Asiantuntijana Pikkujätin ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Matti Ahonen, lastenortopedian ja traumatologian erikoispätevyys.

Lasten tyypilliset tapaturmat – Miten hoidan ja milloin lääkäriin?

Lapsi kaatui pyörällä – asfaltti-ihottuman hoito?

Ensiapu kotona?

  • Asfaltti-ihottuman tärkein ensiapu on hyvä puhdistus. Puhdistus voi olla hankalaa, koska se sattuu, eikä tenava välttämättä ole yhteistyöhaluinen. Haavasta pitää kuitenkin saada kaikki multa ja hiekka pois.
  • Huuhtele haavaa ensin vedellä ja puhdista se sen jälkeen vielä desinfiointiaineella.
  • Varmista, että lapsen kaikki rokotukset ovat kunnossa. Erityisen tärkeä on jäykkäkouristusrokote, sillä jäykkäkouristusta aiheuttava bakteeri elää maaperässä ja on voinut päästä lapsen elimistöön haavan kautta.
  • Kun haava on puhdistettu, peitä se rasvalapulla tai tarttumattomalla sidoksella. Vältä laastaria ja sideharsoa, jos ihon pinta on rikki isommalta alueelta. Ne tarttuvat helposti kiinni haavaan ja niiden poistaminen ja vaihtaminen on siksi hankalaa ja kivuliasta.

Milloin lääkäriin?

  • Vie lapsi lääkäriin, jos et saa puhdistettua haavaa kunnolla itse. Lääkäri voi puuduttaa ihon, niin haavasta saadaan pestyä hiekka ja multa ilman, että tenavaan sattuu.
  • Jos lapsen rokotukset eivät ole kunnossa, vie hänet välittömästi rokotettavaksi. Jäykkäkouristus on hengenvaarallinen tauti.
  • Mikäli haava on iso, se saattaa tarvita tikkejä. Silloin on tärkeää lähteä vastaanotolle samana päivänä, sillä haavan reunat on hyvä ommella kiinni mahdollisimman nopeasti.

Lapsen nilkan nyrjähdys – riittääkö kotihoito?

Ensiapu kotona?

  • Kun tenava nyrjäyttää nilkan tai ranteen, muista neljän koon sääntö: kylmä, koho, kompressio ja kipulääke.
  • Nosta raaja sydämen yläpuolelle ja aseta sen päälle kylmää. Purista sitä esimerkiksi tekemällä siihen tukisidos.
  • Anna lisäksi lapselle kipulääkettä pakkauksen ohjeen mukaan. Näin turvotus ja kipu hellittävät.

Milloin lääkäriin?

  • Jos lapsi ei pysty varaamaan painoa nilkalle tai käyttämään kättään, kipeä raaja kannattaa kuvata. Kyseessä voi olla murtuma. Niitä tulee lapsille helposti.
  • Jos lapsi ei ole kovin kivulias, lääkäriin ei tarvitse lähteä oikopäätä. Voit seurata, paraneeko tilanne seuraavaan päivään mennessä.
  • Mikäli nilkka tai ranne on murtunut, tarvitaan kipsi. Jos nilkka on vain nyrjähtänyt, tarrakiinnitteinen nilkkatuki pitää sen paikallaan ja helpottaa kävelemistä.

Lapsi löi päänsä – mitä tehdä kolhuille?

Ensiapu kotona?

  • Kun lapsi lyö päänsä, on tärkeää tarkkailla, millainen olo hänellä on.
  • Jos lapsi voi hyvin ja päässä on vain pieni kuhmu, voit painaa sitä hetken jollain kylmällä, kuten jääpussilla.
  • Jos päähän sattuu, anna lapselle kipulääkettä.

Milloin lääkäriin?

  • Lähde lapsen kanssa lääkäriin, jos hän on ollut tajuton, hänellä on muistiongelmia, hän on sekava tai pää on kovin kipeä.
  • Myös iso kuhmu kannattaa näyttää lääkärille.
  • Lääkärissä lapselle tehdään tutkimus, jossa lääkäri arvioi, onko viitteitä vakavammasta vammasta. Tarvittaessa lapsen pää kuvataan.

Voiko se olla aivotärähdys?

  • Aivotärähdyksestä kertoo kivun lisäksi paha olo ja se, jos pään liikuttaminen tuntuu tenavasta kurjalta.
  • Aivotärähdys on tenavilla hyvin tavallinen, eikä se ole vaarallinen. Aivotärähdys paranee parissa viikossa.
  • Muista kuitenkin, että aivotärähdys on pieni aivovaurio. Siksi sen pitää antaa parantua kunnolla. Päätä ei saa satuttaa heti uudestaan, sitä ei pidä heilutella eikä lapsi saa urheilla ennen kuin aivot ovat toipuneet täräyksestä. Runsas ruutuaika hidastaa paranemista, joten sitäkin kannattaa rajoittaa.

