Vanhempi syyttää usein turhaan itseään – Monet lapsen mielenterveysongelmat liittyvät biologisiin tekijöihin

lasten_mielenterveysongelmat
Lapset ja nuoret käyttävät yhä enemmän mielenterveyspalveluita. Tämä ei välttämättä kerro ongelmien lisääntymisestä, vaan lapsen kehityksen paremmasta ymmärryksestä sekä aikaisemmasta puuttumisesta kehityksen erilaisiin haasteisiin.

Kun oma lapsi tai nuori on avun tarpeessa, vanhempi liian usein etsii turhaan syytä itsestään. Vain pieni osa lasten ja nuorten mielenterveysongelmista johtuu perhevuorovaikutuksen tai kasvatuksen ongelmista.

Päinvastoin, vanhemmat ovat useimmiten hyvin perillä sensitiivisen, lapsen kehitystä tukevan vanhemmuuden periaatteista. Silti lapsi voi kohdata tunteiden säätelyyn liittyviä vaikeuksia.

Meillä on nykyisin yhä enemmän tietoa siitä, miten esimerkiksi aivojen rakenteeseen ja toimintaan liittyvät biologiset tekijät vaikuttavat lasten käyttäytymiseen, tunteiden säätelyyn, tiedon prosessointiin ja tätä kautta edelleen lasten ja nuorten hyvinvointiin sekä kehityspolkuihin.

Biologiset tekijät asettavatkin usein lapsen ja perheen eteen erilaisia odottamattomia haasteita. Näistä voi kuitenkin selvitä hyvin.

Ahdistumisherkkyys on synnynnäistä

Yhtenä haasteena voivat olla lasten ja nuorten ahdistushäiriöt. Ne ovat yleisimpiä lasten ja nuorten mielenterveysongelmia. Ahdistuneisuus ilmaantuu usein ensimmäisen kerran jo ala-asteiässä, mikä on usein yllätys koko perheelle.

Joillakin lapsilla ahdistukseen liittyy estynyt tai herkästi reagoiva temperamentti. Temperantti näkyy usein jo vauvaiässä. Lapsen ahdistus ilmenee yleensä ensimmäiseksi jonakin erityisenä pelkona, ja siihen usein liittyy korostunutta huolestuneisuutta ja somaattisia tuntemuksia.

Ahdistustaipumus on yleisesti ottaen melko pysyvä. Ahdistuksen kohteet saattavat vaihtua kehityksen edetessä. Vanhemmat eivät juurikaan voi vaikuttaa lapsen synnynnäiseen ahdistumisherkkyyteen, mutta he voivat auttaa lasta pääsemään yli peloista ja huolista.

Hyvä hoito tuottaa lapselle hyödyllisiä tunnetaitoja

Lasten ja nuorten mielenterveysongelmissa tärkeää on hyvin ajoitettu apu. Tutkimukseen perustuvaa tietoa ja hoitomuotoja on saatavilla. Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä useammin apu kulkee vanhemman kautta. Arjessa vanhemmilla on paljon mahdollisuuksia tukea ja auttaa lasta.

Joskus kuitenkin esimerkiksi lapsen ahdistus voi ahdistaa myös vanhempaa, jolloin auttaminen vaikeutuu. Erityisesti tällaisissa tilanteissa ulkopuolisesta avusta voi olla hyötyä. Pelon jäsentäminen ja uudenlaisen rohkeuden kasvattaminen hoidollisessa kontekstissa voi myös auttaa lasta uudella tavalla. Ammattilaiset voivat auttaa vanhempia huomaamaan ja edelleen hyödyntämään erilaisia mahdollisuuksia auttaa lasta.

Vanhemman lapsen ja nuoren kohdalla on tärkeää antaa mahdollisuus omaan kasvuun oivallusten ja tunteiden kanssa työskentelyn kautta. Joskus tarvitaan myös apua lapsen tai nuoren oman motivaation kasvattamiseen.

Ahdistuneella lapsella se voi olla kokemus siitä, että minä itse voin oppia säätelemään tunteitani niin, että uskallan, voin ja pystyn. Herkästi kiukustuvalla tai raivoavalla lapsella se voi olla puolestaan oivallus siitä, että raivoaminen väsyttää. Haltuun voi ottaa muitakin keinoja, jotta tilanteessa päästään eteenpäin.

Lapsena koetut mielenterveyshaasteet voivat antaa lapselle taitoja ja eväitä selvitä hankalista tunteista – taitoja, jotka kantavat aikuisuuteen saakka.

Asiantuntijana lasten ja nuorten erikoispsykologi Anu-­Katriina Pesonen

FacebookTwitterLinkedIn