“Lapsi alkoi yhtäkkiä pidättää kakkaansa useita päiviä” – Lasten toiminnallinen ummetus on yleinen vaiva, jonka syy on pitkälti psyykkinen, näin pidätyskierre katkaistaan

Kakan pidättäminen alkoi pottaharjoittelun yhteydessä. 2-vuotias lapsi kertoi, että ei halua tehdä kakkaa, ja alkoi yhtäkkiä pidättää useita päiviä. Kun pidättämistä oli jatkunut jonkin aikaa, se alkoi selkeästi myös sattua. Lapsi haroi jalkoväliään, halusi koko ajan syliin, oli usein aika itkuinen ja kertoikin, että sattuu. Tätä menoa saattoi jatkua käytännössä esimerkiksi koko iltapäivä ja ilta päiväkodin jälkeen.

Kun kakka vihdoin parin kolmen päivän kuluttua tuli, lapsi piristyi silminnähden. Kakka ei missään vaiheessa ollut varsinaisesti ihan rutikuivaa ja kovaa. Välillä ehkä kovahkoa ja tosi isoja mötköjä, koska lapsi pidätti.

Kokeiltiin luumusosetta ja lisättiin juomista, mutta niillä ei tuntunut olevan mitään vaikutusta. Tätä kesti muutaman viikon, kunnes varasin ajan lääkärille. Kun pääosa valveillaoloajasta tuntui kuluvan kakkahädän kanssa kärvistelyyn, niin eihän se homma voinut enää millään jatkua.

Helsinkiläisisän kertomus kuulostaa asiantuntijan korviin hyvin tyypilliseltä lapselta, joka kärsii toiminnallisesta ummetuksesta. Ummetus on yksi yleisimmistä lasten vatsavaivoista, mutta usein sen hoito jää vajaaksi.

– Lapsen kanssa mennään lääkäriin, joka kehottaa kokeilemaan laktuloosiliuosta, mutta tilannetta ei seurata kunnolla, sanoo lasten gastroenterologian erikoislääkäri Timo Örmälä Hyvinkään sairaalasta.

Monet vanhemmat käyttävät laktuloosi- tai makrogoliuosta liian varovasti. He saattavat pelätä, että lapsen suolisto jotenkin tottuu ulostetta pehmittävään lääkkeeseen eikä enää toimi luonnollisesti.

– Tottumisvaaraa ei ole, Örmälä sanoo.

Mikä on toiminnallinen ummetus?

Lapsen toiminnallinen ummetus alkaa tyypillisimmillään juuri iässä, jossa harjoitellaan vaipasta luopumista. Noin 1–4-vuotias lapsi voi jostain syystä alkaa jännittää vaikkapa potalla tai pöntöllä istumista. Yksikin ikävä vessaistunto voi riittää siihen, että lapsi alkaa pelätä koko toimenpidettä.

Pidättämiseen voi olla syynä myös peräaukon suulla oleva pieni haavauma, joka sattuu.

– Ulosteen panttaaminen johtaa helposti kierteeseen: mitä isompi pökäle odottaa ulospääsyä, sen pelottavammalta se tuntuu ja lapsi pidättää ja pidättää, Örmälä kuvaa.

Paksusuolen tehtävä on ottaa vettä pois ulosteesta. Jos kakka muhii suolessa pitkään, se kuivuu ja saattaa muuttua papanamaisiksi koviksi palloiksi. Örmälän mukaan pitkään jatkunut ummetus lisää suolen venytystä ja hidastaa kaiken kaikkiaan ulostemassan läpimenoaikaa.

– Pelätessään ulostamista lapsi saattaa hyppiä tasajalkaa, että paineen tunne ja venytyskipu lievittyisivät, Örmälä sanoo.

Syntyy helposti kierre, jossa kaikki asiat alkavat pyöriä lapsen kakkaamisen ympärillä. Vanhemmat ovat huolissaan ja lapsi pelkää kakkakipuja ja kokee herkästi, että häntä painostetaan tekemään tarpeensa.

– Monen vatsa on myös tosi kipeä ja saattaa pömpöttää näkyvästi, Örmälä kertoo.

Aina vanhemmat eivät tunnista vaivaa ummetukseksi. Usein kakkatulppa suolessa ei ole vedenpitävä ja se päästää ohivuotoja. Monilla ummetuslapsilla on tuhrimista.

– Vanhemmat saattavat kuvitella, että esimerkiksi tuhriva lapsi kakkaa päivittäin ja ulostehan on tosi löysää. Ajatellaan, ettei lapsella ummetusta voi silloin olla, Örmälä sanoo.

Isompien lasten vanhemmat eivät myöskään välttämättä tiedä, mitä vessassa tapahtuu.

Timo Örmälän mukaan vanhempien pitää aina muistaa, että vessatapahtuma voi olla lapselle arka asia eikä siihen voi pakottaa tai painostaa.

– Kyllä tässä asiassa on silitettävä myötäkarvaa. Eli paras palkinto on kiitos onnistuneesta suorituksesta.

Miten toiminnallista ummetusta hoidetaan?

Kaikkein tehokkain hoito on säännöllinen vessassakäynti. Eli ainakin kakkaamisyritys aina päivän pääaterian jälkeen. Timo Örmälä muistuttaa, että jos potalla tai pöntöllä istuminen ei lapselle sovi, vaippakin on ok niin kauan kuin lapsi itse niin haluaa.

Ruokavaliolla ei ole suurta merkitystä pienen lapsen ummetuksessa, mutta siitä pitää huolehtia, että lapsi juo riittävästi. Mansikat, luumu ja kuitu ovat eduksi, mutta vaikeaan ummetukseen ne eivät enää auta.

Mustikka ja banaani voivat jonkin verran kovettaa vatsaa. Puoli litraa maitoa päivässä on Örmälän mukaan vielä passeli määrä, mutta sitä suurempi määrä voi edesauttaa ummetusta.

– Ruokavalio ei kuitenkaan ole ratkaisu ummetusongelmiin, sillä vanhemmat ovat kyllä kokeilleet luumuja ja muita ennen kuin tulevat lääkärin vastaanotolle, Örmälä sanoo.

– Ulostemassaa pehmittävät lääkkeet kannattaa aloittaa herkästi.

Kaikkein vaikeimpiin tilanteisiin voi saada lähetteen uroterapeutille, joka tarkoittaa käytännössä kakkakoulua koko perheelle. Se voi kuulostaa hassulta, mutta siellä käydään yksityiskohtaisesti läpi säännöllisen vessassakäynnin merkitystä ja miten sen voi perheessä käytännössä toteuttaa.

Örmälä tietää, että lapsen ummetus kuormittaa herkästi koko perhettä, joten on tiedostettava että ongelma on aina osittain psyykkinen. Vaarana on kuitenkin laiska suoli, joten esimerkiksi lääkehoitoa pitäisi jatkaa niin pitkään kuin suoli todella toimii säännöllisesti.

– Isoin palkinto on, kun lapsi kakkaa pottaan eikä sattunut yhtään, Örmälä sanoo.

Lähde:

Katarina Malmberg, HS: Lapsi alkoi yhtäkkiä pidättää kakkaansa useita päiviä” – Lasten toiminnallinen ummetus on yleinen vaiva,  jonka syy on pitkälti psyykkinen, näin pidätyskierre katkaistaan