Lapsen rannemurtuma ja muut murtumat

Ensiapu kotona?

  • Lasten raajat murtuvat helposti, kun he putoavat keinusta tai kiipeilytelineestä, törmäilevät toisiinsa tai kaatuilevat. Hyvä uutinen on, että mitä pienempi tenava, sitä nopeammin murtunut kohta paranee.
  • Lapsilla murtuu useimmiten ranne. Toiseksi tavallisin on kyynärpään murtuma, ja solisluu murtuu sekin usein.
  • Jos epäilet, että lapsen raaja on murtunut, pidä se mahdollisimman paikallaan ja anna lapselle kipulääkettä ja vie lapsi lääkäriin.

Miten murtuma hoidetaan?

  • Yleensä murtuma kipsataan, mutta joskus se vaatii leikkauksen.
  • Solisluuta ei kipsata, vaan murtuma hoidetaan kantositeellä. Näin olkapää saa olla levossa ja murtuma paranee.

Lapsi loukkaantui trampoliinilla

Ensiapu kotona?

  • Rauhoita lapsi ja tutki, mihin sattui ja kuinka pahasti.
  • Jos lapsella on haava, vuoto pitää tyrehdyttää. Yleensä laastari riittää. Jos verta vuotaa paljon, paina vuotokohtaa ja sido haava painesiteellä. Puristus vähentää verenvuotoa ja turvotusta.
  • Jos nilkkaan tai ranteeseen sattui pahasti, muista neljän koon sääntö: kylmä, koho, kompressio ja kipulääke.
  • Nosta siis kipeä raaja koholle, aseta sen päälle jotain kylmää, purista sitä esimerkiksi tukisidoksella ja anna lapselle kipulääkettä.

Milloin lääkäriin?

  • Vie lapsi heti lääkäriin, jos raaja on virheasennossa, se turpoaa paljon tai verenvuoto ei tyrehdy.
  • Jos haava näyttää ammottavalta, se saattaa tarvita tikit tai liimauksen. Muista, että haava täytyy sulkea lääkärissä samana päivänä, kun haavan reunat ovat vielä tuoreet ja tarttuvat kiinni toisiinsa.
  • Jos lapsi ei pysty astumaan jalalle tai käyttämään kättään, on myös syytä suunnata lääkäriin.

Lasten tapaturmien välttäminen – Lastenkirurgin 4 vinkkiä

  1. Lasten tapaturmia voi parhaiten ehkäistä huolehtimalla, että tenavalla on yllään asiaankuuluvat suojavarusteet. Kypärä, rannesuojat ja selkäpanssari ovat hyviä varusteita liikuntaharrastuksissa.
  2. Vammoja syntyy enemmän, kun tenavat leikkivät porukassa. Etenkin pienempiä lapsia pitää valvoa pihaleikeissä ja trampoliinilla. Trampoliinille ei kannata päästää kuin yksi lapsi kerrallaan.
  3. Kun lapsi loukkaantuu, varaa aika lastenkirurgian erikoislääkärille tai lastenortopedille. He hoitavat murtumat ja mahdolliset leikkaukset.
  4. Jos lapsi tarvitsee kiireellistä apua, vie hänet päivystykseen.


Asiantuntijana Pikkujätin lastenkirurgian erikoislääkäri Nina Johtimo.

Lapsi koko ajan kipeänä? Tietopaketti huoltajille vallitsevasta tautitilanteesta

Mistä on kyse?

Lapset sairastavat tällä hetkellä enemmän ja rajummin kuin keskivertoinfektiokautena. Liikkeellä on monia eri viruksia, mutta sairaaloita kuormittaa tällä hetkellä eniten rs-virus. Myös koronavirusinfektiot ovat lisääntyneet syksyn aikana erityisesti alle rokotusikäisillä lapsilla. Lapset sairastuvat koronaan kuitenkin yleensä hyvin lievästi. Influenssatapauksia on ollut yksittäisiä. Influenssakausi on kuitenkin tekemässä vasta tuloaan.

Miksi infektiokausi on nyt erityisen raju?

Rajumpi infektiokausi oli odotettavissa, kun koronarajoituksia alettiin purkaa. Kun virustaudit ovat olleet hetken aikaa poissa, ottavat ne tyypillisesti sijaa, kun siihen annetaan mahdollisuus. Mahdollisuus avautuu, kun ihmiset liikkuvat enemmän ja ovat toistensa kanssa tekemisissä.

Minkä ikäiset lapset tällä hetkellä sairastavat?

Kaiken ikäiset. Isommille lapsille rs-virus ei ole kuitenkaan niin vaarallinen kuin pienemmille lapsille. Erityisesti vauvat ja etenkin alle puolivuotiaat kuuluvat rs-viruksen riskiryhmään. Myös esimerkiksi lapsen astma voi pahentaa oireita.

Mitkä ovat rs-virusinfektion oireet?

Pelkkien oireiden perusteella huoltajan on vaikea varmuudella arvioida, onko kyseessä rs-virus, korona, influenssa vai jokin muu flunssapöpö. Rs-viruksen aiheuttamassa taudissa oireet ovat kuitenkin yleensä keskivertoa rajummat. Tyypillisesti lapselle tulee yskää ja nuhaa, ja he ovat hyvin rohisevia ja limaisia. Osalle lapsista voi nousta korkeakin kuume. Aina kuumetta ei kuitenkaan tule.

Myös taudin kesto on pitkä, tyypillisesti kahdesta kolmeen viikkoa. Runsaimmat oireet tulevat yleensä noin viikon kohdalla. Lapselle kehittyy usein rs-viruksen jälkitautina myös korvatulehdus.

Erityisesti pienemmillä lapsilla ja vauvoilla rs-virus voi aikaansaada hengitysvaikeuksia, jotka voivat vaatia sairaalahoitoa. Sairaalahoidossa lapsen limaisuutta pyritään poistamaan ja hapetusta parantamaan.

Miten voin helpottaa lapsen oloa kotona?

Pienille lapsille nenähengitys on tärkeä, joten sitä on syytä pyrkiä tukemaan. Apuna voi käyttää esimerkiksi erilaisia nenän huuhteluun käytettäviä keittosuolaliuoksia sekä liman poistoon tarkoitettuja imulaitteita. Kuumeessa myös kuume- ja kipulääkkeet tulevat kyseeseen.

Milloin on syytä lähteä lapsen kanssa lääkäriin?

Lapsen yleisvointi on hyvä mittari. Jos lapsi jaksaa taudista huolimatta innostua ympäristöstään, leikkiä, syödä ja juoda, tilanne on yleensä hyvä. Jos lapsi ei jaksa näitä asioita tehdä, on hyvä käydä tarkistuttamassa tilanne lääkärissä. Lääkäriin kannattaa lähteä sitä herkemmin, mitä pienemmästä lapsesta on kyse.

Pitääkö tauti diagnosoida?

Pikkujätissä tehdään yhdistelmätestejä, joilla voidaan testata samanaikaisesti sekä korona-, influenssa- että rs-virus. Rs-viruksen kohdalla diagnoosin saaminen ei kuitenkaan ole välttämätöntä, sillä sen aiheuttamaan tautiin ei ole olemassa muuta kuin oireen mukaista hoitoa. Diagnoosi voi kuitenkin helpottaa taudin kulun ja keston arviointia. Koronadiagnoosin saaminen voi puolestaan olla tarpeen enemminkin ympäristön kuin lapsen itsensä kannalta.

Miten voin suojata lastani ja muita vallitsevalta tautitilanteelta?

Rajun rs-virustautitilanteen takia tärkeintä on pyrkiä suojaamaan pienimmät lapset ja vauvat. Hyvä käsihygienia on kaiken a ja o. Vauvojen turhaa koskettamista kannattaa välttää.

Myös influenssarokotus on suositeltavaa ottaa mahdollisimman pian, sillä influenssa-aalto tekee tuloaan. Kolmen merkittävän taudin jyllätessä samaan aikaan ja huonoimmassa tapauksessa osan taudeista iskiessä yhtä aikaa, voidaan influenssarokotuksella pienentää tautitaakkaa olennaisesti. Rs-virusta vastaan ei ole olemassa rokotetta.

Pitääkö vallitsevasta tautitilanteesta olla huolissaan?

Vaikka infektiokausi jyllää nyt rajuna ja liikkeellä on useampi merkittävä virus, ei ylimitoitettuun huoleen kuitenkaan ole tarvetta. Tautien leviämistä on hyvä pyrkiä ennaltaehkäisemään omalta osaltaan niin hyvin kuin mahdollista ja tarpeen vaatiessa kääntyä lääkärin puoleen. On hyvä muistaa, että lasten vaikeammatkin tautitapaukset ovat lopulta hoidettavissa.

Vaikeaan infektiokauteen on kuitenkin hyvä varautua henkisesti. Lapset voivat olla yhtämittaisesti pitkiäkin aikoja kipeänä, eikä heitä voi viedä päiväkotiin tai kouluun.

Pikkujätti apunasi

Pikkujätti on sinun ja lapsesi apuna ja tukena. Voit varata ajan lastenlääkärimme vastaanotolle helposti netistä tai soittamalla ajanvarausnumeroomme 010 380 8000. Pääset lastenlääkärimme puheille kätevästi myös lastenlääkäri-chat-palvelu PikkuTsätissä. Palvelussa etälääkärimme arvioi hoidon tarpeen ja ohjaa tarvittaessa lähivastaanotolle tai antaa ohjeet kotihoitoon.


Asiantuntijana lasten ja nuorten lääkäriasema Pikkujätin johtava lääkäri Erik Qvist.